/

Päiväuniajat tulee yleensä käytettyä tehokkaasti. Vauvavuoden ajan tein silloin aina töitä (jos esikoinen oli päiväkodissa), sillä vauvahan tunnetusti nukkuu enemmän kuin taapero, jolla vuorokauden unimäärä on vauva-ajoista selvästi vähentynyt. Työt siis kannatti silloin aloittaa, sillä niitä ehti hyvin jopa tehdäkin! Nykyään saatan silloin hoitaa vain parit sähköpostit, tehdä jonkin laskun, päivittää some-kanavat tms. ja jättää isommat työhommat työpäivilleni.

Nyt kun olemme taaperon osalta vihdoin päässeet yhden päiväunen päivärytmiin, on hänen uniensa pituus aina mysteeri! Hän nukkuu päiväunensa aina ulkona rattaissa. Unet kestävät joko puoli tuntia, vajaan tunnin, tasan tunnin, puolitoista tuntia, kaksi tuntia tai erittäin harvoin kaksi ja puoli tuntia! Yleisin taitaa kotioloissa olla tunti, isovanhempien hoidossa lähes kaksi. (Mikä ihme siinäkin on???) Selvästi hän kuitenkin tarvitsee pitemmät päiväunet, jotta herää tyytyväisenä. Esikoinen oli 35 tai 45 minuutin torkkuja vetelevä napero, mutta se määrä unta päivällä riitti hänelle. Kaikki tapaukset ovat niin erilaisia, vaikka olisivatkin samasta puusta!

Niinpä nykyään saatan joskus tehdä jotain niinkin ällistyttävää, kuin juoda cappuccinon kaikessa rauhassa jonkin kivan ja inspiroivan lukemisen kera! Kotityöt pyrin tekemään ennen päiväuniaikaa tai sen jälkeen, sillä ne ovat sellaista puuhaa, jota voimme tehdä N:n kanssa yhdessä. Hän nauttii kovasti, kun saa tyhjentää apunani astianpesukoneen ruokailuvälinelaatikkoa tai täyttää/tyhjentää pyykinpesukonetta. Myöskin lelujen keräily ja muidenkin tavaroiden paikoilleen kuskaaminen on ihan superkiva askare tällä hetkellä!

Olen pitkästä aikaa kiinnostunut sisustuskirjoista sisustuslehtien sijaan. Lehtiä en ole hirmuisesti viime aikoina lukenut, mutta sisustuskirjoja on mukava selailla! Ostin läjän kivoja sisustuskirjoja käytettynä (My Residence uutena) ja niissä riittää vielä mukavasti inspiroitumista.

Löytyykö sinulta jotain tämän hetken suosikkia sisustuskirjoista? Saa suositella! :)

Mulla alkoi tänään päivä rentouttavalla käynnillä hierojan luona, kyllä tuli taas niin tarpeeseen! Viime perjantaille sain vain miniajan ikään kuin ensiavuksi parin päivän päänsärkyihin, mutta tänään oli pitempi käyntiaika. Oli samalla sekä rentouttavaa että mielenkiintoista, meillä oli nimittäin tosi hyvät keskustelut yrittäjyydestä. Inspiroiduin keskustelusta aika paljonkin, kun sain ulkopuolisen yrittäjän näkemyksiä asioihin ja sain tarkastella asioita eri näkökulmista!

Nyt ajattelin syventyä seuraavaan sisustuskirjaan nimeltä Kodikkaasti valkoista. Näillä uuteen viikkoon – mahtavaa sellaista teillekin! :)

/

Vuoden ensimmäinen tulppaanikimppu! Olin suunnitellut ostavani valkoisia tulppaaneita, jotka olisin laittanut maljakkoon vaaleanpunaisten terttuneilikoiden kera, mutta eipä tietenkään juuri noita sävyjä löytynyt. Täytyi sitten vaihtaa värit toisinpäin ja ihan kiva tuli näinkin:

Valkoinen Aalto-maljakko pääsee aina alkuvuodesta esille, sillä se on minusta erityisen kaunis tulppaaneiden kanssa. Olen saanut sen mieheltä synttärilahjaksi yli kymmenen vuotta sitten. Asuimme silloin vielä edellisessä vuokrakodissamme. Kaapista löytyy näitä pienempinä myös, ovat sävyltään kirkkaita.

