Heräsin jo aamuyöllä kurkistamaan ensilumen satamista, olo oli kuin jouluyönä. Mikä ihana tunne olikaan sen jälkeen käpertyä takaisin lämpimään sänkyyn nukkumaan, odottamaan päivän kirkastumista. Se on kyllä joka vuosi yhtä häkellyttävä näky. Ensilumi. Nähdä pitkästä aikaa lumen satavan ja maan pukeutuvan kauniiseen, valkoiseen peitteeseen. Puhumattakaan puista, sanat ei riitä kuvaamaan luonnon kauneutta tällä hetkellä. Nautin tässä kupposta kuumaa ja ihastelen yhtä kauneimmista tauluista ikinä.

Mikä rikkaus asua tässä maassa, näissä vuodenajoissa ja näissä maisemissa! Kaunista, nyt voidaan jo sanoa: talviviikonloppua!