>

Koti on maailman paras paikka, se on selvä!
Erityisen ihanalta koti tuntuu mm. silloin, kun kotiutuu töistä hieman väsyneenä. 
Ja varsinkin jos töissä on ollut hässäkkää, on ihana tulla kotiin, sulkea kotiovi takanaan ja olla hetki rauhassa. Vetäytyä sohvalle kotivaatteissa & kynttilänvalossa. 


Tykkään yli kaiken näistä Hemtexin lyhdyistä <3

Kietoutua hetkeksi superpehmeään pumpulitorkkupeittoon (ostin viikolla Iskusta kaksin kappalein, täydellisiä!) ja antaa mielen levätä kynttilänvalossa. 

Sit jaksaa taas häärätä kotonakin, jos vain malttaa nousta ylös ;)

Näin on taas yks työviikonloppu takana, ens viikonloppua odottelen, vapaata tiedossa jihuu!

Katottiin miehen kans hetki sitten kauhuleffaa… Eräässä tosi jännässä kohdassa kuului kovaa ääntä täältä uudesta huoneestani; hiukan jännitti ennen kuin hokattiin mistä oli kyse! Mua jännitti, ei miestä… Vanhempi kisu kaivautui sohvan selkänojatyynyjen taakse kovalla vimmalla ja voimalla ja tekee sen muuten äänekkäästi! Se oli mulle merkki jättää kauhuleffa kesken ;)


Huomaa alla arvonta :)

>

Juuri ennen Sisilian lomaamme istuttiin iltaa terassilla ja fiilisteltiin edessä olevaa lomaa.

Laseissa Kirsberryä, suosittelen maistamaan :)

Oon nykyään kovasti mustien lyhtyjen perään. Apua, alkaako musta viedä voiton valkoisesta?
;)

Viihdyttiin terassilla melko myöhään tuona elokuun lopun iltana. Alkoi jo kunnolla hämärtymäänkin.

Siinä tais tullakin lyhtykuvia koko syksyn edestä ;)
Enää ei huvita istuskella terassilla, sisätilat vie voiton!

>

Ei meidän kissamaiset asukkaat toki aina niin kiireisiä ole. Usein on aikaa myös makoilla ♥
Ja makoilla täytyykin, että jaksaa taas kaikkien arkikiireiden keskellä!
Yöunet on yleensä pitkät; mitä lähemmäs talvea mennään, sen pidemmät! Ja päiväunet, niissähän ei pysy ees laskuissa mukana monetko päikkärit per päivä pitää nukkua. Se on varma et monet ja niin monet nimenomaan ettei pysy laskuissa mukana!

Toinen arvostaa pehmeyttä ja mukavuutta, tämä meidän neitimäisempi kisu :)

Hän tykkää ku hänet laitetaan korkean tyynykasan päälle. Ite jos sinne menee, tyynyt luisuu kurjasti pois…

Toisenkin kisun mielelläni laittaisin tyynykasan päälle ja peittelisin torkkupeitolla :D

Mut hän ei halua! Heti vaihtaa paikkaa ja torkun ku erehtyy laittamaan kisun päälle, kaivautuu hän parin minuutin päästä sieltä pois… Liian paksu turkki vai äijämäisyyttä..?

Vaikka neitihän tämäkin pirpana on. Silti melko miesmäiset käytöstavat. 

Kun tarpeeks (tai liian paljon) halii ja häärää, tulee tämä I know where you sleep -ilme…

Parempi siis antaa nukkua rauhassa!

En nyt tiiä oliko nää uniset kuvat omiaan toivottamaan energistä ja pirtsakkaa uutta syysviikkoa, mut toivottelenpa sitä silti! 
Mulla on jänskä viikko aluillaan, pitäkää peukkuja joohan! (Enempää en taida täällä paljastaa, ainakaan toistaiseksi…)
:)