/

 

Kun herää aamulla klo 9:04 ja aivan sillä samalla sekunnilla muistaa, että autolle oli ”lääkäriaika” klo 9:00, niin voi tulla hieman kiire… Jotenkin se kiire sitten jatkuu lähes koko päivän, aina tähän hetkeen saakka kunnes pääsee kotisohvalle rauhoittumaan.
Mulla oli kyllä herätys, kivasti heräsin kahdeksalta jopa ennen herätystä, mutta nappasinpas sen kätevästi puhelimesta valmiiksi pois ja loppu on historiaa :D. Kyllä sitä ihminen vain pystyy moneen asiaan samaan aikaan, kun on pakko: aamulla kun heräsin, aloin tulipalokiireellä kiskomaan vaatteita päälle, pakkasin samalla laukkuun papereita ja soitinpa siinä samassa hässäkässä myös kyydille, joka mua jo autohuollon pihassa odotteli… Nooh, lopulta olin vain 25 minuuttia myöhässä, mutta niin vain myöhästymisestäni huolimatta autohuollon miehet hoiti autoni pikkuvian kuntoon ja vielä katsastivatkin sen. Loppu hyvin, kaikki hyvin! Ihme mikä paniikki sitä myöhästyessä tulee: aivan kuin tuo aika autolle olisi viimeinen vapaa aika tässä maailmassa… Enkä ole ennen edes nukkunut pommiin, joten kyllähän se joskus väistämättä oli kohdalle osuttava.
Lepytellä ja hyvitellä jouduin vasta kotona, kun eräs kaksikko jäi siinä aamuhulinassa ilman ruokaa… Mut niiiiiin pelasti jääkaapissa ollut kermavaahtopurkki! Sen korkin kun napsauttaa auki, kaikki annetaan anteeksi! :D

Tässä vielä tilanne ennen kermavaahtoa eli ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan… Ei mitään ihan hienovaraista vihjailua :D

Huh huh, onpas tänään saanut taas vaihteeksi nauraa! Naurattaa jopa miehen aamuinen tekstiviesti, jossa toivotteli hyvää ystävänpäivää ja muistutti viemään auton huoltoon – 7 minuutta ennen yhdeksää :D. Että vaikka mun puhelin ei olisi ollutkaan äänettömällä, ei tuo viime minuuteilla saapunut muistutuskaan olisi pelastanut, heh!

Pariin kukkakauppaan ehdin pyrähtää, halusin jotain kaunista ja keväistä kotiin Ystävänpäivän kunniaksi. Vaaleanpunainen gerbera parin vuoden takaisen ystävänpäivän tapaan ja muutama keltainen freesia. Upea keltainen sävy näissä, vaikkakin kirkkaankeltainen ja sen myötä hieman pääsiäisvivahteinen, niin ei sen väliä:

Olin suunnitellut leipovani jotain yllätykseksi miehelle, mutta en sitten ehtinytkään. Ehkä tuo suklainen keksi sokerisydänten kera ajaa saman asian ;)

Sitten se tämän päivän tärkein asia: huikkaan ilmoille ystävänpäivätoivotukset teille ihan jokaiselle! Kiitos vierailuistanne, ihanasta seurastanne ja ystävällisistä viesteistänne! <3 Bloggaaminen ei olisi mitään ilman teitä.

 & kaksi kermavaahtohirmua.

/

 

Joskus, onneksi erittäin erittäin harvoin kuitenkin, otsikon keksimiseenkin voi mennä yllättävän kauan aikaa, heheh! Näin esimerkiksi tänään (maanantailla osuutta asiaan?)… Uusi viikko käyntiin hedelmien ja kukkasten voimin!

Tänään ajattelin asioiden hoitamisen lomassa katsastaa vähän kaupungin maljakko-valikoimaa. Se pyöreä – ei liian pieni, vaan juuri oikean kokoinen, maljakko on vielä hakusessa. Olen saanut kehitettyä siitä pienen positiivisen pakkomielteen itselleni… Sain nimittäin pari viikkoa sitten mielikuvan eräästä asetelmasta, jonka toteuttaisin tuon maljakon ja kukkakimpun kera! Oi kyllä siinä silmä lepäisi… Mutta siitä enemmän vasta kun sen maljakon kotiini saan!

Viimeisin kotiprojektini on onnellisesti päätöksessään, olen sen valmiina jo kuvannutkin. Kuvat on itse asiassa jo koneellakin, mutta pikainen silmäys osoitti niitä olevan lähes 100 kpl, joten läpikäymiseen vierähtää tovi jos toinenkin… Sellaista vapaata tovia odotellessa, mutta yritän ehtiä loppuviikoksi postausta tekemään.

