Tulen varmaan vähän jälkijunassa tässä, mutta ostin vasta nyt ensimmäiset pellavalakanani. Päädyin H&M:n pellavalakanoihin ja sujautin tilaukseen myös yhdet ylimääräiset tyynyliinat. Valkoinen väri vei raikkaudessaan voiton. En tiedä mikä siinä on, mutta uni maistuu aivan parhaalta valkoisessa makuuhuoneessa! Muistan kuinka hämmästelin tuota tutuille talomme valmistuttua ja parisen viikkoa täällä asuttuamme. Sain vastauksia tyyliin rankan raksavuoden jälkeen uni maistuu, ihan sama mikä on ympäristö… Ehkä se raksaväsymys on kuitenkin jo väistynyt, juhannuksena tulee asumista täyteen neljä vuotta :). Joten edelleen painotan sitä valkoista ympäristöä kaikessa rauhallisuudessaan ja raikkaudessaan!

Joko teiltä löytyy pellavalakanat? Hitti vai huti?

035

Itse lykkäsin pellavalakanoiden hankintaa siksi, että pelkäsin niiden olevan liian karheita ja mulla kaiken pitää olla ihan pumpulin pehmeää! :D Ajattelin silti, että pakkohan niitä on testata ennen kuin voi muodostaa mielipidettä suuntaan tai toiseen. Niinpä otin lakanat paketista, sujautin pesukoneeseen ja sen jälkeen kuivausrumpuun ja sitten paikoilleen ja käyttöön! Ei ollenkaan karheat, vaan oikein kivan tuntoiset. Tietysti hieman karheammat kuin esim. puuvillasatiiniset lakanat, mutta onhan materiaalikin ihan eri. Olen kuullut näistä, että olisivat talvella ihanan lämpimät ja kesällä viileät – mies ehtikin jo kommentoida että aika lämpimät on nukkua :).

cats

Näissä H&M:n versioissa on jalkopäässä nepparit, plussaa siitä. Miinusta tulee kuitenkin siitä, ettei pussilakanan yläpäässä ole mitään aukkoja! Meiltä löytyy toisetkin tällaiset yläaukottomat pussilakanasetit, mutta niissä en koe sitä ongelmaksi, sillä peitto pysyy hyvin paikoillaan. Näissä pellavaisissa mulla on kuitenkin joku ongelma eikä peittoni pysy öisin hyvin paikoillaan, vaan herään yöllä siihen, että käsissä on pelkkää pussilakanaa ja peitto on valunut paikoiltaan – hyi hyi. Täytyy tutkia asiaa, jos saisin sen jollain tapaa estettyä… En nimittäin tiedä liinavaatteissa ärsyttävämpää kuin tuollaisen piirteen, että niitä saa joka aamu/ilta olla asettelemassa paikoilleen. Ärsytys maximus.

040

En tiedä, olisiko muiden pellavalakanamerkkien kohdalla samaa ongelmaa – onko teillä kokemusta? Jonain päivänä haluaisin nimittäin vielä harmaat pellavalakanat, ne on niin kauniita (kuten nämä valkoisetkin)! Lisäksi haaveilen yksistä isommista nukkumatyynyistä, mutta en ole vielä löytänyt sopivia.

Tänä aamuna väsytti hieman normaalia enemmän, mutta reippaasti suuntasimme äitini kanssa taas uimahallille. Olemme muuten jo sen verran kantisporukkaa, että meille on muodostunut muutamasta mummusta ja papasta moikkailututtuja :). Aamulla herätessäni mieleeni tuli viime viikolta samanlainen väsyaamu ja muistin heti, että se väsy haihtui kuin tuhka tuuleen virkeään uima-altaaseen kastautuessani – aivan ihana tapa herätä kun saa siellä virkistävässä vedessä ojennella jäseniään! Siinä tulee hihkuttua ihan ääneen eikö oo mahtavaa! Joten näistä fiiliksistä; mahtavaa päivää! 

 

 

Vauvalle on kotiutunut tässä viime päivinä monenlaista ihanan pehmoista, jotain muuta kuin vaatekaapin täytettä! Herttainen Martina PikkuVanilja-verkkokaupasta halusi muistaa minua ja perhettäni kauniilla blogilahjalla:

032

Kyseessä on Cable Chenille -torkkupeitto merkiltä Baby’s Only; torkkupeitto on kaunis palmikkokuvioinen ja sen toiselta puolelta löytyy silkkisen pehmeä chenillevuori. Näitä torkkupeittoja maahantuo Havenos ja värivaihtoehtoja on beigen lisäksi mm. harmaa sekä valkoinen. Pitkään mietinkin harmaan ja tämän beigen välillä, mutta ajattelin, että meillä on muitakin harmaita torkkupeittoja, joten päädyin tähän ja hyvä niin! Sävy on tosi kaunis, tulee mieleen herkullinen maitokaakao!

