/

 

Tuossa joulutohinoiden alkaessa päätin, että joulun jälkeen alan miettimään kodin sisustusjuttuja hieman enemmän: mitä haluaisin muuttaa ennen vauvan syntymää? Nyt ajatukset suuntautuu jo pikkuhiljaa näihin mahdollisiin muutoskohteisiin, joista ensimmäinen (en tässä vaiheessa kyllä edes tiedä, tuleeko toista :D) on keittiömme välitila. Sen muutoksesta mainitsinkin ensimmäisen kerran Miehen vastauksia kysymyksiinne -postauksessani.

059

Ensimmäisen asuinvuoden ajan keittiömme välitilassa oli tuo samainen lasi sekä mustavalkoinen koukerotapetti. Vuoden jälkeen halusin kuitenkin jotain vaihtelua ja sainkin kivan idean kesäkeittiöön sopivasta lauseesta. Lasi pysyi samana, mutta tapettisuikale poistettiin; se oli helppoa, sillä tapettia ei oltu liisteröity seinään vaan se pysyi paikoillaan lasilevyn ansiosta. Tapetin tilalle asettelin tuon lauseen kätevästi tarramuodossa (tarran sain silloin blogin kautta). Tämän ns. kesäkeittiömme esittelin lukuisin kuvin postauksessani Kesäkeittiömme – ei tosikoille!. Alunperin ajatuksena tosiaan oli, että tarra olisi paikoillaan vain kesän ajan ja syksyksi jotain muuta. No, tykästyimmekin tähän lookiin niin kovasti, että se on ollut keittiössämme jo 2,5 vuotta!

057

Nyt kuitenkin tuntuu vahvasti siltä, että tämä on nähty. Kahden aikuisen koti on muuttumassa lapsiperheen kodiksi, joten on aika jollekin muulle. Tähän toivoisin saavani ideointiapua teiltä! Olen miettinyt uutta välitilaa aika paljonkin ja olen tähän mennessä keksinyt vain yhden mieluisan vaihtoehdon… En kuitenkaan vielä tässä vaiheessa kerro sitä teille, jotta en vaikuttaisi teiltä mahdollisesti tuleviin ideoihin! Enkä halua tehdä päätöstä tuosta noin vain, sillä ehkä saan teiltä jonkin ajatuksen, jota en ollut itse vielä ajatellutkaan! Joten, nyt saa ehdottaa: millaisen välitilan näkisitte meidän keittiössä?

 

/

 

Kuten eilen itsenäisyyspäivänä jo kirjoittelinkin, saapui joulukuusi jo tämän viikonlopun aikana kotiamme koristamaan: mieluummin fiilistelyä ennen joulua kuin joulun jälkeen! Kokosin joulukuusen nyt alkuun tähän ikkunanurkkaukseen, josta viime kuussa mainitsin. Aina etukäteen mietin, että haluan sen tuohon kulmaukseen, mutta sitten kun sen siihen laitan, alan epäröidä. Täytyy nyt viikonlopun yli makustella kuusta tuossa ja siirtää se sitten vakiopaikalleen olohuoneen ja ruokailutilan rajalle, jos siltä alkaa tuntua. Mahdollisen siirron vuoksi en viitsi koristeitakaan kuuseen vielä ripustaa, ne ehtii ensi viikollakin.

007

Tuossa ikkunakulmauksessa nököttäessään kuusi jotenkin pienentää olohuonetta, tulee tunne kuin huone loppuisi kesken! Normaalisti nimittäin tuntuu siltä, kuin olohuone jatkuisi takapihan metsikköön asti :). Illalla sohvalla istuskellessa tuntuu varmasti kivalta, kun kuusi on noin lähellä ja samassa tilassa, mutta tuolta paikaltaan se ei näy oikeastaan muualle kuin tähän olohuoneeseen. On lisäksi eräs muukin pieni miinus: päiväsaikaan kuusi peittää näkyvyyttä takapihalle. Olen tottunut tuijottelemaan metsikköön ja bongailemaan oravia; nyt kuusi on kieltämättä jonkin verran edessä. Entä jääkö ikkunatähdet liikaa sen taakse..?

010

Vaikka tällainen ikikuusi onkin helppohoitoinen ja vaivaton, on siinä kokoamisessa oma urakkansa, huh! Vieläkin tuntuu, että saa käydä oikomassa oksia vähän siellä sun täällä, jotta näyttäisi paremmalta. Runkoa miehen täytyy vielä vähän säätää, se jäi hiukan vinoon. Kuusen jalan taidan viime vuoden tapaan peittää lampaantaljoilla.

