/

Tuli niin monia pyyntöjä et laitanpa nyt lisää kuvia kissatarhasta! Ensimmäisessä kissatarhapostauksessa tarha oli vielä vaiheessa ja tarhalaiset vasta tutustui paikkaan, heh! 
Nyt siellä on vietetty jo hyvät tovit, yhtenä päivänäkin useampi tunti putkella!


Tarhassa on aikaa koisia ja haistella kesän tuoksuja. Aikaa on myös sen verran hyvin et voi harjoitella tätä ilmettä: (ilme on käytössä ahkerasti aina ku joku tulee tarhaan)



Sit ku salaa kurkataan olkkarin tai ruokailutilan ikkunasta tarhaan, on näky tämä: 

Karkuri rakastaa tyynyjä ja tyynykasoja, kuten näkyy :)

Kunnon kissalla on aina pää tyynyllä! Ja kunnon kissan mami herää usein pää patjalla…



Tässä kisujen pieni maja, tää on hitti! Maja on myöskin sateelta suojassa (jos ei ihan vaakasuoraan sada). Tukipuina on oman pihan puita, joita on mukava raapia, jos jaksaa. 

Takana on seinänpätkä selustaa turvaamassa, mut katto tuo jo turvaa. Kissatarhan takana on omaa pihaa/metsää, joten turvallisuus on taattu siltäkin osin.

Tarhassa tarjoillaan yleensä vettä ja kuivamuonaa. Pääruuat syödään sisällä. 

Lauta in action! Maahan menevä lauta on tuossa nyt paremman puutteessa, mut ällistyneenä sain seurata miten jopa aavistuksen kömpelömpi nuorempi kisuneiti sipsutti jyrkkää lautaa pitkin maahan :D. 

Tätä lähinnä tarkoitin sillä toisen neidin kömpelyydellä :)

Apinameininki oli valloillaan ainoastaan ensimmäisellä tutustumiskerralla!
Mahdollisesti lisätään vielä tasoja ja muita virikkeitä tarhaan, mut nyt näyttää et ne ois turhia ku tarhassa vaan torkutaan :D. Ja meillä on aika kiva läjä pihakiviä tossa odottamassa asentajaansa…
Ens kesänä on myös mahdollista laajentaa tarhaa, jos tarpeellista, sillä tonttia riittää tuolla puolen vielä hyvin. 

Vaakalaudalta pääsee minitasolle, jolla on pesut käynnissä:

Minitaso on ihan oven vieressä, mikä on osoittautunut tosi hyväksi ratkaisuksi: nuorempi kisu kävelee aina minitasolle vastaan ku joku menee tarhaan. Ja kova kehräys on käynnissä! Ilman minitasoa kisu tulis vastaan maassa, josta vois jalkojen välistä helposti päästä livahtaan ovesta ulos!



Oon tosi hämmästyny ja äärimmäisen iloinen et kisut on ottanu tarhan näin hyvin vastaan! En ois ikinä ikinä uskonu et tää näin hyvin sujuu! Luulin et vanhempi kisu nostaa sellasen metelin et neiti on oman turvallisuutensa vuoksi päästettävä tarhasta riehumasta pois. Mut ihana olla väärässä! 
Kissat osoitti jälleen kuinka viisaita eläimiä ne on!!!
Toki meillä on osaltaan auttanu se, että lenkitetään kisut edelleen pari kertaa päivässä. Ja vapaina ovat lenkillä edelleen ilman mitään ongelmia. Tosin meillä on usein taskussa herkkuraksuja, joita kisut saa aina tullessaan luo :D. Ja nehän tulee herkuttelemaan ja usein :P
Mutta että yhden lenkin päivässä tarha on korvannu ja siihen näyttävät olevan tyytyväisiä. 


