[mittaustagi] [conversionpixel campaign=’LiberoFootball’ title=’Pieni jalkapalloilijani’]

Kaupallinen yhteistyö: Indiedays, Blogirinki Media & Libero

Meidän pieni poikamme on aina ollut hirmuisen kiinnostunut palloista. Jos mentiin kyläpaikkaan, jossa oli autoja, traktoreita, kirjoja, nukkeja ja palloja, hän valitsi käteensä poikkeuksetta pallon – ihan vauvasta saakka. Sen hän nykyäänkin bongaa ensimmäisenä, tilassa kuin tilassa. Pallo oli myös ensimmäisiä sanoja, jotka hän oppi sanomaan. Muistan myös elävästi sen illan, kun hän iltapalalla ollessamme osoitti eräästä merirosvokirjasta yöpöydän alla nököttävää jalkapalloa sanoen tuon koko sanan hitaasti, mutta niin selvästi: jal-ka-pal-lo! Ja minä hihkuin innoissani, että kyllä, se on jalkapallo! Ei pelkkä pallo! Tässä hänen jalkapallotarinaansa lyhyesti, mutta se saa jatkoa tässä yhteistyökampanjassa, johon lähdin Indiedaysin, Blogirinki Median sekä Liberon kanssa. 

futis

pelaaja

Ei siis tarvinnut kahta kertaa miettiä, kun kysyttiin, löytyykö meiltä innostusta jalkapalloon – sitähän löytyy! Kun lähdemme kotoa johonkin, kuuluu eteisessä sanat pallo mukaan… Autoni takapenkin jalkatila on aikamoinen varasto, mutta eniten sieltä taitaa löytyä palloja. Pakko tässä samassa yhteydessä kertoa tämä eräs viimeviikkoinen unenikin, jonka jo vanhemmillenikin jaoin :D. Näin nimittäin unta, että poliisi pysäytti minut ja antoi varoituksen, koska autossani oli liikaa irtotavaraa – auton sisällä lentelevät pallot voivat aiheuttaa vaaratilanteita, sanoi herra konstaapeli! Että tällaisiin tilanteisiin sitä tämän pienen jalkapallofanin kanssa joutuu, unessa tai tosielämässä, hahah!

Tämän Liberon kampanjan teemana on Stars of tomorrow eli Huomisen tähdet. Nyt kun on käynnissä jalkapallon EM-kisat, ei tuolta lajilta kykene perheemme isompikaan mies välttymään… En tiedä, oletteko jo huomanneet, mutta samaisten kisojen kunniaksi myös Liberon vaippapakkaukset ovat saaneet uudenlaisen ulkoasun. Tätä hauskaa yksityiskohtaa on nähtävissä sekä Comfort– että UP&GO-vaipoissa; myös itse vaipat ovat EM-kisahenkisiä ja niitä koristavat mm. Suomen liput!

libero vaipat

Näihin erikoisvaippoihin liittyy kiva keräilykampanja: kun saat kasaan 10 kpl pakkauksissa esiintyvää koodia, voit tilata näissä kuvissa poikani päällä näkyvän hienon peliasun! Aikuisten koossa näitä ei valitettavasti ole saatavilla :D, mutta kokoja löytyy aina 86-98 cm väliltä. Kivana yksityiskohtana vielä se, että asun voi tilata lapsen etunimellä, joka sitten koristaa paidan selkämystä! Ihan ylisöpöä ♥, puhumattakaan siitä, kuinka kiva muisto tuosta pelipaidasta jää.

vaipat

Pojallani on päällään asu, jossa on kokomerkintänä 86/92 cm ja se on tälle noin 93-senttiselle mussukalle juuri sopiva. 

libero

liberovaipat

Veikkaan, että sinusta tulee isona hoitoalalla työskentelevä, jalkapalloa pelaava hymypoika.”, kirjoitti kummitäti M:lle hänen toisena syntymäpäivänään viime kuussa. Kummitäti – voit hyvinkin olla oikeassa! ♥

football

P.S. En nyt mene vannomaan, mutta voipi olla, että vaatii ehkä aavistuksen vielä treeniä tuossa yksityiskohdassa, että palloa ei saa kuljettaa kädessä :D. 

Jo joutui armas aika… Tämän kauniin Suvivirren sain kuulla tänään monen vuoden tauon jälkeen koulun ”kevätjuhlassa”. Hieman täytyi nieleskellä, oli niin erityinen tilaisuus veljeni elämässä. Suuntasimme nimittäin aamulla ammattikorkeaan: minä, poikani, vanhempani sekä veljeni. Veljeni valmistui tänään kemiantekniikan insinööriksi ja sitä juhlimme pienimuotoisesti jo tänään käymällä syömässä koko porukan kera. Puolisot puuttuivat, sillä sekä mieheni että veljeni tyttöystävä olivat töissä. Mutta koko porukalla juhlitaan vielä juhannuksena ja viralliset valmistujaiset juhlineen päivineen veljeni pitää ensi kuussa. Meillä onkin tiedossa monenlaisia juhlia tänä kesänä, mikäs sen mukavampaa! 

