Pirtsakkaa syyspäivää blogimaailmaan! Heti alkuun pahoittelut ”pienimuotoisesta” kuvatulvasta – en mahtanut itselleni mitään! Mutta kerrankos sitä syksyä ja alkavaa talvea fiilistellään, vai mitä :)

015

Pääsin nyt ensimmäistä kertaa sisustelemaan lasitettua terassiamme syyslookiin. Näin etukäteen mielessäni useita lyhtyjä, upean punaisia kanervia ja muhkeita lampaantaljoja.

083

Monissa sisustuskuvissa näkee nykyään tällaisia pitkäkarvaisia taljoja.

067

008

068

syysterassi

Istuinaluset sopivat kuin nenä päähän Toy-tuoleihini! Ilman lämmikkeitä taitavat olla talvisin vähän turhan kylmät istua. Mietin, että nämä on varmasti käteviä myös potkukelkan kyydissä istuvan peffan alla! Toki lampaantaljakin toimii, mutta nämä eivät roikkuisi lumessa.

009

lampaantaljat

Terassisohva siirtyi talveksi varastoon, mutta nojatuolit saivat jäädä. Niinpä nekin saivat taljat ylleen.

Isoimmat taljat toimivat hyvin mattoinakin! Matoista puheenollen, meillä on ollut aikomuksena hankkia terassille terassimatto, mutta se on vielä toistaiseksi jäänyt. Värivaihtoehtoja on meidän makuumme kaksi: tummanharmaa ja vaaleanharmaa (joka on sellaisen meleeratun harmaan sävyinen) – kumman te valitsisitte?

024

025

022

018

Siirsin nämä kauan haaveilemani ja vihdoin täksi kesäksi hankkimani tuolit taivasalta lasiterassin suojaan. En halunnut piilottaa niitä varastoon talveksi, vaan näin voin ihastella niitä päivittäin läpi vuoden. Voisi näyttää aika hyvältä se viime jouluksi hankkimani valkoinen joulukuusi tämän valkoisen nelikon kaverina? :P

056

Voitteko kuvitella, että jouluun on enää pari kuukautta! Itse mietin lähes päivittäin, mihin tämä lokakuuKIN on hävinnyt… Ihanaa miettiä kaikkia joulujuttuja, kuten joulumarkkinoita ja -messuja! Kokkolan Mannerheiminaukiolla pidetään tänäkin vuonna Vanhankaupungin Joulumarkkinat välillä 4.-13.12.2015. Mm. tämän Instagram-kuvan nappasin tuolta samaiselta kojulta viime vuonna! Oi että, alkoi ihan jouluttaa!

078

Tunnelmallista päivää täällä piipahtaville! Tämä sää vaatii aivan ehdottomasti ja reilusti kynttilöitä sekä kupposen kuumaa ♥

kissa

Kävimme eilen pojan kanssa pienellä puutarhakierroksella enkä malttanut olla ostamatta erään puutarhaliikkeen viimeistä valkoista pallohortensiaa, vaikka en keksinytkään sille heti sijoituspaikkaa… Päätin laittaa sen odotteluajaksi ruukkuun ja etupihaa ihastuttamaan. Kuten puutarhurikin sanoi, sen voi ikään kuin valeistuttaa ensimmäiseksi talveksi, jos piha on kesken eikä sopivaa paikkaa heti tunnu löytyvän.

pallohortensia

Tosi kauniit ja isot kukat! Etupihalle en sitä kuitenkaan ajatellut istuttaa, sillä etupihalla kasvaa jo lumipalloheisi, mutta katsotaan… Toisesta puutarhaliikkeestä ostin tuon kauan mielessäni pyörineen pyöreän, valkoisen ruukun. Niin ihana ja tuota voi hyvin käyttää sisälläkin isomman viherkasvin kera.

