050

Nyt se on käynnistynyt: kynttilöiden sesonkiaika. Poltan kynttilöitä mielelläni syyskuusta (joskus aloitan jo elokuussa) helmi-maaliskuuhun, hieman fiiliksestä riippuen. Tutkailin tuossa hetki sitten kynttilävarastojani ja tulin sellaiseen tulokseen, että ihan heti ei tarvitse kynttiläkaupoille lähteä… Lämpökynttilöitä täytyy varmasti jossain vaiheessa ostaa lisää, mutta ei vielä niitäkään.
Viime talvena sain muuten lukijalta loistovinkin 8 tuntia palavista lämpökynttilöistä, en ymmärrä miten moinen mahtavuus oli mennyt multa ihan ohi! Nyt löytyy niitäkin 4-tuntisten joukosta, joihinkin kynttilälyhtyihin/-jalkoihin nuo 8-tuntiset ovat nimittäin liian korkeita.

cats

Tämä pimeä vuodenaika tuo taas omat haasteensa valokuvaukseen: hämärä-/pimeäkuvaus on mielestäni kaikkein haastavinta. Täytyykin taas pikkuhiljaa muistella kameran erilaisia pimeäkuvauksen asetuksia… Inhoan kuvissa silloin tällöin näkyvää kohinaa, mutta joskus sitä vaan kiireessä kuviin ilmaantuu. Eikä asiaa tietenkään huomaa kuin vasta koneen näytöltä… Viime vuonna mieheltä joululahjaksi saamani jalustakin täytyy ottaa ahkerampaan käyttöön, se on vietellyt nyt kesän ajan melko toimettomia viikkoja. Jalusta on kyllä ehdoton pimeällä kuvaamisen apuväline ja lähestulkoon ainoa keino estää kohinan ilmaantuminen kuviin. En malta odottaa sitä hetkeä, kun pääsen täyttämään kotia erilaisilla tunnelma- ja jouluvaloilla, niitä on mukava valokuvata!
Pienillä jutuilla on yllättävän suuri vaikutus: kuva voi sinertää tai kellertää, kumpi mielestänne parempi? Kellertävä kuva vastaa kai enemmän todellisia sävyjä..?

cats

092

Täällä sataa vettä ja aika reippaasti sataakin. Täydellinen syysilma viettää lämmintä ja tunnelmallista koti-iltaa. Istun tässä sohvalla kynttilänvalossa ja kuuntelen hyvää mieltä tuovaa rauhallista musiikkia, jota täytyi hetki sitten laittaa suuremmalle, jotta voimakas vesisateen ropina ei peittäisi sitä täysin alleen. Kohta sauna päälle ja sukellus lämpimiin löylyihin: täydellinen rentoutuminen. Tuosta tulikin mieleen, että meillä ei ole kylpytakkeja! Olisi ihana kietoutua siihen saunan jälkeen, joku sellainen superpehmeä ja muhkea, mielellään valkoinen tai kyllä mustakin olisi kiva. Miltähän merkiltä löytyisi hyvä ja laadukas kylpytakki?

048

Mulla on muuten tosi jouluinen olo, hassua näin syyskuussa, jopa mulle! Nyt taidan sytytellä vielä pari kynttilää, kun niitä muutama näytti tuolla olevan… (ehkä kynttilänvalossa saunaankin?),  ja sitten vain nautiskelen olostani, tekemättä mitään sen kummempaa. Haahuilen kotona ja nautin viikonlopusta ja näistä mukavista pikkuhetkistä. Tehkää tekin niin!

 

 

Kun keskiviikkona täällä mainitsin, että vietin koko päivän Raahessa, sain kysymyksiä tyyliin mitä sää Raahessa :). Serkkuni perheineen asuu Raahessa, joten kaupunki on minulle sitä kautta tuttu. Keskiviikkona vietimme aikaa lähinnä serkkuni äidin liikkeessä, Kuva Lenitassa:

007

Olen käynyt liikkeessä useita kertoja ja aina siellä on erilainen sisustus, niin tälläkin kertaa. Valtavasti ihania kehystettyjä valokuvamuistoja elämän eri hetkistä, puhumattakaan runsaasta kehysvalikoimasta! Liike ei olekaan pelkästään valokuvaamo, vaan myös kehystämö.

009

Liikkeessä voi teettää/kehystää vaikka liitutaulun, peilin tai kivan naulakon, jonka Lenita oli ideoinut studion pieneen kaunistautumisnurkkaukseen.