Tilasin pojalle kuukausi takaperin kesävaatteita ja samaan tilaukseen lisäsin myös hieman juhlavampaa vaatetusta: ihanat pellavaiset, meleeratun harmaat housut ruskealla punosvyöllä, lyhythihaisen valkoisen juhlapaidan sekä vaaleansinisen liivin. Merihenkisen sinivalkoiset kengät sopivat asuun kuin nakutettu, samoin aiemmin talvella ostamani valkoinen neuletakki. Neuletakkia vielä tarvitaan, sen verran viileä tuuli on tänäänkin. Näille vaatteille tulee käyttöä myös ensi kuun kesähäissä ja veljeni varsinaisissa valmistujaisjuhlissa. Huomennakin juhlitaan veljeäni; hän kun täyttää huomenna 25! 

valmistujaiset

Minulla ei ollut kameraa koululla mukana, mutta kännykällä sain ikuistettua muutamia kuvia veljestäni yhdessä kummipoikansa kanssa. M on veljelleni kaikki kaikessa, samoin kuin meille kaikille muillekin ♥. Joskus ihan pysähdyn miettimään, kuinka ihanaa, arvokasta ja sydäntälämmittävää onkaan, että poikani ympärillä on niin paljon häntä yli kaiken rakastavia ihmisiä. Valtava rikkaus ja voimavara elämässä!

Olen niin ylpeä pikkuveljestäni, joka on löytänyt itseään kiinnostavan alan, valmistui hienoin paperein (opinnäytetyö siskon tapaan arvosanalla kiitettävä 5 ;)) ja on koulutustaan vastaavassa työssä. Onnea vielä ja valtavasti lämpimiä onnenhetkiä myös tulevaisuuteesi! ♥  

Heräsin tänään niin ihanasti, etten muista moista hetkeen tapahtuneen! Nimittäin se tapa herätä oli jotain niin ainutlaatuista. Heräsin pienen poikani sanoihin äitin kainaloon haluaa. Voi rakas pieni, äitin sydän ihan pakahtui ♥. Tuo sai jotenkin pysähtymään ja miettimään näitä kotiäitipäiviäni. Kuinka pitäisi muistaa nauttia joka hetkestä, mutta koska on täysin inhimillistä joutua arkikiireiden imaisemaksi, ei sitä vain aina muista. Hyvä, että näitä hetkiä tulee kuitenkin aina silloin tällöin näistä niin ainutlaatuisista päivistä muistuttamaan. Sillä vielä, ja aivan liian pian, tulee se päivä, kun tuo pieni poikani on jo isompi poika, joka ei tosiaan halua aamulla ensimmäiseksi äitin kainaloon.

pioni

Vaikka päivä alkoi parhaalla mahdollisella tavalla, en oikein saanut tästä päivästä kiinni. Väsytti ja laiskotti ihan valtavasti eikä sadesää auttanut asiaa sitten yhtään! Haahuilimme olohuoneen ja pojan huoneen väliä pyjamissa lähes aamukymmeneen, kunnes sanoin pojalle, että nyt me lähdetään postin kautta kaupungille. Kiitos MioSa. designin ja tilauksienne, reittimme kulkee useita kertoja viikossa postin kautta. Aina kun kysyn pojalta, että arvaas minne nyt lähdetään, saan lähes poikkeuksetta vastaukseksi postiin! :D Että muutama postireissu on tullut tehtyä… Niin tänäänkin ja postista suuntasimme sitten ruokakauppaan, josta bongasin nuo aivan ihanat pionit ja nehän oli pakko ostaa! Matkan varrella saimme seuraksemme myöskin ystäväni ja hänen tyttärensä ja niin suuntasimme kaikki yhdessä lounaalle. Vielä mansikkakojun kautta kotiin ja nyt poika unilla ja minä tässä cappuccinokuppi vieressäni. Tästä päivästä tulikin oikein mukava, vaikka alku niin kovasti kangertelikin. 

Laiskotti aamulla niin, että en jaksanut lähteä pojan kanssa isomummolaankaan (en ollut mummulle sitä kyllä vielä etukäteen luvannutkaan). Vierailun sijaan soitin hänelle ja sanoin, että tulemme taas ensi viikolla käymään. Hieman omatunto soimasi kun jäi perinteinen viikkovierailu välistä, mutta mummu vaikutti puhelimessa ihan iloiselta ja jäi tyytyväisenä ensi viikkoa odottamaan. Hän nauttii suunnattomasti, jos vain puhelimenkin välityksellä kuulee M:n kuulumiset. Mummu kysyykin joka puhelussa (joita kertyy viikon aikana kolmesta viiteen), että mitä M:lle kuuluu. Tänään taisi kysyä ensimmäistä kertaa, että mitäs sulle kuuluu. Olin niin äimänä, että sopersin vain jotain ympäripyöreää työjutuista :D. Sitä on niin tottunut kertoilemaan vain tuon pienen kuulumisia ♥. 

003

Hyvää viikonloppua!