Heh, alkoipas heti huvittamaan tuo otsikko – aivan kuin ruokailutilamme olisi kokenut jonkin isommankin muutoksen tässä viime aikoina! Ei sentään, mutta pari uutta, pitkään mielessä muhinutta tuolia on löytänyt kodin meiltä:

ruokailutilamme

Kyseessä on Arne Jacobsenin 3107-tuoli eli tutummin Seiska-tuoli. Niin monia tuoleja on kuulkaas kolmen viime vuoden aikana mielessä pyörinyt ja meillä kotonakin asti käynyt, mutta aina olen palannut tähän vaihtoehtoon. Kolmisen vuotta sitten ajattelin, että HAY:n About a Chair olisi ihana ruokapöydän ääressä. Tilasin alkuun vain yhden testaukseen ja hyvä niin, sillä ei se soveltunutkaan ruokailutilaamme. Huomasin, että tuolien täytyy mahtua pöydän alle, muuten tilasta tulee liian ahdas. Näin ollen tämä kyseinen tuoli päätyi työtuolikseni (Valmistunut työhuoneeni! -postaus) ja onkin ollut tehtävässään aivan täydellinen!

Reilu vuosi sitten olin päätynyt seuraavaan vaihtoehtoon: HAY:n Hee-tuoliin. Kun sovitin sitä ruokapöytämme ympärille, tulin samantien toisiin ajatuksiin. Tuoli näytti jotenkin liian pieneltä ja köykäiseltä pöytämme rinnalla eikä sen selkänoja näkynyt tarpeeksi pöydän yli, mikä on itselleni visuaalisista syistä tärkeää. Löysimme tuolista myös kolmannenkin miinuspuolen: siinä ei ollut kovin mukava istua, ainakaan pitkiä aikoja, joten tuo kaunis tuoli lähti palautukseen. 

Mielessä pyörivät edelleen mm. Muuton Visut sekä puisilla että metallijaloilla. Jonkinlainen kombo niitä voisi hyvinkin sopia Seiskojen kaveriksi! Eniten ja päällimmäisenä mielessäni ovat tosiaan jo pitkään olleet nämä Seiskat ja yleensä kannattaa panostaa siihen ykkösvaihtoehtoon, vaikka ne saattavat maksaa enemmän ja niitä joutuisi sitten hieman kauemmin odottelemaan, jos ei hankintaa halua kerralla tehdä. Niinpä kun näin tarjouksen näistä kaunokaisista, en miettinyt ehkä minuuttiakaan, kun ostoskorissa oli tuoleja kaksi kappaletta. Auki on nimittäin edelleen se, tuleeko näitä tuoleja olemaan meillä kaksi vai neljä, joten en uskaltanut sovittamatta tilata heti kaikkia neljää (inhoan palautusrumbaa näin isojen tuotteiden kohdalla!). Turvallisinta oli tilata nyt alkuun nämä kaksi ja nyt voikin sitten miettiä, tulisiko näitä vielä kaksi lisää ja kaksi sitten jotain ihan erilaista tuolia. Vai olisiko niitä erilaisia tuoleja neljä näiden kahden Seiskan kaverina – siinäpäs funtsimista! Täytyypä tässä joku päivä tehdä pientä inspiraatiokollaasia vaihtoehdoista.

Tuntuu kyllä siltä, että nämähän sopivat tänne niin kuin olisivat aina olleet ruokailutilamme vakiokalustoa!

ruokailutilamme

Olen aina pitänyt vanhojen tuoliemme ilmeestä: valkoisesta istuinosasta ja kromisista jaloista, joten senkin vuoksi olin varma, että nämä miellyttävät silmää! Nämä mahtuvat pöydän alle, näkyvät myös pöydän yli ja ovathan ne vain todella yksinkertaisen kauniit! Myös Muurahaistuoleja olen aina välillä miettinyt, mutta niiden selkänojan muoto ei miellytä läheskään yhtä paljon kuin näiden. 

