Oman kodin rakentaminen lähti meidän tapauksessamme liikkeelle miehen haaveesta; hänellä oli haaveena rakentaa oma talo. Olin hiukan kauhuissani, minulla tämänsuuntaisia ajatuksia ei (vielä) ollut, mutta vuosien mittaan kypsyin ajatukselle. Niinpä huomasimme parin vuoden päästä haaveilevamme yhdessä yhteisestä, upouudesta omakotitalosta. Päätimme lähteä ensimmäistä kertaa asuntomessuille, jotka tuolloin kesällä 2007 järjestettiin Hämeenlinnassa. Tätä asuntomessuilla kiertelyä suosittelen kyllä aivan ehdottomasti kaikille rakentajille/remontoijille. En usko, että mistään saa yhtä paljon ideoita kasaan kuin sieltä. Messuilla saa heti selvän käsityksen monista asioista; näkee toteutettuna, mikä on omaan makuun ja mikä ei, mitä tekisin samoin, mitä toisin… Ideoita löytyy niin talon pohjaratkaisuihin kuin pintamateriaaleihinkin, sisustuksellisista näkökohdista puhumattakaan! Vuodesta 2007 ollaankin vierailtu joka kesä asuntomessuilla; milloin pintamateriaalivinkkejä hakien, milloin sisustuksia tai pihaideoita silmäillen! Kovasti jo odotan tulevan kesän asuntomessuja Tampereella!

 

Valokuvia kannattaa ottaa mahdollisimman paljon, sillä vasta jälkeenpäin niitä katsellessa alkaa ajatukset perusteellisemmin hahmottua ja ideat syntyä.

Hämeenlinnan asuntomessut oli tosiaan meille ne ratkaisevimmat messut. Siellä ihastuimme sydänjuuriamme myöten erääseen kohteeseen, johon palasimme muistaakseni kolme kertaa uudestaan sen messupäivän aikana ;). En millään malttanut poistua talosta; se oli kaunis, kodikas, erilainen pohjaratkaisultaan ja ideat omaan, tulevaan kotiin liittyen aivan tulvimalla tulvi mieleen! Muistan miten moni messuvieras katsoi meitä hiukan pitkään, kun suunnittelimme että tähän vois laittaa sellaisen ja tällaisen ja tämän vois toteuttaa vaikka näin ja tämän noin… :D Olimme niiiin innoissamme!
Kohde oli Lammi-Kivitalojen Lyhty.

Seuraavat kuvat Asuntomessuopas.

Vaikka kesällä 2007 ideoita Hämeenlinnan messuilta keräsimmekin, alkoi meidän kodin rakennusprojekti vasta toukokuussa 2009. Mietimme tuossa välissä nimittäin rivitalon ostoa ja kun sen vaihtoehdon hylkäsimme, pyörittelimme mielissämme melko monta erilaista talomallia erilaisine pohjaratkaisuineen ;).
Muistan, miten lähes väkisin yritimme pitää jonkin talotehtaan valmiista pohjaratkaisusta. Olisi ollut helppoa kun pohja olisi ollut valmiina. Silti niissä aina jokin tökki… Ja aina se meidän oma suunnitelma palasi mieleen kummittelemaan, tuntui, ettei mikään vetänyt sille vertoja. Se oli pientä hiontaa vaille täydellinen. Mietimme, että toki pohjaratkaisun ja talon muutenkin tulee olla erittäin mielenkiintoinen ja itseä miellyttävä, jotta sen koko rakennusajan jaksaa puurtaa :)

Lyhdyn keittiössä kalusteet kiertää U-mallisesti, kuten meilläkin. Nurkkaikkunat meidän keittiössä on hiukan erilaiset ja lisäksi meillä on keittiössä yläkalusteet kahdella seinustalla. Meidän keittiö on myös hieman tätä isompi.

Päämakuuhuone, josta käynti vaatehuoneeseen. Sama periaate meidänkin kodissa (ja varmaan aika monessa muussakin ;)). Tästä huoneesta on käynti myös pienelle terassille, mekin sitä harkitsimme, mutta tulimme tulokseen että se olisi meidän kodissa turha.

