Äitin pikku-M,

rakastan tätä joulunodotusta, koska saan jakaa sen kanssasi. Olet aina niin hyvällä tuulella ja innostut pienistäkin asioista. Tässä joulunajassa olet kohdannut jo paljon uusia asioita ja jokaisesta niistä olet innostunut kovasti. Yritän kertoa sinulle mahdollisimman paljon jouluisia tarinoita, näyttää kivoja jouluisia asioita ja laulella joululauluja. Kauniit silmäsi aivan tuikkivat, kun näet tai kuulet uusia juttuja. Kuulemme isin kanssa päivittäin suustasi oi, oiiii. Tonttua olet hokenut loppukesästä saakka ja sanot sen ihan selvästi. Tähti oli toinen jouluaiheinen sanasi. Senkin osaat sanoa hienosti, mutta joskus on hieman hankalaa, koska se meinaa sekoittua täti-sanaan. Opit nopeasti uusia sanoja; sanavarastossasi on jo nelisenkymmentä sanaa. Uusia sanoja tupsahtelee joskus ihan tuosta noin vain. Esimerkiksi yhtenä iltana jouluvaloja ripustaessamme näytit masuasi ja tokaisit aivan selvästi maha ja nauroit päälle. Äitiä ja isiäkin nauratti, se oli niin hauska hetki!

Välillä puhut jo kahden sanan lauseitakin. Näitä ovat esimerkiksi äiti mammaa, äiti pipi tai mummu kakkua. Meistä on niin hauskaa, kun osaat jopa taivuttaa tuon kakku-sanan :D. Tärkeimmät asiat ensin! Tämä on puheliaisuutesikin vuoksi niin ihanaa aikaa, sillä kanssasi voi kommunikoida jo pitkästikin. Saamme hauskoja keskusteluja aikaiseksi ja ne päättyvät lähes poikkeuksetta nauruun.

091

Olet niin huumorintajuinen ja olet ihan vasta oppinut juksaamaan! Sinusta on kovin mukavaa ojentaa jokin esine vaikka isille sanoen omalla kielelläsi ole hyvä ja sitten ihan viime hetkellä perääntyä ja vetää käsi pois. Tuota jaksat toistaa useita kertoja ja aina se on niin hauskaa! Sinusta on hauskaa sekin, kun sanot jonkin sanan ja äiti yrittää arvuutella, mikä se on. Lähes jokaisen veikkauksen perään tykkäät sanoa e-eii, vaikka vastaus olisikin oikea, heh!

Kävimme reilu viikko sitten kirkossa laulelemassa Kauneimmat joululaulut. Tämä oli jo toinen kerta, kun osallistuit tuohon mukavaan joulutapahtumaan. Äitiä jännitti hieman etukäteen miten viihtyisit kirkossa aloillasi, mutta jännitys oli aivan turhaa! Sydän meinasi pakahtua rakkaudesta ja ylpeydestä, sillä osasit käyttäytyä niin hienosti, vaikka olet vielä noin pieni. Reilun tunnin istuit joko äitin tai isin sylissä tai välissämme, kerran käväisit mummunkin sylissä, mutta yhtään et kitissyt. Aina kun laulu loppui ja tuli hiljaista ennen papin puhetta, näytit kirkon etuosaan ja sanoit tomerasti eii. Taisit toivoa, että ei kiitos enää lauluja, vaikka edessämme istuneet tädit tulkitsivatkin sen siten, että et pitänyt tauoista… Hauskin kohta oli ehdottomasti se, kun lapsikuoro esiintyi. Istuit sylissäni, olimme kasvotusten. Huilusoolon aikana laitoit silmäsi kiinni ja tanssit hitaasti polvillasi. Meitä niin nauratti! Tuo näky oli niin ihana ja hauska, että siinä riittää muisteltavaa pitkään. Kun reilu tunti oli kulunut ja aloimme tekemään lähtöä, edessämme istuneet tädit kehuivat sinua kovasti. Eivät olleet millään uskoa, että olet vasta reilu puolitoistavuotias, sillä jaksoit niin kärsivällisesti koko tunnin. Siinä tätien sinua ihastellessa heiluttelit kättäsi kaikille ohikäveleville hokien hei-hei, hei-hei.

Kävimme eilen ja tänäänkin sinun kanssasi kaksin jouluostoksilla. Kävimme valtavan monessa paikassa ja taas äiti sai todeta, kuinka reipas olet! Usein kesken ostostenteon halusit halata äitiä. Sellainen sinä olet aina ollut, niin valtavan kiltti ja kultainen pieni poika ♥.

aarre

joulu

Halusit tänään illalla järjestellä kuusenkoristeita hieman paremmin. Äiti otti samalla muutaman kuvan muistoksi. Huomenna päivällä järjestelemme kotona hieman, saat olla äitin pienenä apulaisena, koska teet sitä niin mielelläsi. Ylihuomenna onkin sitten odotettu jouluaatto. Isovanhempasi ovat niin kultaisia, että tulevat meille, jotta sinun ei tarvitse kulkea paikasta paikkaan, vaan saat viettää koko aaton omassa kodissasi leikkien.

