/

 

009

003

Sain blogiyhteydenoton The Birth Poster -yritykseltä, jonka tuotteet ovat Ruotsissa kovin suosittuja. Itse en ollut näihin aiemmin törmännyt, mutta kun näin kuvia, oli asia selvä: tuollainen pojastani, kiitos! Kastelahjaksi saimme kummilusikan, jossa kaikki syntymämitat ovat ikuisena muistona, mutta lusikkaa ei seinällä esillä pidetä. Toki se käyttöön aikanaan otetaan, mutta tästä julisteesta mitat, kaunis nimi ja syntymäaika selviävät helpommin. Se on esillä aina, kehyksissä muistona. Sen poika voi myös halutessaan ottaa mukaansa lapsuudenkodistaan, sitten joskus mooonen monen vuoden jälkeen. Onneksi siihen on vielä aikaa!

Niin ja tosiaan; tuo piirrosvauvan koko vastaa vauvan todellista syntymäkokoa, mittakaava 1:1 siis. Voidaan sitten aina yhdessä katsella, että noin pieni sinä olit ja nyt olet jo näin iso poika ♥

031

Blogiyhteistöiden kohdalla mietin aina ensimmäisenä sitä, tykkäänkö ideasta/tuotteesta ja sopiiko se blogiini. Toiseksi mietin sitä, olisiko se teidän mieleenne; saisitteko te siitä jotain vinkkiä tai ideaa. Tämän kohdalla nuo toteutuvat mielestäni (ja toivon mukaan) erinomaisesti; itse voisin helposti kuvitella antavani tällaisen taulun vaikka kastelahjaksi! The Birth Poster maksaa 65 euroa ja toimituskulut Suomeen 10 euroa. Julisteen kielen saa itse valita. Samoin tuon vauvan kuvan neljästä eri vaihtoehdosta. Itse päädyin lopulta valitsemaan tämän kuvissa näkyvän, sketch #1:n. Tykästyin tässä vauvan asentoon sekä tuohon luonnosmaiseen lookiin. Vauvan ääriviivat ovat tässä pehmeitä ja pyöreitä, aivan kuten vauvat itsekin ovat.

Taulu on kokoa 50×70 cm eli kivan kookas. Mietin vielä sijoituspaikkaa tälle… Saa ehdottaakin! Meidän makuuhuoneemme taitaa olla tällä hetkellä varteenotettavin sijoituspaikka.

010

Tuollaisia ihania auringonsäteitä näkyi eilen iltapäivällä, tänään näyttävät olevan muisto vain. Mutta onpa ihanaa tämä kevättalvi, kun aurinkoiset päivät kuitenkin koko ajan lisääntyvät! Iloista viikkoa ja maaliskuuta teille!

 

/

 

Kävimme eilen toistamiseen katselemassa matkarattaita, loppusuoralla on nyt kaksi vaihtoehtoa. Liikkeessä molemmat tuntuivat oikein näppäriltä, mutta meillä muodostui miehen kanssa omat suosikkimme, joista nyt sitten pitäisi valita. Muistin heti, että sain teiltä joulukuiseen Lämpöpussin uumenissa -postaukseeni matkaratassuositteluja ja kysyisinkin niitä lisää – etenkin näiden kahden mallin käyttäjiltä! Meillä loppusuoran ehdokkaiksi ovat muodostuneet Gesslein Swift sekä Baby Jogger City Mini 3 -rattaat. Tulevat matkarattaamme tulevat olemaan mustat, vaikka muitakin kivoja värejä rattaista kyllä saatavilla olisi.

Pikaisen myymälätestauksen perusteella kokosin tähän hieman omia huomioitani. Molemmille plussaa kivasta ulkonäöstä, ehkä Baby Joggereille kuitenkin aavistuksen enemmän. Niille iso plussa myöskin kasaussysteemistä, vain yksi kädenliike ja ovat kasassa! Gessleinit menevät kyllä myöskin ihan näppärästi kasaan, mutta tuossa ominaisuudessa eivät kuitenkaan voita Baby Joggereita. Gessleinin rattaissa tykästyin enemmän työntökahvan muotoon/tuntuun kädessä. Lisäksi niissä oli säädettävä jalkataso. Turvakaarikin niissä on, Baby Joggereissa sen saa lisävarusteena. Molemmissa rattaissa on kori alaosassa, jonne mahtuu jotain pientä mukaan (esim. hoitolaukku ja oma käsilaukku). Hyvä kuomu (katsomamme Gessleinit ovat uudempi versio, jossa kuomu ulottuu alemmas kuin näissä kuvien versioissa) ja hyvät selkänojan säädöt, jotta rattaissa voi tarvittaessa ottaa unetkin. Molemmat tuntuivat oikein hyviltä ”ajaa”, ketterät ja kääntyvät hyvin pienessäkin tilassa.

