Tein viikolla yhtenä iltana tosi herkullista mehua! Kyselin juhannuksen korvilla Tervetuloa Juhannus! -postauksessani vinkkejä, mitä valmistaa raparperista piirakan ja kiisselin lisäksi. Sain silloin tämän mehuvinkin, kiitokset! (Alkuperäinen resepti löytyy täältä.) Tein mehua noin 1,5 litraa eli tuo määrä sekä raparperia että vettä, joiden annetaan kiehua kattilassa noin vartin sekoittamatta. Sen jälkeen erotin nesteen raparpereista siivilän avulla ja kaadoin nesteen takaisin kattilaan, jossa kiehautin sen vielä sokerin kera. Sokeria pari desiä tai enemmän tai vähemmän, makuasia. Lisäsin vielä hieman vaniljasokeria joukkoon, josta tulikin mehuun ihanan vaniljainen tuoksu. Herkullista mehua nopeasti!
Pojan käytyä yöunille ja miehen lähdettyä rullaluistelemaan katoin terassille valmiiksi pienen mehuhetken. Iltakymmeneltä, koska kesä.
Tarjottimella pari kaunista uutuutta: Kaarna Livingiltä blogiyhteistyönä saamani Saana ja Olli -merkin Maailman synty -keittiöliina mustavalkoisena sekä saman sarjan säilytyspussi. Nuo pussukat on niin kauniita ja käytännöllisiä; käyvät vaikka mihin käyttötarkoitukseen! Ihanan rentoja.
Kaarna Living oli itselleni uusi tuttavuus. Ihastuin heidän selkeisiin sivuihinsa sekä itselleni mieluisiin tuotemerkkeihin. Yrityksen tavoitteena onkin tuoda esille ajattomia tuotteita ja tarinoita niiden takana. Arvostettavana lähtökohtana on, että kaikki on eettistä, ekologista ja kaunista. Kaarna Livingin slogan on hyvää ja kaunista. Aivan kuten tuo mun tekemä mehu :D.
Tosin näissä kuvissa mehu näyttää ehkä hieman siman sävyiseltä, mutta jäähdyttyään oli kivan vaaleanpunertavaa.
Mies saapui luistelemasta ja odotti saavansa ihanan raikasta juomaa kylmänä. No ei ihan ehtinyt jäähtymään; juoma oli vielä lämmintä ja hikisen luistelijan ilme näkemisen arvoinen! Ja kyllä olisi kuulkaas jäänyt terassimehuhetki haaveeksi ilman lasitettua osuutta: aivan tajuttoman paljon hyttysiä riesana, mutta kyllä maistui mehu nojatuolissa, lasitetun terassin suojassa! Mehu oli kivan kirpeää ja todella herkullista, etenkin kylmänä.
Kuvia ottaessani ilta-aurinko pilkisti vielä viimeisen kerran pilven takaa:
Kuvittelehan talvinen arki-ilta kello kymmenen; ei paljon huvittaisi kuvailla tai hengailla ulkona! Onko teillä jotain herkullista mehureseptiä jakoon?
