Täältä pukkaa (taas pienen tauon jälkeen) tämän kokki kolmosen reseptiä! :D

En ole tätä ihan itse päästäni keksinyt, vaan ajan saatossa muutamaa eri versiota testaillen poiminut näistä eri resepteista ne parhaat palat ja yhdistänyt ne täksi yhdeksi kasvissosekeitoksi. Ja ainakin meidän perheeseemme upposi, mies oikein erikseen kehui! Tosin pienempi mies söi hieman irvistellen ja kertoi rehellisesti ja kiertelemättä haluavansa leipää… Kasvissosekeitto ei nähtävästi kuulu hänen lemppareihinsa, ainakaan toistaiseksi. Ja se ilme, kun kurkisti lautaselleen… :D Edes kestosuosikki raejuusto ei saanut pikkumiestä tähän ruokaan innostumaan!

pöydässä

keittokattaus

Tästä kasvissosekeitosta tuli sellainen ihanan pehmeän makuinen, jonka vuoksi siihen niin tykästyimmekin ja nyt täytyykin siirtää ohje talteen tännekin (ennen kuin se unohtuu)! Tätä voisi tehdä vaikka ensi viikonloppuna uudestaan. 

Pehmeä kasvissosekeitto

4-5 perunaa
4 porkkanaa
1 keskikokoinen kukkakaali
1 pienehkö bataatti
1 sipuli
2 kasvisfondia (käytän aina Knorr Fond ”du Chef” -merkkiä)
(ripaus suolaa, jos ollenkaan tarpeen)
Koskenlaskija-sulatejuustoa hieman reilu puoli pakettia tai oman maun mukaan

Kuori, pilko ja lisää ainekset kattilaan. Lisää vettä siten, että se juuri ja juuri peittää kasvikset. Keitä kypsiksi ja paloittele sekaan Koskenlaskijaa. Anna sulaa joukkoon, mutta varo polttamasta pohjaan (meinasi helposti käydä niin…). Lopuksi sauvasekoittimella keitto sileäksi ja ei muuta kuin herkuttelemaan esim. raejuuston & patongin tai itsetehtyjen krutongien kera! Itse oikaisin ja turvauduin kaupan patonkiin. Tästä määrästä tulee keittoa muuten aika reilusti; lämmitimme sitä vielä seuraavanakin päivänä.

kasvissosekeitto

lounas

Suosittelen testaamaan!

Täällä alkaa ”syksyisen” kesäillan vietto. Sanoin miehelle, että vietetäänkö tänään ihan koti-iltaa, niin hän kysyi, että ai blogi-iltaa? :D Mitähän lie sisältäisi moinen… Olin lähinnä ajatellut pyykkääväni oikein urakalla ja tehdä jo vähän pieniä siivouksia viikonloppua varten. Huomenna voi sitten heti aloittaa viikonlopun vieton ilman siivouksia. Meneepähän sadesää talteen, kun hääräilee välillä sisälläkin! Illalla sitten kiva kombo: kynttilät & villasukat, mukavia tällaisetkin hetket ♥.

Tätä postausta osa teistä jo odottelikin, joten kurkistetaanpas saunaterassillemme!

kylpytynnyri

Postauksessani Saunaterassimme ennen näkyi aiempien kesien saunaterassikuvia, mutta tältä näyttää kotimme pienemmällä terassilla tänä kesänä. Ei mitään kovin suuria muutoksia, kalusteetkin ovat vanhat tutut. Ainoastaan tuo puujakkara on terassilla uusi; siirsin sen kylpyhuoneesta terassille kesän ajaksi. Se toimii samalla kätevästi säilytystilana ja kätkeekin sisälleen mm. uikkareita ja paljuleluja :). 

Muutoksia tein lähinnä kalusteiden sijoittelussa – en ymmärrä miksi en ole tätä aiemmin hoksannut! Siirsin nyt tuolit tuolle seinustalle, jonne ilta-aurinko paistaa paljon pitempään kuin tuohon, jossa musta säilytysarkku nyt sijaitsee. 

saunaterassi

Noin kuukausi takaperin ostamani palmu pääsi saunaterassin avajaisiin kahisevaa tunnelmaa luomaan! Sen lisäksi terassilta löytyy keltainen daalia sekä amppeliorvokki. 

amppelikukka

Saunaterassin keskipiste on tietysti palju. Yritin saada sieltä nousevan kuuman vesihöyryn kuviin, mutta auringonsäteet hieman haittasivat yritystä. Tähän kuvaan se kuitenkin jollain tapaa onnistui:

palju

Tämä kuusikulmainen palju on tosiaan miehen tekemä ja se on verhoiltu samalla materiaalilla kuin mistä olemme terassimmekin tehneet. Mies maalautti paljun maalarilla ja sitä hän on jonkin verran harmitellut, sillä tummansininen maali ei jostain syystä kestänytkään lämpimässä paljussa vaikka piti ja sen yläosa on nyt tuollainen sinisen läikykäs. Eli maali on haalistunut kuuman veden vaikutuksesta, mutta eipä tuo ole onneksi käyttöä haitannut. 