Tästäkin joulusta haluan tehdä sinulle ikimuistoisen. Voi olla, että et tästä aikuisena paljoakaan muista, mutta ainakin näinä päivinä ja hetkinä nautit ja se on tärkeintä. Myöhemminkin voimme palata näihin hetkiin ja tunnelmiin, kiitos videokameran. Tulemme isin kanssa niin onnellisiksi, kun näemme sinun nauttivan. Sinä olet meille kaikkein tärkeintä koko maailmassa. Toivottavasti tiedät ja tunnet sen joka hetki. Hyvää Joulua, äitin pieni.

Tiistaisesta lahjapostauksesta pääsemme muutamaan lahjavinkkiin, joista ajattelin hihkaista. Nämä on kohdennettu juurikin perheen pienimmille; käytännöllistä ja kaunista. Ensimmäisenä vinkkinä pehmoista ja lämmintä! Tämän laadukkaasta puuvillasta valmistetun ponchopyyhkeen saimme blogilahjaksi PikkuVaniljan Martinalta – kiitos vielä! Näitä LuinSpa-merkkisiä hupullisia pyyhkeitä on kolmessa kauniissa sävyssä: valkoisina, harmaina ja kuvan beigeinä. Tämä malli käy 1-4-vuotiaille lapsille; vauvoille on sitten ihan omansa. Kysyin pikkumieheltämme, että laitetaanko tuo pyyhe sinun päällesi niin äiti ottaa kuvan. Vastaus oli tomera, mutta kohtelias eih. Miten musta tuntuu, että tuo on tällä hetkellä eniten kuultu sana hänen suustaan :D. Joten kuvissa pelkkä pyyhe!

037

Pyyhe on aivan ihanan pehmoista & paksua materiaalia ja kaunishan se on kuin mikä! Käytännöllinen lahja, sillä pyyhkeitä tarvitaan aina. Taskuissa on kätevä kuljettaa kylpyleluja tai vaikka saunajuomaa… Tämä saa ilomielin roikkua kylppärin pyyhekoukussa ja on uimahallireissuillakin oikein kätevä, sillä tämä pysyy ponchomallinsa ansiosta pojan päällä ihan itsestäänkin.

048

Muistattekohan vuodentakaisen Puuta pukinkonttiin -postaukseni? Ajattelin vinkata näistä uudestaan, sillä olivat vuosi sitten niin kovin tykättyjä lahjoja. Eli Heidi Isoisän Puuleluista lahjoitti meille aikoinaan kauniita puuleluja, jotka ovat ahkerassa käytössä tänäkin päivänä. Puupalikoista rakennellaan mielellään tornia ja vielä mieluummin niitä torneja kaadetaan. Näitä puisia kirjainpalikoita meiltä löytyy myös kivoina Muumi-versioina!

106-860x573

Muistipelin hahmoja osoitellaan iloisin huudahduksin. Hahmoja löytyy aina kissasta koiraan ja sadepilvestä tomaattiin. Paloja myös kasataan nyrkkiin niin monta kuin vain ikinä mahtuu ja sitten niitä piilotellaan sohvatyynyjen väliin. Mikään ei ehkä kuitenkaan voita sitä (meteliä), kun kannen saa itse liu’utettua auki ja kaadettua laatikon koko sisällön lattialle!

cats2-860x645

Muumi-fanin huoneen seinähyllyltä löytyy myöskin oma nimi Muumi-kirjaimin

134-860x573

Kävimme eilen kivalla shoppailureissulla lähikaupungissa ja nyt on pojan lahjat hankittu. Pari musiikkilelua (sen Muumipapan työkaluvyön lisäksi), poika kun nauttii musiikista niin valtavasti! Viimeisen vuoden hitti on ollut Soiva laulukirja; ostimme siitä eilen myös jouluisen version nimeltään Soiva joululaulukirja. Sitä näytti olevan vielä ainakin Adlibriksen verkkokaupassa, jos joku haluaa sen pukinkonttiin hankkia. Meillä sen kuunteleminen ja laulaminen aloitettiin jo eilen!