Miehen vanhempien rakenteilla olevalla mökillä pidettiin eilen ”suunnittelupalaveri”. Mietittiin seinäratkaisuja sekä keittiön, vessan ja kodinhoitohuoneen kalusteita. Harmitti aivan, etten ottanut kameraa mukaan! Sen verran upeat näkymät on mökistä merelle että! Onhan siinä aiemminkin ollut mökki merinäköalalla (joka siis purettiin tämän uuden talviasuttavan tieltä), mutta tämä uusi mökki on korkeammalla paikalla ja näkymät vieläkin paremmat alas rantaan ja merelle. Sitä näkymää voisi tuijottaa aamusta iltaan, vuoden ympäri.
Erittäin valoisa mökki tulossa: runsaasti isoja ikkunoita, valkoinen korotettu sisäkatto ja valkoiset vaakapaneeliseinät. Meren suuntaan on keittiö, olohuone reilunkokoisen erkkerin kera sekä kodinhoitohuone. Sekä keittiöstä että kodinhoitohuoneesta pääsee omista ovistaan katetuille terasseille ja kattamattomana terassi kiertää koko lopun merenpuoleisen mökin. Myöskin saunassa on ikkuna merelle: sieltä voi ihailla auringonlaskua. Näiden lisäksi on vielä erikseen oma saunamökki patioineen ihan rannassa. Eikö kuulostakin melkein liian täydelliseltä ollakseen totta? Mutta totta se on, joka sana! Hyvin mahdollista, että tulen esittelemään mökkiä täällä koko kesän :D

Mutta näistä mökkimietteistä (näin jopa unta mökistä :D): hyvää alkanutta viikkoa!

/

 

Sunnuntaimoi! Tässäpäs viikon takaisen sunnuntain herkkuruoka: uunilohi timjamiperunoiden ja kasvisgratiinin kera. Niin hyvää ruokaa että! Pari vuotta sitten en syönyt kalaa vielä juurikaan, ihan siitä yksinkertaisesta syystä etten pitänyt kalan mausta ja mietin vain että mitä ne kalat syö ja sitten me syödään niitä yms. :D. (Lapsellista, I know…) No, pääsin kuitenkin tuosta ajatuksesta yli ja aloin pikkuhiljaa lisätä kalaa ruokavaliooni, aina silloin tällöin. Mies pitää kovasti varsinkin uunilohesta ja päätimme, että alamme valmistamaan sitä säännöllisesti, nykyään huomattavasti useammin kuin esim. vuosi sitten eli voisi sanoa myös minun tykästyneen ruokaan kovasti (kunhan lohi on ruodoton). Nykyään voisin syödä uunilohta joka viikko, mutta en nyt ihan niin usein sitä kyllästymisen pelossa valmista :). Tälle ruualle myös helposta valmistamisesta plussaa: lohi uuniin ruokakerman ja smetanan kera, vähän suolaa ja sitruunapippuria, loput valmistuu itsestään.

Mausteiset timjamiperunat sopii aika miedon makuisen lohen kanssa mainiosti. Timjamiperunat taisin bongata ensimmäistä kertaa Soilen blogista, jokunen vuosi sitten. Timjamimausteseoksen teen ruokaöljyyn eli sekoitan öljyn joukkoon timjamia, suolaa, perunamaustetta, sipulijauhetta ja vähän milloin mitäkin ja voitelen perunat seoksella. Molemmat vuoat; sekä lohi- että perunavuoka, kypsyvät meillä uunissa lähes tunnin. Perunoista teen mielelläni melko ohuita lohkoja, jotta niiden reunoista tulee kivan rapeita uunissa.

Kasviksina yleensä joko uunikasvikset tai kasvisgratiini, kuten tällä kertaa. Valmiina pakasteena myydään tätä Apetit-merkkistä kasvisgratiinia, hyvää!
Niin ja miehen lautanen on näissä kuvissa tyhjä ihan siitä syystä, että hän ei ollut kotona. Meillä oli eri aikataulut eli olimme kotona eri aikaan = söimme eri aikaan. Katoin hänelle vain valmiiksi ennen töihin lähtöäni :).

Nyt kuppi kahvia ennen kuin miehen äiti hakee mut mökkiraksalle: suunnittelupäivä edessä siis :)). Muistattehan, että kattauskisa on vielä käynnissä! Tuleva tiistai on viimeinen päivä, jolloin otan kisakuvia vastaan.