Tosin näen jo mielessäni ensi kesän ja takapihamme valmiin istutusalueen. Siellä tuo ruukku olisi yhdellä askelpolkulaatalla, sisällään villinä kasvava viiruhelpi valkoisten koristekivien kera, jotka toimitettiinkin pihallemme tänään! En tokikaan yhtä ruukkuistutusta varten niitä tilannut ;).

pyöreä ruukku

Näistä kuvista näkyy hyvin tuo inhottava valkoinen aine (härme nimeltään), jota muurikivistämme puskee läpi. Todella harmillista, ettei sitä saa millään pois. Kuulemma vain aika auttaa, mutta kuinkahan pitkä aika..? Ovat olleet paikoillaan jo nelisen vuotta ja tuntuu, että ilmiö vain lisääntyy… Näyttää silmiini epäsiistiltä, mutta ei se auta kuin tottua. Onpa tuolla pihalla muutakin hommaa, rikkaruohojen nyppimistä riittäisi vaikka joka päivälle.

etupiha

Etupihan istutusalue on valmis, heinät istutan vielä tänään iltasella, koska eilen siihen ei jäänyt aikaa. Laitoimme pallotuijan molemmin puolin yhdet aurinkokennovalaisimet, jotka näyttävät kivoilta iltaisin. Alueen aurinkoisimpaan kohtaan voisi ehkä istuttaa muutamia valkoisia krookuksia, joskus tässä syksyn mittaan… Syksy saapui jotenkin yllättäen; viime viikonloppuna oli vielä niin lämmin ja nyt on niin vilpoisaa että!
Pallotuijan ja kartiovalkokuuset olemme istuttaneet kolme vuotta sitten syksyllä (samoin kuin aiemmissa kuvissa näkyvät timanttituijat). Ovat selvinneet talvista oikein mallikkaasti, olemme kyllä huputtaneetkin ne joka kevät helmi-maaliskuusta lähtien aina toukokuulle saakka.

istutusalue

Nyt taidan nautiskella vielä kupposen teetä parin suklaapalan kera – kiitokset eilen saapuneesta yllärisuklaasta sinä yksi ihana siellä! :)

Satun suunnittelutoimistosta päivää! En tiedä mikä muhun on iskenyt! En ole koskaan ollut mitenkään erityisemmin kiinnostunut pihajutuista, mutta omakotitaloasujana on tietysti ollut pakko jonkin verran niihin perehtyä (ja ehkä kiinnostuakin). Nyt tämän aurinkoisen elokuun ansiosta ja inspiroimana olen alkanut miettimään pihajuttuja enemmänkin. Haaveilemaan ja suunnittelemaan. Yllätinpä itseni eräänä päivänä oikein jopa odottamasta, milloin pääsen rikkaruohoja nyppimään! Tämän täytyy olla väliaikaista…

Meille oli alusta asti selvää, että teemme pihaa pikkuhiljaa vuosien mittaan; ei ole mitään takarajaa, milloin sen tulee olla valmis ja onkokaan piha koskaan täysin valmis. Tuskin vain, sillä sehän on täysin verrattavissa kodin sisustukseen, joka elää myöskin aina jonkin verran vuosien saatossa. Piha on ollut jo pari vuotta valmis siten, että suurin osa istutuksista on puuttunut, kun taas nurmikkoaluetta on ollut aika reilusti. En ole halunnut toteuttaa mitään väliaikaista piharatkaisua, sillä koen, että se tulisi maksamaan tuplasti sekä aikaa, vaivaa että rahaa. Mieluiten kerralla kuntoon ja sellaiseksi, joka on oikeasti omaan mieleen!

Tonttimme on viisikulmainen ja rajautuu kahdelta sivultaan kaupungin virkistysalueeseen. Osan takapihasta olemme jättäneet luonnontilaan ja ehkä sen vastapainoksi kaipaisin tuolle hoidetulle pihaosuudelle nurmikon rinnalle jotain säntillistä; selkeää, pelkistettyä ja suoralinjaista. Sitten taas toisaalta ihastelen sellaisia modernin reheviä pihoja, joissa on vaikka ja mitä – moniulotteisuutta ja yllättäviä yksityiskohtia! Mutta kun lähden toteuttamaan sellaista omalle pihalleni, on lopputulos huomattavasti pelkistetympää. En vain tiedä miten se tapahtuu, mutta moni yksityiskohta tippuu matkan varrella pois, aivan kuin itsestään :D.