Poika pääsi viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa paljuun – oli melkoisen innostunut asiasta! Paljun reunoja kiertää istumatasot, joiden avulla hän pääsi kiertämään paljua ympäri. Pillimehu kuului asiaan, se nökötti reunalla (paljukissamme tapaan). Paljunautiskelun jälkeen suuntasimme iltapalalle ja siellä vielä kuului aamulla sitten paljuuuun!. Palju lämpesikin kolmena iltana eli aina perjantaista sunnuntaihin. Meillä meinaa vain yleensä käydä niin, että paljun vesi ehtii turhan kuumaksi asti… Nytkin tuntui alussa, että iho palaa. Näistä kerroista muistan aina erään illan, kun ystäväpariskuntamme oli kanssamme paljuiltaa viettämässä. Ystäväni avomies totesi jonkin ajan kuluttua, että onpa teillä täällä suolainen vesi! Tosiasiassa kyseessä oli kuitenkin kuuman paljuveden synnyttämä ylähuulen (suolaiselta maistuva) hiki! :D Olen nauranut tuota muistoa varmaan kolme vuotta eikä loppua näy… Että terkkuja vaan sinne, jos blogini äärelle eksyt, hahah!

Saunaterassilla ei ole kattokaiutinta, miehellä tosin oli aikomus sellainen asentaa, mutta bluetooth-kaiutin* on toistaiseksi ajanut asian vallan mainiosti. Tosi kätevä vekotin ja noin pieneksi laitteeksi äänentoisto on mielestäni huippu!

terassilla

diy palju

Kyllä niin houkuttaisi tuo lämmin vesi tälläkin hetkellä, kun ulkona myrskyää ja vettä sataa kaatamalla (harmi vain, että pää ei säästyisi myrskyltä…). Olimme pojan kanssa ystäviä tapaamassa ja tässä säässä kävelymatka pelkästään autolle tuntui aivan liian pitkältä! Tänään on niiiiin saunailta, mutta paljun taidamme suosiolla skipata… Taidanpa poltella kynttilöitäkin pienen tauon jälkeen, se niin sopii tähän tunnelmaan! :)

*Saatu aikoinaan blogiyhteistyöstä. 

Voit seurata blogiani Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinissa.

Voihan daaliat! Pääterassimme on tosi kuuma paikka, siihen porottaa aurinko aikaisesta aamupäivästä aina alkuiltaan asti. Viime vuosina olen huomannut, että tuota paahdetta kestävät parhaiten pelargoniat. Halusin kuitenkin vaihtelua ja intoilin saadessani vinkin daalioista; nekin kuulemmat pitävät kuumuudesta! Ostin sitten sekä valkoisen että pinkin daalian, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun valkoinen alkoi näyttää huonolta. Olin kastellut niitä ahkerasti, mutta valkoisen daalian lehdet alkoivat siitä huolimatta osoittamaan maata kohti. Siirsin sen nopeasti etupihan puolelle, puolivarjoisaan paikkaan. Saman tein pinkille kaverilleen, joka voi edelleen ihan loistavasti. Valkoinen sen sijaan vaipuu kohta ikiuneen, siihen ei tunnu tehoavan enää mikään. Tuntuu, että tämä on näiden valkoisten daalioiden kohdalla melko yleistä… Onko teillä kokemusta vastaavasta, ovatko daaliat ylipäätään suosiossanne? Mitähän tein väärin? Mitään itikoita kukkaan ei ole ilmestynyt eli niitäkään en voi syyttää…

daalia

Tässä kuvassa tuo valkoinenkin on vielä ihan voimissaan:

Kuvan taustalla näkyy pihavajamme, joka täytyisikin nyt kesän aikana täyttää ensi talven takkapuilla! Takapihalla on kolme puukasaa, joista täytyisi tämän kesän aikana päästä eroon eli siirtää ne pihavajaan sekä vajan vieressä olevan lipan alle, jotta eivät aina osu silmään tuolta metsikön keskeltä… Kaikenmoista hommaa omakotitaloasujalla kyllä riittää!

pihakivet

daaliat

Mutta noista kukista puheenollen, tässä on nyt hyvää vauhtia käymässä niin, että kaikki hankkimani kukat siirtyvät alle viikossa takapihan terassilta etupihalle puolivarjoon… Meillä on siis kohta hyvin kukkainen etupiha ja vastapainona karu takapiha ja juuri takapihalla kun eniten oleskellaan, olisi siellä mukava katsella muitakin kukkasia kuin niitä pelargonioita! Tosin nekin näyttävät kohta vetelevän viimeisiään, kun olen vain noita daalioitani hoivaillut… Noista pelargonioista tuli muuten mieleen samanmoinen juttu: niissäkin vaaleanpunainen kukoistaa, kun taas pari valkoista näyttävät jotenkin kituvan. Aika erikoista!