Tuossa pöydän päässä ruokailee poikamme omassa Stokken tuolissaan, mutta siirsin sen näiden kuvien ajaksi syrjään, jotta uudet tuolit näkyvät paremmin. Nyt kuumeiset mietinnät: tilaanko vielä kaksi tuolia (näyttivät edelleen olevan tarjouksessa)? Usein näiden tuolien kohdalla ei tarjouksiin törmää!

neilikat

 

Huomenta blogimaailmaan! Täällä on tänä aamuna noustu ennen perheemme pienintä. Olen tässä aamun mittaan vilkuillut ruokailutilaan päin… Miettinyt ja makustellut. Ruokaryhmämme näyttää hieman erilaiselta. Uusi hankintani ei sieltä juurikaan erotu, mutta ei ole tarkoituskaan, sillä toiveissa oli juurikin valkoinen väri sekä kromiset jalat – tämä kombo kun on toiminut tähänastisissakin ruokapöydän tuoleissa paremmin kuin hyvin. Totta puhuen nopealla vilkaisulla ruokailutilassa ei mitään uutta edes huomaa! Tai lähinnä vieraat eivät huomaa, itsehän nyt toki. 

Tässäpäs mietintää tälle päivälle. Kyllä muutamille muillekin päiville, sillä ei tämä niin äkkiä ratkea. Jotain ajatuksia mielessä jo muhii, mutta kirjaanpas niitä tännekin myöhemmin lisäkuvien kera. Nyt pikkuhiljaa aamutoimien pariin! Meillä on tänään suunnitelmissa kaupunkipäivä; pojalle täytyy hankkia uusia vaatteita. Jotain kukkiakin koti kaipaa, pitkästä aikaa. Olen jotenkin ihan kyllästynyt niihin ruusuihin, neilikoihin ja gerberoihin, joita joka kauppa tuntuu tyrkyttävän. Löytyisipä jotain erilaista! No eiköhän kukkakaupoista ainakin, jos ei muualta. 

ruokaryhmämme

Mukavaa torstaipäivää teillekin!

Tänäänpäs esittelen teille viimeisimmän, hieman arvokkaamman sisustushankintani! Muistattekin varmaan, että olen jo jonkin aikaa miettinyt kivaa tunnelmavalaisinta keittiön ikkunanurkkaukseen. Päädyin lopulta mietinnöissäni Tom Dixonin Copper-riippuvalaisimeen: 

tomdixon

Valaisimen upea kuparinsävy ihastuttaa valtavasti ja sen ansiosta valaisin erottuukin kauniisti tuolta nurkkauksesta. Toivoin tältä valaisimelta ihanan hämyisää valoa ja sitä tämä kyllä ympärilleen tuokin! Punertavaa, hyvin hämyisää valoa. Näin kesäaikaan on ollut vaikea kuvitella, miten paljon valaisin todellisuudessa valaisee, mutta näiden elokuun pimenevien iltojen myötä tuntuu, että ei sittenkään tarpeeksi. Vaikka tähän nurkkaukseen himmeää valoa kaipasinkin, niin toivoin valon olevan kuitenkin sellaista, että sen turvin näkee ainakin käydä keittiössä, jos ei nyt mitään sen kummempaa tehdä siellä :D. Katsotaan asiaa uudemman kerran nyt syksymmällä, mutta voi hyvinkin olla, että tämä valaisin päätyykin olohuoneeseen ikkunavalaisimeksi, sillä siellä riittää hyvin tällainenkin valoteho iltaisin. Eli taidan kohta olla samassa tilanteessa ja etsiskelemässä kivaa valaisinta keittiön ikkunanurkkaukseen, heh! No onneksi tuo puuha on kuitenkin ihan mukavaa… ;)

Toisessa yläkuvista näkyy, miten valaisin valaisee. Valaisin oli varustettu kattorasiapistokkeella, mutta mies vaihtoi siihen normaalin pistorasiapistokkeen, jotta sain sen kahvikoneen taakse pistorasiaan (tässä kohtaa kun ei kattorasiaa ole). Tällainen sisustushankinta tällä kertaa – hitti vai huti?

sisustushankinta

Mies on menoissaan ja poika nukkuu: taidan tarttua maalipensseliin! Tänään olen maalannut jo korallinpunaista sekä lohenpunaista, seuraavaksi vuorossa minttua! Mukavia sunnuntaihetkiä teillekin!