Olen ihan suu auki kauppojen lelupaljouden keskellä! Valtava määrä erilaisia leluja ja vieläpä joka kaupassa. Miten lapset enää itsekään tietävät, mitä toivoa joulupukilta? Tuossa onkin eräs seikka, johon olen kiinnittänyt huomiota: monet lapset tuntuvat laativan joululahjalistoja odottaen, että saavat koko listan sisällön. Mitä ihmettä? Eivätkö ne ole toiveita, eihän niitä kaikkia ole tarkoitus hankkia, eihän? Miten käy lapsen lahjojen arvostuksen? Entä miten hän oppii, että kaikkea ei voi saada?

Tuossa on sellaisia seikkoja, joiden suhteen toivon oman lapseni kohdalla kykeneväni toimimaan toisin. Joulupukille saa kirjoittaa, jos haluaa. Kirjeen on kuitenkin tarkoitus sisältää muutakin kuin ranskalaisilla viivoilla listatut lahjatoiveet. Se kuuluu kirjoittaa kirjeen muotoon ja joulupukkia arvostaen. Tiedän, että nämä eivät ole vielä ihan ajankohtaisia meille, mutta olen silti jo miettinyt näitä asioita… Vaikka poika onkin meille koko maailman rakkain eikä sanat riitä lähellekään sitä kuvailemaan, ei se tarkoita sitä, että tulemme hukuttamaan hänet lahjoihin. Rakkautta voi osoittaa muillakin, huomattavasti paremmilla tavoilla ja toivottavasti vanhemmat niin tekevätkin. Erityisesti myös jouluisin, sillä joulu on lasten juhla. Enkä tietenkään tarkoita, ettei lahjoja saisi hankkia, mutta kohtuus kaikessa. 

Löysin hyvän artikkelin asian tiimoilta ja halusin jakaa sen täälläkin. Tuo kyseinen artikkeli on englanniksi ja sen voit käydä lukemassa täältä. Artikkelin on kirjoittanut nainen, joka oli oivaltanut tärkeitä asioita lastensa joululahjoihin liittyen ja laittoikin sitten oivallustensa myötä joululahjaperinteensä täysin uusiksi. Hän koki herätyksen avioeronsa jälkeisenä jouluna, jolloin hänen lapsensa olivat hukkua lahjoihin, sillä niitä tuli joka tuutista. Kun heiltä joulun jälkeen kysyi, mitä he saivat joululahjaksi, he eivät olleet muistaneet yhtäkään! Sen jälkeen hän päätti, että tästä eteenpäin hän hankkisi ainoastaan neljä lahjaa per lapsi. Hän kertoi päätöksestään lapsilleen ja odotti, että he protestoisivat, mutta he eivät olleet moksiskaan. Niinpä hän on vuodesta 2011 lähtien hankkinut lahjat seuraavalla periaatteella: jotain mitä hän haluaa, jotain mitä hän tarvitsee, jotain vaatetta, jotain lukemista. Mielestäni kuulostaa hyvältä aikuisenkin korviin; tuollaisiahan sitä itsekin joululahjaksi toivoo! Mikä olisikaan joulunpyhinä parempaa kuin uusi pehmeä ja lämmin yöpaita/pyjama, johon pukeutuneena uppoutua uuteen kirjaan! Näiden lisäksi jotain tarpeellista sekä jotain, jota on toivonut. Näin lahjojen arvostus on varmasti täysin eri luokkaa kuin valtavan lahjameren keskellä, jossa pelkkään lahjojen avaamiseen kuluu tovi jos toinenkin!

1411-860x573

Olemme ostaneet pojalle vasta yhden lahjan. Sellaisen, josta tiedän hänen pitävän: Muumipapan työkaluvyön. Isin työkalut kun kiinnostavat niin valtavasti ja vasaralla huvittaisi paukutella vähän mitä milloinkin! Tämä vaihe on lahjoja miettiessä hieman haastavaa, sillä lelut eivät juurikaan kiinnosta. Taidamme ostaa vielä pari lahjaa, jos jotain oikein kivaa tulee vastaan. Paketteja tulee kuitenkin myös kummeilta, isovanhemmilta sekä isomummolta. Mitä teidän taaperot saavat joululahjaksi?

cats16-860x645

Olen kuitenkin sitä mieltä, että vanhemman jakamaton huomio ja lapselleen antama aika on niitä kaikkein arvokkaimpia asioita. Ne on niitä asioita, joita lapsi muistelee vielä aikuisenakin. Varmastikaan ne lahjapakettien sisällöt eivät jää yhtä lailla mieleen ja sydämeen kuin se, että jouluna vietettiin aikaa yhdessä eikä mihinkään ollut kiire. Lelut ja pelit sai levittää koko kotiin, leikkejä ei tarvinnut siivota pois ja äiti ja isi istuivat myös lattialla leikkimässä tai pelaamassa. Tuollaisia joulumuistoja toivon koko sydämestäni omalle pienelle pojalleni, joka näytti viime jouluna; ensimmäisenä joulunaan, vielä niin kovin pieneltä ♥