Tarhailun jälkeen mennään sisälle syömään ja masu täynnä tyynyn päälle nukkumaan <3



Voin suositella muillekin tätä vaihtoehtoa harkitseville tarhan rakennusta. Jos meidän kisut tottuu tarhaan ni kaikkien kisut tottuu tarhaan! Mutta ehdottomasti tarhan on oltava varjopaikalla! Meidän kissatarhaan paistaa vain osittain aamulla ja vain osittain illalla aurinko, muuten lähes kokonaan puiden ansiosta varjossa. Siellä on ihana helteelläkin makoilla varjossa ku pieni tuulenvire tuivertaa turkkia <3. 
(Taidan kohta liittyä seuraan :P)

/

>

Keräilin yks ilta kaikenlaista pihajuttua ja -tietoa. Mulla on mielessä tietty pihakivi, mitä mielelläni pihallemme laittaisin… Kivi on sävyltään harmaa ja muodoltaan tosi selkeä ja suoralinjainen. Mitään pyöristyksiä en meidän pihalla näkis. Löydettyäni tämän sivuston, alkoi innostunut sivujen selailu pihakivien maailmassa!
Siirrän sieltä löytämäni tekstit tänne itelleni muistiin ja voihan tämä aihe kiinnostaa jotakuta muutakin :)
(Pahoitteluni, seuraa kuvaton postaus)

Sopivan kivetyksen värin valintaan vaikuttaa ennen kaikkea ympäristön värimaailma, ensisijaisesti rakennuksen ja muiden pihan rakenteiden väritys. Usein kiveys sävytetään lähelle rakennuksen katon sävyä ja poikkeavaksi rakennuksen seinien väristä. 
*
On hyvä muistaa, että vaaleat sävyt ovat tummia herkempiä likaantumaan. Sen sijaan erivärisillä kivillä voi elävöittää muuten yksitoikkoiselta tuntuvaa kiveyspintaa, latoa kuvioita, korostaa reunalinjoja tai ohjata kulkua esimerkiksi kohti pääsisäänkäyntiä.
*
Betonikivien ladontamalleja on tarjolla runsaasti. Ladontamallin valinnassa on hyvä huomioida rakennuksen arkkitehtuuri, jolloin pihasta ja rakennuksesta syntyy yhtenäinen kokonaisuus. Selkeään, suoraviivaiseen arkkitehtuuriin istuvat usein parhaiten suoralinjaiset kiveysalueet ja suorakaiteen malliset kivet. Perinnetalojen ympäristössä voidaan hyvin käyttää perinnekiviä ja ladontamallit voivat olla kaartuvia, kuten ympyrä- ja suomuladonta.
*

Portaissa voidaan käyttää joko betoniporraskiviä tai askelmissa betonikiviä ja nousuissa reunakiviä tai esim. graniittista reunakiveä. Yksinkertaisin tapa on käyttää valmista betoniporraskiveä, jossa nousu ja etenemä ovat samassa kivessä. Valmiit porraskivet voidaan asentaa joko peräkkäin, jolloin etenemän pituudeksi tulee 40 cm, tai vaihtoehtoisesti limittäin, jolloin etenemän syvyys on pienempi ja porras mahtuu pienempään tilaan.
Porraskivi asennetaan joko kivituhkaan tai maakosteaan betoniin (K10), jos on syytä epäillä kiven pysymistä paikoillaan. Kun porras rajautuu alareunastaan esim. kiveyspintaan, on maakostean betonin käyttö usein turhaa, koska kiveys estää porraskivien liukumisen paikoiltaan.
Kun portaat rakennetaan reunakivestä ja betonikivistä, tuetaan nousukivenä toimiva reunakivi maakostealla betonilla.
*
Muurikivet ovat kätevä tapa rakentaa pihalle korotettuja istutusaltaita. Muureja voidaan rakentaa n. 70 cm:n korkeuteen ilman vahvistavia rakenteita. Tätä korkeammat ja maanpaineen alaiset muurit vaativat routaeristyksen, anturan, raudoituksen ja sideaineita. Matalat tukimuurit asennetaan tiivistetylle murskeelle.
*
Tukimuuri voidaan rakentaa joko betonisista muurikivistä tai luonnonkivistä. Muurin voi myös valaa tai muurata harkoista ja verhoilla pinta esim. liuskekivellä. Valettu tai muurattu muuri vaatii kuitenkin matalanakin anturan ja routasuojauksen.
*
Istutusaltaiden rakentamisessa on syytä huomioida, että korotettu kasvualusta kuivuu helpommin kuin maantasossa oleva. Siten kovin pienet istutusaltaat voivat olla kasvien menestymisen kannalta ongelmallisia ja vaativat jatkuvaa kastelua kasvukaudella. Pienissä istutusaltaissa kasvualusta myös jäätyy helposti talvella ja jää rikkoo kasvien juuristoa, mikä voi aiheuttaa kasvien menehtymisen. Pienikokoisissa altaissa on yleensä hyvä käyttää pystyyn asennettua routalevyä muurin ja kasvualustan välissä ehkäisemässä jäätymistä.
Käytännössä kapein, kasvien kannalta vielä toimiva korotettu istutusallas ei saisi olla 80 cm kapeampi, jos altaan korkeus on yli 30 cm. Mitä isompi allas, sen paremmin kasvit menestyvät.
Istutusallas kannattaa sijoittaa riittävän etäälle rakennuksen sokkelista, jolloin voidaan huolehtia pintavesien poistumisesta rakennuksen seinänvierustalta. Samalla istutukset sijoitetaan räystään ulkopuolelle ja sadevesi pääsee kasvualustaan.