Meille eniten haasteita aiheutti se, miten saada nämä meitä eniten miellyttävät ominaisuudet tästä kaksikerroksisesta talosta yhteen kerrokseen ilman, että neliömäärä kasvaisi ihan mahdottoman suureksi. Halusin keskittää makuuhuoneet toiselle puolelle taloa, lähelle toisiaan ja siitä se suunnittelu sitten lähti! Monta kymmentä ruutupaperiversiota piirreltiin ja pikkuhiljaa lopullinen versio alkoi muodostua. Tosin sitäkin yritimme vielä muutella, että asiaa tulisi mietittyä mahdollisimman monelta kantilta ja hyvä niin!: nyt lähes kahden vuoden asumisen jälkeen voimme todeta, että onnistuimme. Pohja on osoittautunut juuri sellaiseksi kuin halusimmekin: erittäin toimivaksi ja käytännölliseksi eikä liian tavanomaiseksi. Ainakaan vielä emme ole keksineet mitään, mitä olisimme voineet/olisi kannattanut tehdä toisin.

Ne suunnitteluhetket oli yksi mukavimmista osioista koko tässä projektissa :). Oli ihanaa saada joku uusi idea ja oivaltaa, että sen toteuttaminen on mahdollista. Oli myöskin mahtava tunne, kun kertoi toiselle oman idean, niin toinen jatkoi sitä aivan yhtä innoissaan vielä hieman pidemmälle!
Eli ei muuta kuin oikein mukavia suunnitteluhetkiä niille, joilla se on ajankohtaista!

Tänään luvassa tämä muutaman lukijan toivoma perusteellinen esittelypostaus meidän takasta! Vaikka nyt pitäis olla jo kesä, on ilmat ainakin toistaiseksi vielä melko viileät eikä takkajutut näin ollen ole liikaa ;).
Meidän takka on varaava ja sen on muurari muurannut paikalleen mun ruutupaperitöherryksen pohjalta. Asetimme takalle alunperin nämä ehdot: valkoinen ja puutila, mielellään kahteen suuntaan avautuva takkaluukku. Halusin puutilasta lattiasta ylös asti avonaisena ulottuvan, sillä polttopuut on kauniita ja toimivat kivana sisustuselementtinä.
Puupinoista muistan aina edesmenneet pappani: he tekivät pihoilleen niin niin siistejä polttopuupinoja että! Ne näytti tiedättekö sellaisilta, kuin ne olisi jollain viivottimella/mitalla mitattu täysin tasaisiksi ja suoriksi. Tämä meidän polttopuutila vain hieman jäljittelee niitä pappojen sentin tarkkoja pinoja ;). Asettelijalla siis selkeästi vielä treenattavaa!

Takan mittoja on kyselty useaan otteeseen ja ne tulee tässä:
korkeus 200 cm, syvyys 85 cm ja leveys (puutila mukaanlukien) 160 cm.
Meidän takan pinta on ihan sileä ja se on maalattu valkoiseksi normaalilla sisäseinämaalilla. Kahdessa vuodessa ei ole nokeentunut (onko tuollaista sanaa? :D) vielä nimeksikään.
Takan päällisen vuorasimme kylpyhuoneen valkoisilla ylijäämälaatoilla, jotta senkin puhtaanapito olisi helppoa ja näin on ollut. Takan yläpuolelta seinästä löytyy myös pistorasia jouluvaloja silmälläpitäen ;).
Takan alaosassa näkyvät peltilaatikot (mm. tuhkalaatikko) olivat alunperin mustat, mutta halusin spraymaalata ne mattavalkoisiksi. Mustina olisivat hypänneet liikaa silmille.

Takan edustalle lattiaan teetimme karkaistun lasin. Laki määrää, että lasin tulee ulottua tulipesän yli molemmin puolin ja syvyyden on oltava 40 cm. (Näin oli ainakin vuosina 2009-2010.)

Tämänmalliseen takkaan koimme parhaana ja käytännöllisimpänä vaihtoehtona hissiluukun. Hiukan piti hintaa sulatella, mutta niinhän se yleensä aina on, että takan kallein osa on takkaluukku.

Luukun saa siis avattua tuosta oikeasta kulmasta pesua varten.

Meillä nokisen takkaluukun pesu hoituu loistavasti tällä aineella:

Universal Stone on siitäkin hyvä, että se sopii puhdistusaineeksi myös monille muille kohteille ja tahroille!: kylpyhuoneeseen, keittiöön jne. Eli monipuolinen tuote ja todellakin riittoisa!

Hissiluukun etu on siis tässä, että aina ei tarvitse avata luukkua tuolta sivusta, vaan enimmäkseen käytössä on tämä nopeampi hissimäinen avaustapa (luukku siis nousee ikään kuin takan sisään):Luukun ympärillä olevan pienen tason vuorasimme niinikään ylijäämälaatoilla. Tuohon tumma laatta on fiksu valinta, muuten saisi olla jatkuvasti putsaamassa jälkiä.

Tällainen postaus! Saa kysyä, jos heräsi vielä jotain lisäkysymyksiä :)