Tuo rakas mussukka herkkupala pusuposki söpöliini hurmuri täyttää tänään jo viisi kuukautta, siis voiko olla tottakaan! Kuukauden päästä vietämme puolivuotissynttäreitä, sitten enää samanmoinen ja hän on jo vuoden ikäinen! Puolivuotispäivää voisi ihan pienesti juhliakin. Oletteko te viettäneet lapsenne puolivuotissynttäreitä?

Täällä nukuttiin viime yönä viikon tauon jälkeen aika kivat yöunet: herätykset klo 3 ja 7, ainoastaan kaksi! En nyt kuitenkaan liikaa tuuleta, mutta viikon olemattomien yöunien jälkeen jo tuo yksi yö tuntui melkoisen kivalta :). Tosin itse valvoin aamuyöstä tunnin, en meinannut millään saada enää unen päästä kiinni, kun vauva kolmelta herätti.

Kovin touhukas pakkaus on tuo pieni poikamme! Koko ajan täytyy käsillä puuhastella ja tutkia jotain. Kuuntelee myös mielellään kun laulan hänelle ja tutut laulut saavat aikaan niin kauniin hymyn että! Tuo hymy sulattaa äidin sydämen ihan joka kerta. Sylissä ei voisi mielestään olla liikaa, eikä liioin rinnallakaan ;). Ruokapaussin loppupuolella on alkanut pitämään hauskaa maiskutusääntä, jota säestetään hartain huokauksin. On kovin sosiaalinen vauva, tykkää käydä eri paikoissa ja nähdä ihmisten touhuja. Erityisesti lasten puuhasteluja ja ääniä on kiva seurata puistoissa. Yksi lempipuuha on jo jonkin aikaa ollut omien sukkien pois ottaminen. Joskus leikkiessä kärsivällisyys tietyn lelun kanssa loppuu, mutta sukkia nypitään pitkään ja keskittyneesti eikä luovuteta ennen kuin ne on irti. Sen jälkeen sukat päätyvät suuhun, kuten kaikki muukin. Maailman ihanin ja rakkain lapsi, jonka suureksi onneksemme saimme elämäämme ilostuttamaan.

Onnea äitin ja isin pieni päivänsäde <3.

Tiedättekö, esikoisvauvan äidillä ei aina ole helppoa. Asiat on niin uusia, kaikki koetaan ensimmäistä kertaa. Vaikka oman vauvan tuntee kuin omat taskunsa, paljastuu hänestä säännöllisesti uusia piirteitä. Välillä tuntuu, että ensimmäisinä viikkoina aistin hänestä herkemmin, mitä hän milloinkin tahtoo/on vailla. Nykyään olen joskus hieman pallo hukassa, mutta onneksi noita hetkiä on kuitenkin loppujen lopuksi aika vähän.

Yksi tuollainen hetki oli viime viikolla. Se kesti oikeastaan lähes koko viikon ja jos totta puhutaan, on päällä edelleen… Lähes vain ja ainoastaan öisin. Vauva alkoi viikko sitten heräilemään öisin 1-2 tunnin välein, nukkui muutenkin levottomasti. Haluaisi nukkua vain rinnalla ja sehän on täysi mahdottomuus; silloin minä en nuku. Nyt viikonloppuna tuo alkoi näkyä päivälläkin: kun oli syönyt ja alkoi torkahtamaan, otin vauvan pois rinnalta. Uni ei jatkunutkaan, vaan hän heräsi ja ilmoille pääsi katkera itku. Ei muuta kuin ulkovaatteet päälle ja vaunuilemaan, vaunuissa uni tuli ilman itkua. Tuo kikka ei kuitenkaan toimi öisin tai toimisi varmaankin, mutta minä en öisin aio vaunuilla.

Mielessä pyöri terveydenhoitajan neljäkuukautisneuvolassa tokaisema huomaat kyllä jos vauva on lisäravinnon tarpeessa, hän mm. heräilee tiheästi öisin… Harmittelin hieman, että nytkö sitten täytyy kiinteät aloittaa, olisin mieluusti täysimettänyt sinne puolen vuoden ikään saakka, koska meillä se näytti niin hyvin sujuvan. Mietiskelin jo, millä aloitamme kiinteät murkinat ja päätin, että ensimmäisenä keittiöstäni valmistuu makeahkoa ja suht masuystävällistä bataattisosetta.