*

Koristekiviä käytetään kotipihoilla yleensä sisäänkäyntien tai oleskelualueiden läheisyydessä tai muilla ”paraatipaikoilla” joko kivikkona tai yksittäisinä elementteinä. Kiviksi lasketaan halkaisijaltaan yli 6 cm kokoiset kivet, tätä pienempi kiviaines luokitellaan koristesoraksi.
Pienikokoisia koristekiviä voi käyttää kasvualustojen pinnalla katteen tapaan, jolloin kivien ja kasvualustan väliin asennetaan suodatinkangas. Kivikon puhtaanapito on usein ongelmallista, minkä vuoksi kivet sopivat parhaiten katteiksi pienikokoisille havuille, jotka eivät roskaa kasvualustaa. Kivikko puhdistetaan joko lehtipuhaltimella tai vaikkapa tavallisella imurilla.
Isokokoisempia koristekiviä voi käyttää yksittäin esim. havuistutusten keskellä. Ympäri vuoden näyttävänä pysyvän istutusalueen voi rakentaa esim. matalilla havuilla, koristekivillä tai –soralla ja muutamalla isokokoisemmalla koristekivellä, jotka valaistaan niihin suunnatuilla kohdevaloilla.
***

Nämä luettuani huomasin ettei me kyllä mitään pihasuunnittelijaa ainakaan tähän hätään tarvita, aivan samoja ajatuksia olin jo ennen tekstin lukemistakin mielessäni pyöritellyt :). Toki pihasuunnittelijan käyttö varmasti säästää aikaa ja vaivaa, näkee oman pihansa kokonaisuutena kerralla, mutta ei me kuitenkaan ainakaan vielä tänä kesänä ammattisuunnittelua tarvita. Luotan vanhempiemme pihakokemuksiin! 
Sitä paitsi mä oon semmonen pähkäilijä et haluan kaikessa rauhassa miettiä näitä asioita, pieni osio kerrallaan. Tosin se on hassua, sillä oon erittäin kärsimätön luonne… Mutta tässä vaa’assa eniten painaa lopputulos ja ennen kaikkea tyytyväisyys siihen. Jos nyt ostaisin pihasuunnitelman ja se toteuttaa paukautettaisiin, varmaan katuisin lopputulosta ens kesänä… Mulla ajatuksen täytyy aina muhia, sit tiiän ettei toteutusta tarvi myöhemmin katua :). Tämän mulle opetti talon rakentaminen. 


Huomenna meillä on suunnitelmissa lähteä pihakiviä katselemaan, peukut pystyyn että se oikea pihakivi löytyy!



