/

 

Meidän olohuoneen on vallannut lelumeri. On leikkimattoa, pupua, kirahvia, pehmokuutioita, kirjoja, helistimiä sun muuta siellä täällä. Vauva nauttii leikeistä tai lähinnä se on tällä hetkellä lelujen katselua, maistelua ja koskettelua. Olen aina silloin tällöin laulanut hänelle, mutta vasta viikko sitten hänkin lähti lauluun mukaan. Katsoin telkkarista Yön konserttia ja lauloin mukana (sanat muistan ulkoa vaikka unissani). Vauva istui tuon tunnin konsertin ajan sylissäni ja aina kun aloin laulaa, hän yhtyi lauluun suloisella öö-öö-höö -äänillään. Voi mun pientä <3. Nyt olemmekin sitten laulaneet vielä aktiivisemmin kuin aiemmin! Äskeinen laulutuokio väsytti niin, että pieni nukahti poikkeuksellisen pitkille päikkäreille – nukkunut jo puoli tuntia! Olin äsken aivan että kääks, mitä mä kaikella tällä ajalla teen :D.

Tulin sitten tähän keräämään motivaatiota pikasiivoukseen. Olen tässä viime viikkoina oivaltanut, että mulla on paha tapa jättää tavaroita minne sattuu… Tavara jää tasan siihen, mihin sen kädestäni lasken. Se saa sitten helposti sellaisen sotkuinen koti -vaikutelman aikaan. Hetki sitten raivasin vaatehuoneen; yli 10 mun vaatetta notkui tuolilla, mieheltä vain kaksi :P. Nyt tämän lelumeren kimppuun ja sitten nuohoojaa odottelemaan! Ehtisiköhän cappuccinonkin nautiskelemaan ennen kuin mua huhuillaan..? Taidanpa ottaa riskin ja kokeilla!

114

Ei muuta kuin hyvillä mielin viikonlopun viettoon – toivottavasti tekin!

 

/

 

Eilen pääsin jo järjestelyn makuun, tänään hieman illemmalla jatkuu! Ruokailutilan takaseinällä nököttävä Ikean Norrsten-kaappi (ei tietääkseni enää valikoimissa) on vielä työn alla; oikeanpuolimmaisten ovien takana olevat ruukut ja maljakot ovat nimittäin lisääntyneet :O. Täytyy hieman miettiä, luopuako jostain vai löytyykö niille kaikille säilytystilaa, kun hieman paremmin järjestelee.

061

Tykkään kaapista, koska sen sisusta on hauskasti musta. Tosin kaappia pestessä tuli mieleen, että onneksi huonekalumme eivät ole mustia – niin hyvin kaikki tahrat ja pölyhuikkaset mustasta pinnasta hohtavat! Ylläolevassa kuvassa kaapinovi ei ole vielä kuivunut ja sekin erottuu mustasta pinnasta selvästi.

067

Tämänkin kaapin sisällön järjestelyssä tärkeää on, että kaikki samat tavarat löytyvät yhdestä ja samasta paikasta. Ei niin, että maljakoita löytyy muualtakin tai että viinilaseja löytyy kahden oven takaa. Tiedän, että olen tarkka ja joku varmasti siellä silmiään pyörittelee, mutta vasta kun kaappi on täysin järjestyksessä, voin sulkea sen ovet tyytyväisenä ja alkaa keskittymään seuraavaan kaappiin :D. Äiti aina sanoo, että jo ihan pikkutyttönä olin kovin tarkka ja huoneessani kaikki oli paikoillaan ja ojennuksessa. Saapa nähdä, siirtyykö tuo piirre äidinmaidon mukana pienelle pojallemmekin ;).

072

Mutta nyt sunnuntaipäivän ohjelman pariin – kimeiden kiljahdusten saattelemana! Tuollainen taito opittiin eilen ja voi miten korkealta ja kovaa! :D

 

/

 

Tulipas tuosta eilisestä Pitkäaikainen valaisinhaaveeni -postauksestani mieleeni eräs toinen valaisin, jonka jalan puhdistaminen/kiillottaminen oli kerran täällä puheenaiheena. Tai onhan tuosta jo tovi vierähtänyt, sillä kirjoitin aiheesta Makuuhuonetta-postauksessani yli vuosi sitten… Harmittelin tuolloin, että Pentikin Rondo-valaisimen jalka oli melkoisen ärsyttävä puhtaanapidettävä ja lisäksi hopeinen lampunjalka oli ajan saatossa alkanut muuttumaan kellertäväksi/kullansävyiseksi. Aivan kuten messinkisillä esineillä on tapana.

Viesteistänne päätellen en ollut ainoa asiaa pähkäillyt. Muutamia putsausvinkkejä tuohon postaukseeni tulikin. Lupasin itsekin tuolloin, että jos keksin asiaan ratkaisun, jaan sen täällä. Kummempaa ratkaisua en keksinyt kuin Taikasieni: aavistuksen kosteana se pyyhkii valaisimen jalan pölyt ja rannut tiehensä ja jättää sen taas kauniin hopeiseksi! (Tärkeää on pyyhkiä jalka heti sienikäsittelyn jälkeen kuivaksi!) Oma Rondoni pääsi kuitenkin uuteen kotiin tässä vajaa kuukausi sitten. Reilussa neljässä vuodessa mitta täyttyi tuosta putsailusta ja jos jotain uutta hankkii, on joskus myös jostain luovuttava.

0123

Vietimme tänään kivan päivän kaupungilla ja mökilläkin ehdimme pyörähtää pitkästä aikaa. Niin upea päivä taas ja lämmin! Nyt maha täynnä nakkikastiketta ja perunamuusia ajattelin lakata kynnet jollain keväisellä sävyllä; tein tänään hieman kevätkosmetiikkahankintoja. Taidan kyllä jättää varpaankynsien lakkailun miehelle. Huikkasin äsken vaatehuoneesta, että haen kohta lakan jolla voit lakata mun varpaankynnet. Olohuoneesta kuului ällistynyt Ai mää vai? Ai ny vai?! Kyllä tästä hyvä tulee! :D