Eilen illalla kuitenkin muistin taas termin tiheän imun kausi. Ensimmäinen sijoittuu yleensä kolmen kuukauden ikään, näin meilläkin, vaikka en sitä juuri nyt oikein muistakaan… Se ei muistaakseni kestänyt montaa päivää. Pohdin, että tuleeko noita tiheän imun kausia vielä toinenkin ja googlettelun perusteella kyllä: viiden kuukauden iässä, joka pojallamme tulee täyteen ylihuomenna. Löysin useita keskusteluja aiheesta, tuttuja muiden äitien mietteitä, samoja ajatuksia olen itsekin mielessäni pyöritellyt. Kuten se, miten tässä vaiheessa vaivaa vahva uskonpuute täysimetystä kohtaan. Ja miten todennäköisesti neuvolassa tässä kohtaa suositeltaisiin kiinteiden aloitusta. Useat varmasti aloittavatkin eikä siinä mitään pahaa olekaan, etenkin jos vauva sitä lisäravintoa tarvitsee ja onhan tämä äideille kovin raskasta herätä öisin 1-2 tunnin välein vauvaa syöttämään ja kun tätä vielä kestää näin pitkään. Mutta miksi sitten tunnen pettymystä, jos otamme kiinteät kuvioihin jo nyt emmekä vasta kuukauden päästä? Jos kyse ei nimittäin olekaan lisäravinnon tarpeesta, aloittaisimme kiinteät oikeastaan turhaan ja turhan aikaisin. Joidenkin äitien kokemuksella kiinteiden aloituksella ei ollut merkitystä (teelusikallinen (tai pari) sosetta päivässä ei juurikaan masua täytä…); vauva jatkoi rinnalla asumista pöperöistä huolimatta, sillä tiheän imun kausi on tiheän imun kausi. Uskoisin, että noin meillekin kävisi ja tuon valossa tuntuisi turhalta aloittaa kiinteät, mutta sitten taas toisaalta, onko tämä kuitenkin vauvan keino kertoa, että rintamaito ei enää ole tarpeeksi? Vai tilaileeko hän vain lisämaitoa tuleville viikoille? Kuinka pitkään tiheän imun kausi oikein kestää?
Päivisin vauva syö 3-4 tunnin välein, joskus jopa 5 tunnin välein, joten silloin maito kyllä tuntuu riittävän vallan hyvin ja pitävän nälän poissa. Olen yrittänyt tankkailla päivisin tiheämpään, jotta öisin olisi masu täynnä, mutta ei vaikutusta ainakaan toistaiseksi.

Olin yhdessä vaiheessa jo ihan varma, että kaikki johtuu vauvan uudesta yöpuvusta! :D Otin sen nimittäin käyttöön juuri silloin, kun nämä heräilyt alkoivat. No, pyjamakin vaihdettiin tässä jokunen yö sitten – arvaatte varmaan; ei vaikutusta. Ai että mä olen nauranut tuolle, hahah!

Vielä yksi aiheeseen liittymätön juttu – Maija Mehiläinen! Se on yksi poikamme lempilauluista ja hoilottelen sitä(kin) päivittäin. Tuon rapisevan mehiläisen saimme mukaan synnäriltä Libero-kassissa. Viime viikolla näin kasan tuollaisia kirppiksellä: ”vauvan lelu, 1 €/kpl”. Siis TÄH! Ja kyllä, ne oli todella käytetyn näköisiä. Alunperin ilmaiseksi saatuja, vauvan valmiiksi kuolaamia leluja. Mikähän olisi aikuisille vastaava kirppistuote? Hyh!

Mutta takaisin postauksen aiheeseen: onko ruudun sillä puolen joku samassa tilanteessa tai kuulostaako muuten vain tutulta? Mistä olette huomanneet, onko vauvalla tiheän imun kausi vai johtuuko kaikki lisäravinnon tarpeesta? On se varmasti rankkaa vauvallekin: tilailla maitoa kaiket yöt! (Vaikka se tuntuukin olevan hänen lempipuuhaansa…) Toivottavasti tällä viikolla jo koittaa rauhallisempi yö, edes yksi sellainen :).

Kirpsakkaa syysviikkoa! Täällä on ihan kuurainen maa ja taas yksi kaunis aurinkoinen syyspäivä edessä!