004

Täällä on takassa tuli ja kissat nauttii. Kohta monen kuukauden tauon jälkeen nachoburgereita valmistamaan, sitten pieni happihyppely ja saunan lämpöön! Joko teillä on joulukuusimietinnät käynnissä? Tuleeko teidän kotianne koristamaan aito vai ikikuusi, vihreä vai valkoinen vai kenties jonkin muun värinen?

027

Leppoisaa lauantain jatkoa!

 

/

 

Mulla on ollut tässä jo hyvän aikaa suunnitelmissa hankkia olohuoneeseen uusia sohvatyynyjä, sellaisia, joissa pääväri olisi valkoinen. Tyynyt voisivat olla erilaisia kuvioiltaan ja materiaaleiltaan, mutta valkoinen väri ja ehkä myöskin koko 50 cm x 50 cm olisivat se yhdistävä tekijä. Olen nimittäin viimeisen seitsemän vuoden aikana hankkinut kahdessa erässä valkoisia sohvatyynyjä, edullisesti jostain marketista, kun ovat vastaan tulleet… Nooh, ne ensimmäiset värjääntyi edellisen kotimme punaisten sohvien myötä punertaviksi eikä mikään aine saa niitä enää täysin valkoisiksi. Tyynyjen kangas on myöskin ärsyttävän nyplääntyvää sorttia. Tähän nykyiseen kotiin ostin niin ikään valkoiset sohvatyynyt, materiaali on taftimaista/satiinimaista eikä se ole osoittautunut kovin kestäväksi käytännössä – meillä kun noita sohvatyynyjä myös ahkerasti pään/kissojen alla käytetään… Kahteen tyynynpäälliseen on tullut jo halkeamia, materiaali kun on niin haurasta. Joten yhtenä kriteerinä uusille tyynynpäällisille on myöskin laadukas materiaali! Eikä ne mielellään saisi imeä kissankarvoja itseensä…

Olen miettinyt kovasti tulevien tyynyjen sävyä ja aina päädyn valkoiseen: se on niin ihanan raikas ja sopii jokaiseen vuodenaikaan, siihen en kyllästy ja valkoinen väri myös raikastaa mustanharmaata sohvaamme kivasti. Lisäksi tuollaista kokoelmaa voi helposti rikastuttaa muilla tyynyillä; parilla väripilkulla yms. Yhden tyynyn tämän kokoelman aloittajaksi jo hankinkin, esittelen sen joku toinen päivä. Toiseksi tyynyksi on päätymässä upea Kuusikossa-tyynynpäällinen:

Kuvakansiot1-001

Tiedättekö, kun joskus jonkin tuotteen ensi kertaa nähdessään on ensimmäinen ajatus: Upea, tuon haluan! ? Juuri noin mulle kävi tämän tyynynpäällisen nähdessäni! Itseni tuntien tuota ei hirmuisen usein tapahdu, joten silloin kun tapahtuu, on toimittava.

Tuo voisi olla tulevan tyynykokoelmani joululisä, aika kiva vai mitä! Tuo pussilakanasettikin on kaunis, mutta ehkä liian tiheäkuvioinen omaan makuuni. Saman sarjan tiskiliinoissa kuosi toimii myöskin, keittiöpyyhkeestä puhumattakaan! Ostoskoriin klikkasin jo tuon Kuusikossa-tyynynpäällisen, vielä hetken mietin lisäänkö tilaukseeni jotain (jouluinen keittiöpyyhe kun on ajatuksissa ollut!) vai onko hyvä näin… Mitä mieltä sinä olet tästä kuosista, löytyykö kotoasi jo jotain kuusikkoista?

Kuosia kuvataan Marimekon sivuilla näin ihanasti, meidän koti selvästi kaipaa tällaista joulutarinaa:

Maija Louekarin Kuusikossa-kuviossa etsitään kuusta jouluksi kotiin tiukujen helinän ja kimalluksen keskellä, talvisessa maisemassa, jalat polvia myöten hangessa. Kuviossa lähimetsä on muuttunut mystiseksi taikametsäksi, jossa jokainen kuusi on kuvioiltaan erilainen.

En ole koskaan pitänyt itseäni minään himoshoppailijana tai tuhlarina ja viime kuukausina hankintani ovat vähentyneet entisestään aivan itsestään, sillä mietin hankinnan hetkellä, että tarvitsenko tätä oikeasti ja yleensä vastaus on ei… Nyt kun tämän tyynynpäällisen kohdalla vastaus oli kovaääninen kyllä!, niin olin ihan unohtanut, kuinka hyvä mieli tuleekaan silloin, kun löytää itselleen jotain niin kovin mieluisaa! Silloin siitä saakin iloita! Tänään on muutenkin superkiva päivä: saan ystäväisiä kylään muutaman lapsukaisen kera. Ihanaa tiistaita (vesisateesta huolimatta)!

(Tuotekuvat lainattu Marimekko.)