Minulla onkin ollut tammikuun alusta lähtien mielessäni käydä kaikki maljakkoni läpi ja tehdä osalle niistä tehopesu, samalla karsia valikoimaa, mutta vielä ei ole ollut sopivaa saumaa tähän. Siihen täytyy varata yli tunti keskeytyksetöntä aikaa, jotta siihen viitsii ryhtyä, sillä kaikki täytyy ensin levittää ruokapöydälle, jotta näkee kokonaisuuden. Tykkään kaikesta tuollaisesta järkkäilystä, jos siihen on aikaa ja se oikea motivaatiohetkensä!

Olen saanut jonkin valtavan sisustuskärpäsen pureman tuossa vuodenvaihteessa. Toki sisustus on aina ollut lähellä sydäntäni ja tykkään hääräillä kotona sen parissa aina silloin tällöin, mutta nyt tämä sisustusinnostus on päällä jotenkin eri mittakaavassa!

Myös tämä blogini tuntuu nyt erilaiselta, kun olen saanut järjestettyä tälle aikaa arkemme keskeltä. Tuntuu, että vihdoin rankan vauvavuoden jälkeen alkaa olla pieniä tuokioita, kun voin tehdä jotain muutakin mielekästä kuin yritykseni töitä. Jotain ihan omaa juttuani, vain itseäni ajatellen. Sain tähän neuvolan taholta ikään kuin kehoituksen ja se jotenkin avasi silmäni. Olin jo vähän kadottanut itseni parin viime vuoden aikana ja on tärkeää avata silmänsä sille ja alkaa ajattelemaan enemmän itseään. Turhan usein vain äidit uhrautuvat ja isät pitävät kiinni menoistaan ja harrastuksistaan. Niin se ei saisi olla! Tämä muistutuksena teille muillekin pienten lasten äideille! Meillä on oikeus yhtä suureen tai pieneen määrään omaa aikaa kuin puolisoillammekin ♥.

Voisiko tämä olla sellainen oman hyvinvoinnin viikko? Sovitte puolison kanssa jo tänään, että viikonloppuna silloin ja silloin on sitten minun oma aikani. Laitatte vaikka kellonajankin kalenteriin ylös, jos se muuten meinaa jäädä muiden menojen jalkoihin tai unohtua!

Me teemme miehen kanssa usein siten, että jaamme viikonlopun toisesta päivästä omat ajat molemmille ja silloin voi sitten tehdä jotain sellaista, mistä nauttii. Viime lauantaina meillä oli ohjelmassa tuollaiset tuokiot. Mies vietti ensin puolitoista tuntia omissa jutuissaan, sen jälkeen teimme yhdessä pizzaa ja kun olimme syöneet, alkoi minun puolitoistatuntinen ennen lauantai-illan saunaa. Suosittelen lämpimästi!

/

Otsikkoon tuli sana arki, koska se tuntui vaativan jonkin sanan lounaan eteen :D, mutta meillä näitä on syöty hyvin myös viikonloppulounaiksi! Vaikka joskus haluammekin tehdä viikonloppuisin jotain parempaa ruokaa, on lounas oltava perheessämme suht helppo ja nopea. Etenkin nopeus on valttia, sillä lauantai- ja sunnuntaiaamupäivät ovat aina touhua täynnä ja touhut on suht aikataulutettuja, jotta ehdin tehdä myös yritykseni työt alta pois ennen seuraavaa viikkoa.