018

Meillä on kaikilla perheenjäsenillä aktiivisesti käytössä torkkupeitot; myös kissoilla. Tämän vuoksi vauvallakin tulee olla ainakin yksi ihan ikioma torkkupeitto. Peitto on kiva paitsi laadukkaan materiaalinsa myös reilun kokonsa vuoksi: 135 x 100 cm eli ei jää ihan heti pieneksi!

Eksyin PikkuVaniljan hurmaaville sivuille ihastelemaan muitakin tuotteita; vinkkinä vain, että sieltä löytyy vaikka ja mitä! Sivuilla seikkaillessa haluaisi klikata ostoskoriin yhtä sun toista, tuotteet on kivoja myöskin lahjaksi. Kun torkkupeitto oli jo meille lahjaksi tulossa, päätin samalla kertaa ostaa vielä ihanan Baby’s Only -soittorasian. Tämän valitsin valkoisena ja torkkupeiton tapaan myöskin tämä on pehmeää palmikkokuviota:

cats

Sanoinkin jo Martinalle, että vaikka sekä peitto että soittorasia näyttivät ihanilta jo verkkokaupan sivuilla, ylittivät molemmat odotukseni! Niin kauniita! Tähti-soittorasia on kivan kookas: korkeus 27 cm ja leveys 30 cm – voi pojat miten upeasti se sopiikin vauvan sänkyyn roikkumaan!

008

Paketin kotiutumisesta lähtien meillä on soinut aika lailla päivittäin Tuiki tuiki tähtönen -melodia, ääninäyte löytyy Instagramin puolelta. Toivottavasti on vauvan mieleen <3.

034

 

 

Ikean sininen muovikassi on hoitanut hyvin tehtävänsä takkapuiden kantokassina, mutta tällä viikolla sen korvaajaksi pääsi Halpa-Hallista ostamani vaaleanharmaa huopakassi. Lupailin viikolla kuvia, joten täältä pesee!

099

Huopakassilla oli hintaa 12,95 € ja koko on kyllä just eikä melkein täydellinen! Mahtuu ne meidän reilunkokoiset polttopuutkin tähän 30x53x31 cm kokoiseen kassiin. Huomattavasti mukavampi näky nyt tuossa takan edessä; se sininen ikealainen ei hivele silmää sitten yhtään, vaikka kätevä onkin. Eikä nyt haittaa, vaikka se tuohon aina unohtuisikin ja sehän unohtuu… ;)

101

Vauhti päällä -postauksessani näkyikin jo yksi kuva huopakassileikistä, tässä kuvassa vielä mietitään et viittisinksmä

103

Vanhempi kisunenkin porhaltaa paikalle kurkistamaan, mitä olohuoneessa puuhastellaan…

110

Hänethän paikalle sai (jos rehellisiä ollaan) kalkkunafilepaketin avaaminen… Ja tässä tiiraillaan itse palkintoa: kalkkunafilettä :D. Kun se on niiiiin herkkua!

116

Kuitenkin vain toinen innostuu kassiin asti, oli sitten palkintoa tai ei, pieni leikkituokio maistuu aina!

124

Täytyy nimittäin ainakin testata, että saako tällä muka varmasti kannettua polttopuut (takkamestari huolissaan..?); kestääkö nämä kahvat edes…

091

092

Molemmat sai pienen herkkupalan, vaikka tässä vain toinen maiskutteleekin. Maiskuttelijalla menossa nyt kolmas antibioottiviikko, huomenna soitellaan taas Oulun eläinlääkärille ja mietitään, tarvitaanko millaisia jatkotoimenpiteitä. Oireista taitaa jäljellä olla enää aivan pientä vilkkuluomien näkymistä sekä satunnaista mahan kurinaa. Aiemmin linjoistaan niin tarkka misunen on palannut siinäkin suhteessa entiselleen: ruokakuppiin jää aina silloin tällöin muutama murunen kaverille, joka ei niinkään vaa’an lukemista välitä. Vaikka hän onkin pysynyt ihan normaalipainoisena, hän silti selvästi elää syödäkseen.
Viime maanantaina eläinlääkärille soittaessani oli jo jotain puhetta mahdollisesta kontrollikäynnistä, jaiks! Onneksi tuo mun murunen on kuitenkin niin tottunut automatkustaja, että ei kovin suurta huolta, vaikka uutta reissua pukkaisikin. Mutta edelleen totean: ihanan loppuun asti vietyä hoitoa Lemmikissä, saisi moni eläinlääkäri ottaa mallia! Joka kerta kun sinne soitan, tunnistavat meidät jo kissan nimestä, heidän äänensävyistään hehkuu ihana empatia ja eläinlääkäri muistaa kisun lääkkeiden nimetkin ulkoa.

117-crop

Täällä odotellaan vanhempiani sunnuntaivierailulle: ohjelmassa on mm. huonekalujen vaihtoa kahden makuuhuoneen kesken ja siihen saammekin isäni kantoavuksi, itse kun en uskalla enää painavia sohvia kanniskella. Sen jälkeen herkuttelemme vohveleilla kera mansikkavadelmahillon sekä vaniljajäätelön, s l u r p s ! Nytpä suuntaankin tästä pöytää kattamaan – leppoisaa sunnuntaipäivää teillekin!