>

Tässä yhtenä päivänä vietettiin miehen synttäreitä pienesti kakkukahvien merkeissä:


Tosin kattaus oli aavistuksen verran naisellinen :P

Valkoisella sydänlautasella herkullinen mansikkakermakakku (ei itsetehty):

Moni meillä käynyt on epäillyt tämän kakkuottimen toimivuutta, mut voin todeta epäilykset turhiksi. Magisso on just hyvä!

Ihanaa viikonlopun alkua lukijoilleni!

>

Tämä postaus oli teidän mielestä kiinnostavin, joten tämä tulee ensimmäisenä :).
Pientä kurkistusta pitempiaikaiset lukijat on varmasti nähny, mut ei juuri muuta…


Eli nyt kurkataan tuonne, jossa näkyy kirkkaanpunaiset sohvat:

Kutsumme huonetta tietokonehuoneeksi, ihan pöytäkoneen vuoksi. Myöskin meillä yökylässä olleet ovat majoittuneet tässä huoneessa (terkkuja heille!) :)

Punaiset Askon sohvat (kahden- ja kolmenistuttavat) ostimme edelliseen kotiimme ja ne seuras meitä tänne. Kivaa piristystä tuovat tähän mustavalkoiseen huoneeseen. 
Myin lähes kaikki edellisen kodin huonekalut, mut näistä en raaski luopua. Nämä oli meidän ensimmäinen huonekaluhankinta ensimmäiseen yhteiseen kotiimme, johtuuko se sitte siitä…
Tosin pienemmän voisin jossain vaiheessa myydä. (Ja ostaa Ikeasta valkoisen Kivikin tilalle :P.)

Tiedättekö, rrrakastan tätä raitatapettia!!! Halusin sitä ehdottomasti kotiimme, mies ei ollut niin ehdottomasti samaa mieltä, mutta myöntyi. Hän ei kuitenkaan suostunut pystyraitaan, joten tapetoimme tämän tapetin vaakaan. Reilu neljämetrisiä vuotia lätkimme seinään kahden miehen ja yhden naisen voimin :).
Tapetoiminen vaakaan onnistuu kyllä, en näe siinä mitään ongelmaa ja tapetti pysyy aivan yhtä hyvänä kuin pystytapetoinnissakin. 
Miehet on sanonu ettei voi kauan aikaa seinää katsoa, alkaa silmissä vilistä. Onko se sitte vaan niin että heikompia hirvittää… (Eli miehiä…)

Työpöydän ostin Iskusta viime syksynä, luvassa parempaa kuvaa joskus myöhemmin, talvella ehkä :D. Elättelen toiveita, että mies muuttais mielensä ja antais hankkiutua eroon tuosta pöytäkoneesta, en rakasta en sit yhtään sitä johtokasaa & keskusyksikköä :/. 

Vanhempi kisu (a.k.a. karkuri) seuraa mua kotona aina, varsinki jos oon yksin kotona. Tähän huoneeseenkin kun menin kuvaamaan, tuli minuutin päästä perässä :). (Vaikka hänellä se karkaaminen tapana on ollut, täytyy kuulemma mamiakin vahtia…)


Halus että otetaan kuva, missä näkyy kesäkunto (hengitystä pidättäen, mahaa sisään vetäen):



Mutta kukaan ei ollut kertonut kuinka rankkaa poseeraaminen on, siinähän tuli väsy!



Että tällainen huone :)



Hei, se on perjantai!
Täällä sitä ei kyllä huomaa, mut kivaa alkavaa viikonloppua siitä huolimatta :)

>

Sain näitä ihanuuksia vanhempieni pihalta <3

Ehkä jonain päivänä meidänkin pihalla kasvaa näitä kauniin hempeitä kukkasia, vaaleanpunaisina ja valkoisina…

Tässä kuvaa pioneista viime vuoden heinäkuulta, miehen synttärikahveilta: 

Vasta pari viikkoa aiemmin oltiin muutettu; aika riisuttua oli vielä tuolloin, ei verhotankojakaan paikoillaan :)

Mukavaa heinäkuista viikkoa teille!