/

Mies ehti eilen tekemään kissatarhan valmiiksi asti ja heti päästettiin kisut koekäyttämään se! Menin ite mukana, tottakai, tunteroisen verran vietin aikaa kissatarhassa :D. 
Munalukko on oveen vielä ostettava, sillä haluan aina lukita tarhan ku en ite oo pihalla ettei vaan kukaan lapsi tms. mene päästämään kisuja vapaaksi. 
Tarhan sisustus on vielä täysin vaiheessa. Tasoja tehdään ja osittainen katto, että tarhassa voi olla myös sateen sattuessa. Ajattelin myöskin yhden tason ja katon väliin taustaseinää, sillä kisut tuntee olevansa turvassa jos selän takana on umpiseinä. Vanhat torkkupeitot ja tyynyt pääsee tarhaan sisustuselementeiksi, ”pehmentämään sisustusta” :D.
Mies ajatteli laittaa jonkin laudan kiertämään tarhassa, sillä neidit voi sit käppäillä ja tähystellä hieman korkeammalta omaa pihapiiriään. 
Mä päätin tarhan sijainnin ja koon, loput on täysin miehen ideoimaa. Tykkään kovasti noista valkoisista kehyksistä :)). Ne on meidän ylijääneitä räystäänaluslautoja. 

Ensimmäisiä sekunteja tarhassa; nuoremman kisun ilme on aika paljonpuhuva :D

Kieli rullalla joutu olla välillä, niin jännää oli!

mami mami mami minkä teit!

kyllä täältä varmasti jostain ulos pääsee…

ääh, luovuta jo! täällä ollaan ja pysytään!

en luovuta, tuolta näkyy taivaskin!

täytyy vaan kiivetä!

hei tätä kauttahan mä sinne pääsen!

katos ny, katos ny…

toinen on hiukan ketterämpi ku toinen ;D

Kaksikkoa kuvatessa mietin et onko meillä kissatarha vai apinatarha…

Yksi puu saatiin tarhan sisään ja voi miten sitä eilen jo raavittiin vimmatusti kieli ulkona!

Nuoremman neidin taidonnäyte:

Kaikesta kiipeilystä ja raapimisesta ja haistelemisesta tuli yllättävä väsy et oli ihan pakko laittaa maate!

Tämän vuoksi kiikutin tarhaan illalla viltin ku vein kisut toista kertaa tarhailemaan. Nuorempi meni heti nukkumaan viltin päälle :)
Näyttääkö muuten kärsivältä kissalta?

Vanhempi neiti kelpuutti omaksi paikakseen tämän raksatuolin tyynyineen :)

Kuvista saattaa päätellä että nuorempi otti tarhailun paljon lunkimmin kuin vanhempi, mutta ei pidä paikkaansa… Karkuri ei ollu ensimmäisten minuuttien jälkeen moksiskaan kun taas nuorempi neiti alkoi vimmatusti etsiä pakoreittiä… 
eikö täällä tarhassa oo mitään murkinaa?
Palvelusväki kiikutti äkkiä sisältä kuivamuonaa ja niin unohtu pakoreittien etsiminen ku seinään!
Poski vasten poskea pum pum!

Ja tarhanrakentaja riippukeinussa :)

Ensimmäisen tarhailureissun jälkeen, joka kesti kaksi tuntia, vietiin kisut sisälle syömään. Normaalisti ruuan jälkeen aletaan naukumaan vaativasti ulos. Tällä kertaa molemmat kipitti nukkumaan ja nukkuivat monta tuntia :D.
Uupuneita kissoja tarhapäivän jälkeen!

Illalla vietiin kisut toistamiseen tarhailemaan ja seurattiin tilannetta vähän väliä olkkarin ikkunoista. Kisut alko lähes heti nukkumaan siellä, joten ne taitaa luulla että paikka on pelkästään nukkumista varten, haha!


Yhteislenkitykset pidetään ohjelmassa tarhasta huolimatta, tänä aamuna kävin jo vanhemman neidin kans puolen tunnin nuuskuttelureissun :). 


P.S. Vielä ehtii…