Nuo pyörät aiheuttivat muuten mietintää myös: yksi vai kaksi etupyörää? Meillä oli Tampereen matkalla lainassa Britaxin matkarattaat, joissa oli yksi kääntyvä etupyörä ja sen kanssa olin välillä pulassa Stockan hyllyjen välissä, kun jumitti juuri päinvastaiseen suuntaan kuin mihin olin menossa :D. Matkarattaita meille esitellyt myyjä sanoi, että jos valitsee rattaat yhdellä etupyörällä, on hyvä, jos se on ns. tuplapyörä eli kaksi kumea rinnakkain. Tällöin jumimista ei juurikaan tapahdu (toki tähän vaikuttaa myös maasto ja esim. pyörään kiinni jäävät kivet/roskat). Sitten taas kaksipyöräisissä kannattaa valita sellaiset, joissa on vain yksi rengas/puoli. Tuplapyörät edessä aiheuttavat kuulemma enemmän tuollaista jumimista. Oletteko havainneet vastaavaa? Olemme tämän suhteen ehkä hieman vaativia, sillä Mutsyn vaunumme ovat niin ykköset! Niissä on kääntyvä keskiakseli, joka on mielestäni vielä parempi kuin kääntyvät etupyörät. Ei mitään virheliikkeitä eikä jumimisia minkäänmoisessa maastossa. Toki matkarattaat on matkarattaat eikä niillä olekaan tarkoitus minnekään metsäretkelle lähteä, mutta ehkä tavoitatte mun pointin :).

Pictures

Nyt jos vain suinkaan ehditte/viitsitte niin lukisimme erittäin mielellämme ja innokkaina mitä hyvää ja huonoa kyseisissä rattaissa on, kumpia suosittelette (hinta ei ratkaise, koska hintaeroa on vain jokunen kymppi) ja ennen kaikkea miksi? 

Täällä odotellaan vauvan heräämistä (tokikaan mikään kiire ei ole herätä), jonka jälkeen vuorossa lounas ja sitten suuntaamme koko porukka puistoilemaan!

(Tuotekuvat valmistajilta.)

 

/

 

Mulla on monenlaista keskeneräistä postausluonnosta tuolla odottamassa, mm. koostetta raskausajastani, pojan huoneen sisustusjuttua ja hänen kuulumisiaan, sitä valokuvausaiheista postausta ja vaikka mitä muuta! Nyt tänään on kuitenkin sellainen fiilis, että noihin ei malta paneutua. Nyt on niin sellainen keveä ja keväinen fiilis, että postauskin syntyy ihan fiilispohjalta (tai sitenhän ne kyllä aina oikeastaan syntyvät…). Vauva nukkuu päiväunia, itse kävin juuri suihkussa ja nyt istun tässä kahvikupponen seuranani jättimäiset rullat päässä kynsiäni samalla lakkaillen. Miksi meidän naisten pitää aina muuten tehdä vähintään kolmea asiaa yhtä aikaa? No, joka tapauksessa: tätä iltaa olen odottanut niiiiin innoissani! Tänään suuntaan ravintolaherkuttelemaan 29 naisen kanssa eli voisiko sanoa, että luvassa on vapaailtani noin vuoden tauon jälkeen. Ehkä on jo aikakin?

006

Ainoa mitä jännitän, on vauvan nukkumaanmeno, jos en ole siihen mennessä vielä kotiin palannut… Hän kun on tottunut käymään nukkumaan minun toimiessa ns. nukuttajana. Tiedän, että mies pärjää ilman muuta, siitä ei ole kyse. Mutta eräällä pikkumiehellä on ihan kivasti omaa tahtoa ja jos äiti ei ole paikalla, hän ei taida nukkua ennen kuin uuvahtaa ihan täysin. Eikä ajatus nukkumaan käymisestä itkien kyllä äidin sydäntä lämmitä. Mielenkiinnolla odotan, miten käy! :)

Pitikin muuten kysyä teiltä, missä iässä teidän lapsenne ovat olleet ensimmäisen kerran yökylässä eli siis siten, että kumpikaan vanhemmista ei ole ollut paikalla? Tiedän suositukset: vasta 1-vuotias suositellaan jätettäväksi hoitoon yön yli, mutta onko tuo ollut teillä ajankohtaista ehkä jo aiemmin? Miten meni? :)

019

Tähän viikkoon iloa ja energiaa ovat tuoneet myöskin nuo kuvassa näkyvät narsissit, joita sain alkuviikosta pari kimppua. Niin pirtsakoita! Mahtavaa viikonloppua sulle ja mulle!