Olen viimeisten kahden vuoden aikana pähkäillyt ja pähkäillyt tuota takapihan yhtä aluetta, voi kuinka monia tunteja olenkaan siihen saanut kulumaan… Enkä ole koskaan päässyt mihinkään tyydyttävään lopputulokseen, kunnes eilen illalla! Tähän väliin pienet fanfaarit! Monia suunnitelmia olen paperillekin töhertänyt, mutta en ole saanut niistä kunnolla kiinni ja aina jotain on jäänyt suuren kysymysmerkin taakse. Tiedättekö sen tunteen, joka syntyy, kun jokin loksahtaa paikoilleen ja tulee se tunne, että nyt, tämä se on? Tuon koin eilen ensimmäistä kertaa takapihamme suhteen ja voi miten se innosti taas ihan uudella tavalla! Mies on antanut mulle vapaat kädet alueen suunnitteluun sanoen, ettei osaa suunnitella tuollaisia, mutta tuntuipas erityisen kivalta sekin, että hänkin piti suunnitelmastani – yhteistä piha-aluetta tässä kun kuitenkin tehdään! Yhteentoista saakka illalla suunnittelin tuota aluetta ja pihajututhan ilmestyivät sitten uniinkin… Tulimme juuri mummuni luota synttärikahveilta (vanhempi kisuneitiseni täyttää tänään myös vuosia: 13!), poika nukkuu päiväuniaan ja itse tulin innoissani kurkkimaan piirroksiani :D. Vielä pientä viilausta istutuksia miettien, mutta ydinjutut alkavat olla selvillä!

garden3

Koska tonttimme on melko iso (kokonaisuudessaan 1800 neliötä), haluaisin hyödyntää sitä ja luoda pihallemme erilaisia nurkkauksia tai selkeästi toisistaan erotettuja ryhmiä/alueita. Jossain istutusaltaita, jossain istuskeluryhmä oleskelualueineen ja ruukkuistutuksineen, jossain sitten hyötykasvialue… Tuota jälkimmäistä olen kaavaillut pihavajan ympärille. Haluaisin sinne pari-kolme puuta, joista ainakin yksi olisi kirsikkapuu (olisiko se riippakirsikkapuu, mahdollisesti…), yksi voisi olla punaviinimarjapuu ja yksi pilariomenapuu. Näiden lisäksi mies voisi nikkaroida (on jo lupautunut hommaan) jämälaudoistamme pari viljelylaatikkoa vajan eteen ja vajan toiselle seinustalle olisi ihana saada tuollainen seinämallin ”viljelylaatikosto”, kuten tämän kollaasin ylimmäisellä rivillä toisena oikealta näkyy:

gardengarden1

Juu kyllä, mopo keulii aina ja kunnolla, kun jotain suunnittelen. Mutta sieltä sitten aina pikkuhiljaa laskeudutaan maan pinnalle ja siihen toteutusvaiheeseen, joka onkin sitten ehkä yksi kirsikkapuu :D. Mutta tämä suunnitteluvaihe (oli aihe mikä hyvänsä), on aina yksi parhaista! Saa antaa mielikuvituksen lentää, inspiroitua, ideoida, innostua, haaveilla, miettiä, puntaroida – ja vain taivas on rajana! Rakastan sitä tunnetta ja se tuo valtavasti energiaa ja potkua arkeen ja mikä parasta: se on täysin ilmaista!

Takapihan istutusalueelle on näillä näkymin tulossa erilaisia koristekiviä, pihaltamme löytyneitä luonnonkiviä, yksi polku, askelpolkulaattoja (myös niitä reiällisiä), aurinkokennovalaisimia, ikivihreää, kukkivaa, ehkä yhdet tikapuut ja eräänlainen sermikin on mietinnän alla… Täytyy vielä miettiä, millä alueen rajaisimme: olisiko se Kekkilän rajausreuna vai jokin rajauskivi. Mahdollisesti kiveä uloimpaan osaan ja sisäosat voisi erotella toisistaan sitten tuolla Kekkilän rajausreunalla. Onko teillä muuten hyviä kokemuksia siitä? Sormet jo syyhyää näpräilemään! Olen sitä tyyppiä, jolla on hyvä olla ohjeet/piirros paperilla, josta sitten toteutusvaiheessa katsoa, mitä tehdään ja laitetaan mihinkin. Muuten aikaa tuhlaantuu aivan liikaa pähkäilyyn ja sitten myöhemmin nopeasti tehdyt päätökset kaduttavat. Toki sitten toteutusvaiheessa voi tehdä muutoksia ja usein niitä tuleekin, kun näkee jonkun oikeasti valmistuvan. Toivottavasti ehtisimme tähän puuhaan jo tässä syyskuun aikana eikä tätä tarvitsisi jättää ensi kesään. Tietysti monia yksityiskohtia voi tehdä alueelle myöhemminkin ja täydennellä sitä sitten aina, kun inspiraatio iskee. Toivotaan, etteivät ainakaan syyssateet estäisi näitä puuhasteluitamme! Miltäs kuulostaa? :)

Kuvakaappaukset Pinterest-boardistani.