010

022

Liikkeestä löytyy myös kätevä kuvakirjakone, joka tekee kuvakirjan valmiiksi muutamassa minuutissa. Kuvat saa koneeseen vaikka muistikortilla tai -tikulla ja kirjaa saa kivasti muokattua omaan makuun sopivaksi. Niin kätevä eikä vähiten sen ansiosta, että valmiin kirjan saa heti mukaansa eikä tarvitse jäädä odottelemaan postin toimituksia! Olisi ihana idea teettää tuollaiset kivoista matkoista, juhlapäivistä tai vaikka rakennusajastamme, jota olen nyt, köh, kolme vuotta ollut aloittamassa…

026

Vähän tuli studion puolellakin pyörähdettyä. Miksi se valokuvattavana olo onkin aina niin epämukavaa tai jotenkin luonnottoman tuntoista… Viihdyn niin paljon paremmin kameran toisella puolen.

017

Liike sijaitsee Raahen kävelykadulla – oletteko poikenneet?

031

029

Olin matkassa äitini kanssa ja ennen kotiin lähtöämme piipahdimme vielä eräässä ruokapaikassa; Pizzeria Alto Maressa. Olipa kiva kokemus ja niin herkullinen ruoka! Valtavat pizzat, puolet lähti evääksi kotiin… Tuonne voisin mennä toistekin!

cats

Onko kuulolla raahelaisia lukijoita? Mitä ruokapaikkoja paikkakunnalta suosittelisitte?
Se olisikin venetsialaisviikonloppu nurkan takana; mukavaa viikonloppua ja venetsialaisia niille, jotka tätä huvilakauden päätösjuhlaa viettävät! :)

 

047

Viikonloppuna taisi vähän siellä sun täällä olla hellettä? Itse en koe hellepäiviä niin välttämättöminä, tarkoitan, että omaan makuuni riittäisi vallan hyvin maksimissaan +25 astetta. Sellainen tarpeeksi lämmin, mutta että välillä tuntuisi kivan virkistävä tuulenvire. Helteellä saan käyttää monenlaisia keinoja, jotta vältän päänsäryn – se kieltämättä hieman latistaa helleintoilua.

Eilen lämpötila kohosi vielä lauantaitakin korkeammalle ja kotipihassa autoon istahtaessani mittari näytti +27. Puoli tuntia ja saavuin määränpäähäni: Kokkolan Lohtajan Ohtakariin. Perille päästyäni auton mittari oli tipahtanut +23 asteeseen ja oih, mikä ihana virkistävä tuuli oli vastassa ilmastoidusta autosta ulos noustessani. Siinä parkkipaikalla kamoja kokoon haaliessani kuulin yhden jos toisenkin suusta lähes sanasta sanaan samat toteamukset: Oi, onpa virkistävä tuuli! Tuoksuupa ihanan suolainen merivesi!
En voinut kuin nyökytellä mielessäni.

058

033

Vaikka olen käynyt Ohtakarissa useita kertoja elämäni aikana, ihastelen maisemia joka kerta; aivan kuin näkisin ne ensimmäistä kertaa. Mykistävän kaunista! Niinpä tälläkin kertaa jätin aluksi kaikki tavarani autoon ja lähdin kamera kaulassani kävelemään pitkin pitkää, autojen reunustamaa rantatietä (tai pengertieksi sitä kai tuolla kutsutaan..?). Monta kertaa mieleeni tuli Pinterestissäkin näkemäni lause I wish my eyes could take photos… Ymmärrätte varmaan miksi, kun katsotte näitä maisemia:

002

Ylläolevassa kuvassa näkyy hieman Ohtakari-saaren kalastajakylää. Ohtakari sijaitsee Lohtajan Vattajanniemen kärjessä ja se on viimeinen saari ennen ulkomerta. (Lähde: Wikipedia.)

006

061

039

060

Pengertien purjeveneen puoleisella puolella vesi oli aivan jäätävän kylmää, ihan varpaita pisteli eikä siellä juuri kukaan uinut. Mutta tällä toisella puolella vesi oli lämpimämpää ja tämän puolen rannat olivatkin uimareiden suosiossa:

cats

035

014

056

041

cats

048

Kuvien perusteella saattaa näyttää siltä ettei tuolla ollut paljoakaan ihmisiä, mutta oli siellä! Aivan valtavasti. Nopeasti vierähti päivä kuvia ottaen ja kirjaa lukien, auringosta nauttien ja merta & pilviä ihaillen. Lisää kuvia löytyy Instagramin puolelta, sillä kun vihdoin maltoin laskea Canonin käsistäni, tartuin kännykkäkameraan :D. Photoholic, that’s me!

044

031

073

075

Kuvien karsiminen oli taas hieman haasteellista ja kuvia valikoituikin tähän varmaan yhtä pitkästi kuin on tuo Ohtakarin rantatie! Siltä varalta, että nämä kuvat eivät riittäneet: reilu vuosi sitten kirjoittelin blogiin tästä samasta paikasta, kuvia löytyy Merta ja hiekkaa -postauksestani.
Tänäänkin paistaa aurinko, mutta ihan hellelukemiin ei päästä. Silti mietin, pakkaisinko laukun ja suunnistaisinko jollekin lähempänä sijaitsevalle rannalle…