/

Vietimme eilen pikkujouluja kotonamme viiden naisen ja pikku-M:n kera. Oli niin mukavaa! Poika oikein halasi kaikki vieraat heidän lähtiessään :D. Kovin jouluista meillä ei vielä ole (mikä on ehkä ennätys, sillä marraskuun puolivälikin on jo ohitettu…), mutta jotain pientä lähestyvästä joulusta kertovaa kodistamme kuitenkin jo löytyy!

010

Joy-kynttelikköä, pallovaloja, kynttilöitä (joita toki poltellaan muulloinkin kuin jouluisin) sekä yhdet valot takan polttopuiden lomasta. Kovin maltillista siis vielä, ainakin minulle, heh! Olen hieman jo miettinyt kodin tulevaa jouluasua ja tällä hetkellä miellyttää kovasti sellainen hillitty joululook. Sellainen, jossa joulukuusi valoineen olisi pääosassa ja muut yksityiskohdat muodostuisivat sitten vain muutamista jouluvaloista, parista joulukukasta sekä useista kynttilöistä. Koristeita olisi esillä vain vähän, jos ollenkaan. Tosin pari lasienkeliä täytyy aina ottaa esiin, mutta ei välttämättä muuta. Saapa nähdä muuttuuko mieleni tästä, mutta tällä hetkellä ajattelen asiaa näin! Oikeastaan haaveilen jopa sellaisesta, että jouluna esillä olisi vain joulukuusi valoineen sekä paljon kynttilöitä – kuusi näyttäisi varmasti upealta kaiken valkoisuuden keskellä! Tuota tuskin koskaan tulee toteutettua, sillä haluan muitakin valoja tätä pimeää aikaa valaisemaan. Lisäksi kaikki erilaiset valot ovat suuri elämys lapselleni, joka hokee tätä nykyä tonttua ja tähteä aamusta iltaan, joten pelkästään hänenkin takiaan niitä valoja laitellaan!

Mutta ehkä tällä hillityllä joulukoristelulla välttäisin pahimman tavaraähkyn, mikä usein joulusta seuraa. Joulun jälkeen kotia haluaa aina pelkistää reilulla kädellä, mutta onhan se toki mukavaakin vaihtelua sitten taas tammikuussa! Jotenkin tuntuu siltä, että jos ottaa esille vain harvat ja valitut jouluiset koristukset, pääsevät ne huomattavasti paremmin oikeuksiinsakin! Mutta kuten sanoin, tämä jää nähtäväksi… Mopo saattaa lähteä käsistä ja se toki suotakoon; joulu on kuitenkin vain kerran vuodessa!

lipasto

058

Olen aivan yli-innoissani Yllättävä kirppislöytö -postauksestani tutuista nojatuoleista! Nimittäin kangas on päätetty ja saan sen vihdoin tällä viikolla käsiini, iiks! Juu tiedän; kankaan valintaprosessi oli pitkä ja mutkikas, mutta älkää te siitä stressatko, kun en minäkään! Mulla oli tuolien valmistumisen deadlinena joulu ja se näyttää nyt vahvasti toteutuvan. Tai ei tietenkään nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta siltä kuitenkin näyttää. Tuoleista tulee niiiiin upeat enkä millään malttaisi odottaa, että pääsen istahtamaan uuden elämän saaneeseen tuoliin joululehti ja glögikupponen kädessäni ♥ Harjoittelin tuota jo vähän eilen illalla tuolla kuvissa näkyvällä Ikean tuolilla…

sheepskin

Mutta nyt taidan siirtyä askartelunurkkaukseeni, kun poikakin vielä nukkuu. Olen koukuttunut puuhelmien lisäksi askartelumassaan, heh!

