/

 

Mulla on ollut tässä jo hyvän aikaa suunnitelmissa hankkia olohuoneeseen uusia sohvatyynyjä, sellaisia, joissa pääväri olisi valkoinen. Tyynyt voisivat olla erilaisia kuvioiltaan ja materiaaleiltaan, mutta valkoinen väri ja ehkä myöskin koko 50 cm x 50 cm olisivat se yhdistävä tekijä. Olen nimittäin viimeisen seitsemän vuoden aikana hankkinut kahdessa erässä valkoisia sohvatyynyjä, edullisesti jostain marketista, kun ovat vastaan tulleet… Nooh, ne ensimmäiset värjääntyi edellisen kotimme punaisten sohvien myötä punertaviksi eikä mikään aine saa niitä enää täysin valkoisiksi. Tyynyjen kangas on myöskin ärsyttävän nyplääntyvää sorttia. Tähän nykyiseen kotiin ostin niin ikään valkoiset sohvatyynyt, materiaali on taftimaista/satiinimaista eikä se ole osoittautunut kovin kestäväksi käytännössä – meillä kun noita sohvatyynyjä myös ahkerasti pään/kissojen alla käytetään… Kahteen tyynynpäälliseen on tullut jo halkeamia, materiaali kun on niin haurasta. Joten yhtenä kriteerinä uusille tyynynpäällisille on myöskin laadukas materiaali! Eikä ne mielellään saisi imeä kissankarvoja itseensä…

Olen miettinyt kovasti tulevien tyynyjen sävyä ja aina päädyn valkoiseen: se on niin ihanan raikas ja sopii jokaiseen vuodenaikaan, siihen en kyllästy ja valkoinen väri myös raikastaa mustanharmaata sohvaamme kivasti. Lisäksi tuollaista kokoelmaa voi helposti rikastuttaa muilla tyynyillä; parilla väripilkulla yms. Yhden tyynyn tämän kokoelman aloittajaksi jo hankinkin, esittelen sen joku toinen päivä. Toiseksi tyynyksi on päätymässä upea Kuusikossa-tyynynpäällinen:

Kuvakansiot1-001

Tiedättekö, kun joskus jonkin tuotteen ensi kertaa nähdessään on ensimmäinen ajatus: Upea, tuon haluan! ? Juuri noin mulle kävi tämän tyynynpäällisen nähdessäni! Itseni tuntien tuota ei hirmuisen usein tapahdu, joten silloin kun tapahtuu, on toimittava.

Tuo voisi olla tulevan tyynykokoelmani joululisä, aika kiva vai mitä! Tuo pussilakanasettikin on kaunis, mutta ehkä liian tiheäkuvioinen omaan makuuni. Saman sarjan tiskiliinoissa kuosi toimii myöskin, keittiöpyyhkeestä puhumattakaan! Ostoskoriin klikkasin jo tuon Kuusikossa-tyynynpäällisen, vielä hetken mietin lisäänkö tilaukseeni jotain (jouluinen keittiöpyyhe kun on ajatuksissa ollut!) vai onko hyvä näin… Mitä mieltä sinä olet tästä kuosista, löytyykö kotoasi jo jotain kuusikkoista?

Kuosia kuvataan Marimekon sivuilla näin ihanasti, meidän koti selvästi kaipaa tällaista joulutarinaa:

Maija Louekarin Kuusikossa-kuviossa etsitään kuusta jouluksi kotiin tiukujen helinän ja kimalluksen keskellä, talvisessa maisemassa, jalat polvia myöten hangessa. Kuviossa lähimetsä on muuttunut mystiseksi taikametsäksi, jossa jokainen kuusi on kuvioiltaan erilainen.

En ole koskaan pitänyt itseäni minään himoshoppailijana tai tuhlarina ja viime kuukausina hankintani ovat vähentyneet entisestään aivan itsestään, sillä mietin hankinnan hetkellä, että tarvitsenko tätä oikeasti ja yleensä vastaus on ei… Nyt kun tämän tyynynpäällisen kohdalla vastaus oli kovaääninen kyllä!, niin olin ihan unohtanut, kuinka hyvä mieli tuleekaan silloin, kun löytää itselleen jotain niin kovin mieluisaa! Silloin siitä saakin iloita! Tänään on muutenkin superkiva päivä: saan ystäväisiä kylään muutaman lapsukaisen kera. Ihanaa tiistaita (vesisateesta huolimatta)!

(Tuotekuvat lainattu Marimekko.)

 

/

 

Piipahdin syksyllä ennen Mallorcan lomaamme viehättävässä Legera-liikkeessä täällä Kokkolassa. Liike on niin kauniisti stailattu, että siellä viettäisi kyllä pitemmästikin aikaa erilaisia tuotteita ihastellen ja hypistellen! Tuolloin kiinnitin huomioni erityisesti Ylva Skarpin kortteihin, joita kiikutinkin kassan kautta kotiin neljä kappaletta:

010

Kaikissa jokin kiva sanoma, niin kiva, että halusin ne ehdottomasti omaan kotiini.