Joulun aikaan perheessämme maistui riisipuuro! Esikoinenkin tykästyi nyt ensimmäistä kertaa tähän puuroon; sitkeä ”maista, aina on pakko ainakin maistaa” alkoi vihdoin tuottaa hedelmää! Samalla hänelle alkoivat maistumaan muutkin puurot kuten kaurapuuro ja mannapuuro. Puuroja tuleekin tehtyä aina silloin tällöin lauantai- tai sunnuntailounaiksi! Mutta ei joka, eikä joka toinenkaan viikonloppu, muuten tulee puurot korvista ulos… Pakkasesta löytyy vielä muutama rasia viime kesän mansikoita ja puuro onkin parasta marjoilla! Tai jonkin sopan kera. Joulun jälkeen olemme tehneet pari kertaa riisipuuroa (viimeksi toissapäivänä päivälliseksi) ja nauttineet sen mansikoilla. NAM!

Toinen lounasruoka, jota tykkään välillä tehdä, on napostelulautanen! Tätä syötiin pari viikkoa sitten: kokosin lautaselle kurkku- ja porkkanatikkuja, paprikaa, kukkakaalta, pähkinöitä, hamppunäkkäriä ja ne meidän viisivuotiaallemme vastahakoisimmin alas menevät: kirsikkatomaatti ja avokadon palanen. Näin tulee hyvin kuin huomaamatta siinä sivussa maisteltua uusia makuja. Maistelukertoja tarvitaan useita ennen kuin osaa sanoa, tykkääkö jostain! Tällaiset lautaselliset maistuivat hyvin lounaaksi meille aikuisillekin! Näiden naposteltavien kylkeen vielä siivu tai pari lämmintä patonkia:

Yksi suosikki ja koko perheelle maistuva ruoka on kasvissosekeitto. Useimmiten teen sen sekoittamalla perunaa, porkkanaa, kukkakaalta ja sipulia. Myös bataatti sopii hyvin joukkoon. Loppuvaiheessa lisään keittoon vielä koskenlaskijajuustoa lisämakua tuomaan. Oletteko muuten ikinä tehneet kasvissosekeittoa pakastejuureksista? Luin jostain vinkin, että niiden joukkoon kun lisää perunaa ja sipulia, pitäisi tästä helpostakin versiosta tulla ihan herkullinen keitto. Meillä tuo versio on vielä testaamatta; olen aina tähän mennessä käyttänyt tähän tuoreita aineksia. Raejuuston kera maistuu myös molemmille pojille! Millä reseptillä teidän kasvissosekeittonne valmistuu?

Maanantaina vietin vapaapäivää lasten kanssa ja silloin tein lounaaksi kanaa ja makaronia. Tuli jokunen kuukausi takaperin täyskyllästyminen riisiin (kaikkiin riisiversioihin), joten siitä asti meillä on korvattu riisi täysjyvä- tai vähintään tummalla makaronilla. Perunakin sopii kanan kanssa ja silläkin lisukkeella saa kanaruokiin kivaa vaihtelua. Pilkoin kanan rintafileet paloiksi, maustoin ne suolalla, pippurilla, paprikamausteella ja currylla. Sen jälkeen laitoin ne ruokakerman ja kanafondin kanssa uuniin. Tämä on ihan hyvä kanaversio, mutta enemmän meillä tykätään hunajamarinoidusta kanasta. Miten teillä maustetaan kanaruuat?

Kuvissa näkyvät myöskin arkiruokalautasemme, joita tuli ennen hankintaa mietittyä tovi jos toinenkin! Kriteereinä olivat valkoinen väri (kyllästyn värillisiin), kiva ja käytännöllinen muoto, ei liian iso koko, monikäyttöisyys ja helppo aseteltavuus tiskialtaan yläpuolella olevaan kaappiin. (Meillä nimittäin tuo kaappi on ja pysyy, niin käytännöllinen ja tarpeellinen se on!) Nämä kriteerit täyttyivät sitten Arabian KoKo-lautasissa ja lähes parin vuoden käytön jälkeen olen kyllä todella tyytyväinen!

Tällaiset torstaiterkut tällä kertaa! Saa jakaa omia hyviä ja helppoja ruokareseptejä :)