7.5. otin kotona viimeisiä kuvia ennen vauvan syntymää ja yritin olla jännittämättä seuraavaa päivää, jolloin hänen olisi määrä syntyä. Tuolloin muistikortille tallentui mm. tämä kuva nuoremmasta kissastamme, hänet tunnetaan sattuneista syistä myös nimellä terassikissa:

047

Yksi pehmuste ei riitä mihinkään, niitä täytyy olla ainakin seitsemän! Tämä kuva menköön nyt postaussarjani toukokuun kuvasta (vaikka onkin kuvattu ruokailutilan eikä olohuoneen ikkunasta), sillä vauvan syntymän jälkeen mielessä oli hieman muuta ja se toukokuun puolivälin kuva jäi ottamatta :). Ei näyttänyt vielä kovin kesäiseltä toukokuussa! Huhtikuu-postauksestani pääsee kurkistamaan alkuvuoden kuvat.

Kirjoittelen tässä sohvannurkassa vanhemman kisun nojatessa leukaansa polveeni. Vauva makoilee toisella puolella vieressäni torkkupeiton päällä kädet ylhäällä; antoi vihdoin periksi unelle. Voi tuota tuhinaa <3. Näissä merkeissä käynnistyy kesäkuun viimeinen kokonainen viikkomme – mukavaa sellaista meille kaikille!

 

 

Leppoisaa sunnuntaita! Mitäs teille kuuluu tänään? Täällä suunnitelmissa viettää ihan kotipäivää monenlaista pientä puuhastellen, jotta olisimme taas valmiita uuteen viikkoon. Hassua miten tässä vauva-arjen keskellä monia pieniä asioita saa suunnitella hyvissä ajoin etukäteen, jotta ne saa toteutumaan – aiemmin tuollaisia piti itsestäänselvyytenä ja vain ryhtyi tuumasta toimeen. Nyt niitä tehdään lähinnä kun vauva nukkuu tai kun toinen pitää hänelle seuraa eli vaatii huomattavasti enemmän suunnitelmallisuutta ja sumplimista!

Eilen minulle tarjoutui yllättäen pieni vapaahetki, kun vauva nukahti isänsä mahan päälle sohvalle. Siellä he nukkuivat niin suloisesti yhdessä, piti heti kaivaa kamera esiin. Eilisen vapaahetkeni käytin viimeisen suklaakakkupalasen herkutteluun, nam! Saimme vauvan kanssa vieraita kahtenakin peräkkäisenä päivänä tuossa viikolla; yksi ystäväni toi tullessaan pikkutyttöjensä kanssa leipomaansa suklaakakkua. Kaikki vieraamme ovat tuoneet tullessaan paitsi vauvalle jotain aivan ihanaa, myös jotain tarjottavaa, jonka olenkin huomannut olevan erittäin hyödyllinen tuominen ja tämän muistan, kun itse menen seuraavan kerran tuoretta vauvaa ihastelemaan.

082

090

Kamera kun oli siinä valmiiksi käden ulottuvilla, napsaisin muutaman valokuvan. Huomasitteko jotain eroa ylläolevissa kuvissa? Entäs näissä kahdessa:

085

087

Eroa ehkä rajauksissakin, mutta tarkoitin kuvien sävyeroja. Pelkästään valkotasapainoa muuttamalla noin huomattava muutos! Kuvista ylemmät on otettu valkotasapainon automaatti-asetuksella, kun taas alemmat valkotasapainon päivänvalo-asetuksella. Kummasta pidätte enemmän? Itse en oikein osaa päättää… Luulen, että joihinkin tilanteisiin sopii paremmin toinen asetus ja joihinkin taas toinen.

cats

102

Itkuhälytin on aivan hiljaa; vauva tuhisee tyytyväisenä vaunuissaan. Taidanpas seuraavaksi tarttua johonkin kivaan lehteen ja jatkaa tätä leppoisan sunnuntain viettoa – sellaista teillekin! :)

 

 

Testasin vain, muistatteko muistuttaa mua tästä postaussarjasta… Ette muistaneet! ;) Nyt on kolmasosa vuodesta eletty, kahdesta viimeisestä kolmanneksesta tuleekin sitten omalla kohdallani hieman erilaiset! Mukava ajatella, että kaikkia ihania kuukausia on vielä edessäpäin. Kaikki pitkät kesäkuukaudet, syksyn tunnelmointi ja sitten se ihana joulunodotus…

Kokosin tästä vuoden ensimmäisestä kolmanneksesta tällaisen kuvakollaasin. Tammikuussa oli eniten lunta ja silloin koettiin myös koko talven kunnon (ja lähes ainoat) pakkaspäivät. Helmikuussa lumet suli vauhdilla ja alkoi näyttää siltä, että tulisimme saamaan aikaisen kevään. Maaliskuussa tilanne muuttui jälleen: lunta satoi lisää eikä lähestyvästä keväästä näkynyt enää merkkiäkään. Huhtikuussa vesisade korvasi lumisateet ja näky oli sen vuoksi jopa hieman surullinen.

2014-04-24

Mutta nyt näyttää taas paremmalta ja ainakin tällä suunnalla maata olemme saaneet nauttia ihanan aurinkoisista kevätpäivistä! Toki lämpöasteita saisi olla lisääkin, mutta kaikki aikanaan.

Nyt jatkan päivän puuhasteluja, kamala to do -lista, huh hah hei! Ärsyttävä piirre tällainen, ettei voi rentoutua, ennen kuin kaikki on valmista… Palaan vielä myöhemmin, moi!