Be yourself – everyone else is already taken.

When nothing goes right… go left.

Life is a roller coaster
you can either scream every time you hit a bump
or you can throw your hands up in the air
and enjoy the ride.

Valkopohjaisen kortin sanoma ei ollut mitenkään niin erityinen (damn I’m good), mutta kortti oli muuten vain tosi kivan näköinen – epäilisin, että etenkin mustissa ohuissa kehyksissä!

cats

Kehykset näille täytyy hankkia, sillä löysin kaapista vain liian pieniä kehyksiä enkä halua alkaa kortteja pienentämään. Kunnes kehykset löytyvät, nojailevat kortit siellä täällä lipastojen päällä tauluihin. Mietin, että näistä voisi tehdä kollaasin keittiön seinälle tai sitten makuuhuoneeseen, täytyy miettiä vielä.

003

Tänään meidät on kutsuttu miehen vanhempien luo päivälliselle ja huomenna omille vanhemmilleni niin ikään valmiiseen ruokapöytään – kylläpäs meitä hemmotellaan koko isänpäiväviikonlopun ajan! Kysyin mieheltä äsken, että ripustaisiko hän tänään olohuoneen ikkunoihin valkoiset (joulu)tähdet, vastaus kuului ehkä. Koska tuo kuului mieheni suusta, tarkoittaa se sitä, että meillä vietetään tänään lauantai-iltaa tähtien tunnelmallisessa valaistuksessa! <3

 

/

 

Selailin tuossa hetki sitten vanhoja kuviani ja huomasin samalla nämä kuvat, jotka otin juuri ennen Mallorcalle lähtöämme; siinä samalla kun odottelin kynsien kuivumista. Se on muuten kynsien lakkaamisessa ylivoimaisesti ärsyttävin vaihe…
Kuvia kun katsoo, muistuu heti mieleen se ihana lomafiilis joka tuolloin oli valloillaan; kuuntelin musiikkia ja lakkailin kynsiäni syysauringon paistaessa kirkkaasti olohuoneen ikkunoista sisään. Tuollaisista hetkistä saa kivan rentoutumistuokion, jos ei tarvitse kiirehtiä – se on kaiken A ja O: kiireettömyys.

038

041

Päällyslakaksi valikoitui Diorin sävy 659, lucky. Yleensä en ihan näin tummanpunaisista piittaa, mutta tämä viehätti niin paljon, että aikoinaan kassalle saakka päätyi! Usein suosin tällaisia punasävyjä lähinnä talviaikaan ja jouluisin, korallin- ja vaaleanpunaisia kesäisin, mutta tämä sävy on siitäkin kiva, että auringonsäteet saa sävyyn kivaa vaihtelua, joka jäisi talviaikaan huomaamatta.

042

047

043

Edellinen päällyslakkani oli Mavalan, mutta sen loppuessa ajattelin kokeilla Diorin vastaavaa. Diorilta oli juuri ilmestynyt tuollainen uutuus: gel coat. Lakka on siis koostumukseltaan paksumpaa: geelimäistä ja sitä on kiva käyttää joskus ihan yksinäänkin. Erittäin tärkeä valintakriteeri mulla päällyslakan suhteen on nopea kuivuminen! Tämä onneksi täyttää odotukset myös siltä osin. Päällyslakan ansiosta kärsimättömän ei tarvitse ihan niin kauan odotella lakan kuivumista… Tämä kyseinen gel coat -puteli näyttää olevan myös valtavan riittoisa: olen käyttänyt sitä jo ties kuinka monta kertaa eikä lakan pinta näytä pullossa yhtään laskeneen!

048

Kesäisen Tukholma-Helsinki -reissun jälkeen (pari reissuostosta vilahti mm. Harmaan sadepäivän väripilkut -postauksessani!) en ole ostanut kotiin mitään muuta kuin pallovalot ja muutaman Ylva Skarpin kortin, joista yksi näissä kuvissakin vilahtelee:

052

Täytyypä esitellä ne muutkin tässä lähipäivinä! Voisin oikeastaan alkaa miettimään niille sijoituspaikkaakin… Löytyyköhän meiltä ylimääräisiä kehyksiä vai käykö tässä vielä niin huonosti, että joutuu alkaa suunnittelemaan reissua Ikeaan (lähempänähän ei kehyksiä myydä, mieheni), ai ai. Voisin oikeastaan ryhtyä tuumasta toimeen heti, joo, ja sen jälkeen lakkaan kynnet! Ja näin starttaa taas yksi jalanparanteluviikkoni :).