/

Mitäs teidän sunnuntaipäiväänne kuuluu? Täällä sunnuntai alkoi vesisateella, mutta muuttui sitten hetken päästä räntäsateeksi. En ole koskaan aiemmin ollut yhtä iloinen räntäsateesta :D. Sisältäpäin tuon voi nimittäin niin helposti kuvitella lumisateeksi ja näyttäväthän valkoiset hiutaleet (olivatpa ne sitten räntää tai lunta) aina kivemmilta kuin vesipisarat! Näkyä täytyi lähteä ihastelemaan pojan kanssa ihan ulos asti. Nyt toivon pieniä pakkasasteita ja lumisadetta, niin ulkonakaan ei olisi enää näin märkää.

105

103

Täällä on naudan sisäpaisti uunissa, poika & kissat unilla ja mies harrastamassa. Parin tunnin päästä syödään ja sitten loppupäivälle suunnitelmissa ihan vain rentoa ajanvietettä. Sanoin miehelle, että jotain jouluista valoa voisi tänään viritellä ja pojan kovasti vieressä nyökytellessä ei voinut mieskään vastustella. Hmm, mitähän se jouluinen valo olisi… Se voisi olla iso tähti joko lasiterassille (jossa on nyt vasta tuo kuvissa näkyvä lyhty) tai meidän makuuhuoneeseemme. Huvittaisi kokeilla makuuhuoneeseen ikkunatähden sijaan valaisevaa seinätähteä, sängynpäätyseinälle! Näin se ei näkyisi vielä ikkunasta, heh! Joo, tuota me testataan tänään! Suloista sunnuntaipäivää!

/

Tänään, kun olimme koko perhe pöydän ympärillä syömässä, mietin takkatulta katsellen, että näin haluan aloittaa talvella viikonloppuaamutkin, mahdollisimman usein! Takkatulta ihastellen ja lämmintä puuroa jäisten mustikoiden kera syöden. Aina ei tarvita ihmeellisiä asioita onneen, pienet asiat on niitä kaikkein tärkeimpiä ja niistä tulee tuonne rintakehän alueelle sellainen lämmin ja hyvä olo ♥

Ja miksi säästellä sitä takkafiilistelyä tai rajoittaa sitä vain iltoihin? Aamuisin tai iltapäivisinkin se tuntuu niin ihanalta! Mies tuli tänään normaalia aiemmin töistä kotiin ja voi miten pojan kanssa siitä intoilimmekaan :D. Keksin heti, että laitetaanko takkaan tulet jo nyt! (Mies toi nimittäin samalla uudet takaneduslasit rikkoontuneiden tilalle.) Mies saattaa joskus hieman pihtailla polttopuita talven kylmimpien päivien varalle, mutta nyt ei kyllä enää pihtailla! Meillä asutaan kuudetta vuotta tässä talossa ja edelleen poltamme raksa-ajalta jääneitä lautoja ja klapeja, jotka ovat peräisin tontiltamme kaadetuista puista… Lisäksi vanhempani hokevat, että hakea vain heidän metsästään polttopuita, milloin tahansa, joten kyllähän noita riittää. Pieni poikammekin on ihan innoissaan takkatulesta! Ja tällaiset kotoiluhetket on mielestäni niin tärkeitä ja arvokkaita – arkenakin tai etenkin arkena! Ei tarvitse välttämättä tehdä mitään ihmeellistä, riittää kun ollaan yhdessä kotona, koko perheenä. Leikitään, puuhastellaan, leivotaan, syödään yhdessä, ulkoillaan, saunotaan… Niin ihanaa! Ja nyt tämä paras kotoiluvuodenaika on vasta alkamassa ♥

004

069

Noista äidiltäni aikoinaan joululahjaksi saamistani Iittalan Taika-kulhoista tulee muuten aina mieleen joulu (tähän tulisi taas sydän, mutta jo postauksen kolmas… nooh antaa mennä!) ♥. Ja jos aivan totta puhutaan, tuosta kulhosta syöminen herätti mun joulunodotuksen tästä päivästä alkaen aivan uusiin ulottuvuuksiin!

Leipomisesta puheenollen, tein äsken miesten ulkoilureissun aikana herkullisia brownie-paloja – oi siirtyisipä tämä tuoksu sinne asti, mmm! Pakko mennä jo maistamaan…