Viime talvena näin ihastuttavan Talosanomien sivulla todella kauniin kodin, josta monikin yksityiskohta jäi mieleeni. Erityisesti kuitenkin eräs säilytyskori (pyykkikori tämä kai virallisesti on, mutta käyttötarkoituksia on monia). Kysyin teiltä lukijoilta silloin, mikä tuo kori-ihanuus mahtaa olla ja teiltähän se vastaus heti tuli: Ferm Livingin Half Moon. Tilasin sen ROOM21:sta jonkin aikaa sitten ja saavuttuaan tykästyin vielä enemmän!

100

Koreja on kahta kokoa, tilasin isomman ja voi miten hyvä päätös! Mahtuu kunnolla tavaraa sisuksiin. Niin kauniskin tuo on, voi helposti pitää esillä missä tahansa – näin olohuoneessakin! 100 % puuvillaa ja nahkaiset kahvat, tänne lelut lentävät alta aikayksikön.

Tällä hetkellä säilöö pohjalla monenmoista pikkulelua, mm. pehmokuutioita. Päällimmäisinä kauniita blogin kautta saamiamme lahjoja; leikkimattoa ja pehmopupua, jotka esittelin paremmin Pötköttelyä-postauksessani.

095

Lapsi tulee kuitenkin varmasti useimmiten leikkimään olohuoneessa, joten on kivaa että täälläkin on jokin säilytyspaikka leluille. Tuonne lelut on iltaisin aina nopea kerätä jemmaan ja sitten taas aamun koittaessa levittää pitkin lattioita :).

Nyt vähän ehostusta ja sitten pikkuhiljaa ruokakauppaa kohti – tehnyt jo viime viikosta asti hirmuisesti mieli lohta. Aina siitä lähtien kun sitä viimeksi söimme! Kaikenlaiset ruuat, joita voi valmistaa grillissä, on nyt hittejä. Uunia ei huvita sisällä näillä keleillä lämmitellä… Lohi-, peruna- ja kasvisnyyttejä tänään!

 

 

Äitienpäivä. Se oli tänä vuonna itselleni ensimmäinen äitinä. Vietimme äitienpäivää synnytysosastolla kolmen vuorokauden ikäisen poikamme kanssa. Sovimme silloin, että käymme myöhemmin ostamassa tuoreelle äidille jonkin erityisen äitienpäivälahjan. Mietiskelin, mikä se voisi olla; lahjoista suurin kun oli jo sylissäni.
Päädyin tässä kotiuduttuamme kuitenkin miettimään koruja, olisihan se mukava saada päivästä jokin sellainenkin muisto. Niin erityinen hetki tuo kuitenkin elämässä on. Mietin voisiko lahja olla kaulakoru, rannekoru, sormus vai korvakorut… Tykästyin kuitenkin heti ajatukseen kaulakorusta: se on lähimpänä sydäntä ja sopii senkin vuoksi teemaan erityisen hyvin.

Viikko sitten kävimme ensimmäisellä kultasepänliikekierroksella ja jäin silloin miettimään kahta mielestäni kauneinta kaulakoruvaihtoehtoa: Kalevalan lapsikorua sekä Efva Attlingin Baby Luck -kaulakorua. Makustelin vaihtoehtoja kaikessa rauhassa kotona ja huomasin kiintyneeni enemmän tuohon Kalevalan lapsikoruun, se oli niin valtavan kaunis, tosin kuvat eivät tee sille ollenkaan oikeutta! Upean paksu hopeaketju, jossa tuo kauniin herkkä hela on kiinni. Hopeinen hela sinisellä topaasi-jalokivellä. Sellainen lähti tänään tilaukseen enkä malta odottaa sen saapumista! Kiire korulla tosin ei ole, sillä ajattelin ottaa sen käyttöön vasta lapsemme kastejuhlassa.

Kuvakansiot1

Efva Attlingin Baby Luck on kovin kaunis myös ja siinä on koskettavasti ikuisuutta symboloiva merkki. Millaisia muistoja teillä on ensimmäisestä äitienpäivästänne? Entä löytyykö teiltä jokin lapsikoru? Törmäsin muuten netissä keskusteluun, jossa lapsikoruja oli kritisoitu. Tuon kyseisen keskustelun kantana tuntui olevan, että lapsikorut ovat turhia ja niillä vain julistetaan/hehkutetaan äitiyttä ja omaa/omia lapsia. Luin tuota aika hämmästyneenä – miksi tästäkin pitää tonkia esiin jotain negatiivista..? Itse ajattelen tuosta korusta siten, että se tulee olemaan kaunein ja arvokkain koruni; ei välttämättä rahallisesti, mutta kaikilla muilla tavoin. Sen vuoksi ehdottomasti haluankin sen erottuvan symboliikallaan muista koruistani. Ja kun vauva kasvaa eikä enää tarvitse äitiään niin tiiviisti kuin nyt (niiiiiisk), on hän silti aina mukanani, kuten raskausaikanakin <3.

(Kuvat lainattu Kalevala Koru ja Efva Attling.)

 

 

Tein tässä parisen viikkoa sitten pari tauluhankintaa, postailinkin asiasta yhdessä vaiheessa otsikolla Uusi viikko ja uusi maljakko. Tuolloin muutama taulu oli kotitestailussa ja -pähkäilyssä. Vihdoin sain sitten päätökset tauluista tehtyä ja nämä kaksi kaunotarta löysivät kodin meiltä:

055

057

Taulut ovat akryylimaalauksia ja Juhani Melenderin käsialaa. Niin kauniita töitä, juuri minun makuuni. Uskon vahvasti, etteivät nämä jää viimeisiksi töiksi, joita kyseiseltä taiteilijalta hankin. Päädyin nyt alkuun tällaisiin hieman hillitymmän sävyisiin, ajattelin, että näistä on turvallista aloittaa :). Vaikka ne kaikki tosi pirtsakat yksilöt näyttivät kyllä niiiiiin houkuttelevilta ja moni pyörii mielessäni edelleen…

Taulut eivät ole vielä seinässä paikoillaan, sillä ne odottavat joukkoonsa kolmatta taulua. Kuvauskohde on vain vielä masussani <3. Ajattelin ottaa vauvasta jonkin kivan mustavalkoisen valokuvan, mahdollisesti käsistä tai jaloista, ja kehystän sen sitten näiden taulujen kaveriksi.

052

Isomman taulun nimi on Gneissi ja pienemmän Kaikki yhdessä. Osuva nimi, kun ottaa huomioon sen tulevan, kolmannen taulun.

Näiden joukkoon sopisi mielestäni loistavasti myös sellainen oikein värikäs (mutta pienehkö) taulu, joita ihastelen aina Suvin kodin ruokailutilan seinällä! Haaveita ja säästökohteitahan onkin aina hyvä olla, olen tästä aiemminkin maininnut. Säästän aina johonkin – se on tehokas tapa välttää turhat hankinnat ja säästöajan voi käyttää hyödyksi miettimällä, tahdonko ihan varmati juuri tuon taulun/laukun/valaisimen jne. Joskus mieli ehtii muuttua, joskus vahvistua!

cats

Täällä aletaan nyt miettimään hieman tämän päivän ohjelmaa – mitähän sitä keksisi..? Herkkuaterian tykötarpeet löytyvät jääkaapista ja illaksi voisi lämmittää sekä saunan että paljun. Paljussa pipo päässä istuessa ei niin tuo vesisadekaan haittaisi! Mutta nyt päiväksi pitäisi vielä kehitellä jotain… Pirteää Pitkäperjantaita!