/

Täällä on ihana kotilauantai meneillään; toivottavasti tekin olette nauttineet tästä päivästä!

Mahdoton miten aika rientää – lokakuun puolivälissä mennään ja itse olen vasta tällä viikolla kunnolla oivaltanut, että lokakuuta elellään! Upeat ruskan sävyt ovat vallanneet puut ja samaan aikaan lehdet tippuvat puista, päivä lyhenee, kaupoissa joulujutut lisääntyvät… Minua ei yhtään haittaa niiden ilmestyminen kauppoihin jo lokakuussa; miksi ihmeessä nyt tuollaista harmittelemaan! Eihän niitä ole pakko ostaa, vaikka ne siellä hyllyillä tarjolla ovatkin. Oikeastaan tänään Prismassa ollessamme ehkä aavistuksen verran jopa odotin, pärähtävätkö joululaulut soimaan… Mutta niitä varmasti joudun vielä tovin odottelemaan!

Toivon, että saisimme pysyvän lumen maahan jo marraskuun puolella. Marraskuu on lumettomana niin mahdottoman synkkä. Mutta jos tämä toive ei toteudu, täytyy sitten vain tunnelmoida kotona enemmän… Vaikka mieluusti tuon ruskataulun kohta valkoiseen maisematauluun vaihtaisin:

Lähdin pojan kanssa päivällä kyläilyreissulle ja jätimme miehen autotallipuuhastelemaan useaksi tunniksi. Autossa kotimatkalla hoilottelimme duona Känkkäränkkää. Itse muistin sanat ulkoa, poika huudahti lauseista aina viimeiset sanat ja hihkui innoissaan. Laulussa kerrotaan noidasta ja ne ovat nyt hänen mielestään hyvin mielenkiintoisia (ja pelottavia). Mies tuli autotallin ovelle katsomaan, oli kuulemma niin ankaraa basson jumputusta, hahah!

Kotiuduimme vasta myöhään iltapäivällä ja suunnitelma oli selvä: lämmintä keittoa ja takkatulta, kiitos! Ulkona on nimittäin satanut lähes koko päivän, kuten näistä takkapuukassiinkin osuneista sadepisaroista näkee:

Ensimmäisenä kotiin tultuamme sytyttelin kuitenkin kynttilät ja sen jälkeen vaihdoin kotivaatteisiin. Intoilin siinä miehelle, että yksi hetki, jolloin olen elämässä hyvin onnellinen on se, kun vaihdan jostain tultuani kotivaatteet päälle ja vedän villasukat jalkaan. Ja se tunne siinä samalla kun tiedän, että tänään en enää lähde ulos, vaan olemme kotona koko perhe! Tuo pieni hetki on aina niin ihana ja onnea täynnä! Tunnistatteko saman? Tosin äkkiä purskahdin siinä nauramaan, sillä miehen ilme oli melkoisen huvittunut :D. Aivan kuin miehet eivät muka nauttisi samoista jutuista…

Kohta täällä lämmitetään sauna ja vain ollaan ja nautitaan. Voi olla, että hae(tuta)n uuden takkapuukassillisen… Joskus on hieman hankalaa sovittaa lämpötilojen suhteen yhteen tämä villasukkaeläjä ja bokserieläjä, mutta onneksi meillä on lasitettu terassi, jonne voi mennä bokserit päällä vilvoittelemaan :D.

Ihanan tunnelmallista iltaa – oli se sitten kotilauantai tai työlauantai! :)

/

Vaikka mielestäni pallovalot eivät ole mitenkään talveen tai jouluun sidottuja, on ne minulla yleensä kesän yli säilössä. Ihan vaikka vain sen takia, että niihin ei kyllästyisi. Nyt olikin taas niin mukavaa puolen vuoden tauon jälkeen kaivaa ne esiin pimeitä iltoja valaisemaan. Viime talven tapaan ne päätyivät ainakin nyt alkuun tuohon takan puutilaan:

Tuossa on usein pimeän tullen sellainen pimeä kohta, jos takassa ei ole tulta, joten pallovalot paikkaavat pimeyttä oikein mukavasti.

Tiedättekö, vietin tänään niin ihanan aamuhetken! Poika pyysi aamulla päästä väliimme lastenohjelmia katsomaan ja niin avasimme makkarin tv:n. Sieltä alkoi sopivasti Ryhmä Hau. Hän katseli sitä innoissaan ja minä jatkoin Emmerdalen parissa. Olen yrittänyt katsoa jaksoja nyt hieman useammin, koska rästijaksoja on kertynyt parin viikon eli parinkymmenen jakson verran… Aamulla aloitin jaksolla Joulurauha, jossa maa oli valkoinen, lunta satoi hiljalleen lisää ja ihmiset olivat hyväntahtoisella tuulella. Koristelivat joulukuusta ja availivat lahjoja joululaulujen soidessa taustalla. Tuli niin ihana fiilis tuosta ja sattuipas sopivasti näin lokakuun alkuun! Joulu, tuo viides vuodenaikani, on jo ihan nurkan takana ♥.

Tänään on jotenkin niin väsy painanut, että tuntuu kuin en olisi kunnolla vielä herännytkään. Sanoinkin kyllä aamupäivällä miehelle, että en taida herätä tänään kunnolla lainkaan. En tiedä mistä moinen väsy; täytyy mennä illalla hyvissä ajoin nukkumaan! Illaksi haaveilen takkatulta, se on niin ehdoton. Mies suunnitteli nuotiota, kun palaavat pojan kanssa pojan serkkupoikien pelistä. Yritän pysyä hereillä siellä notskin ääressä :D.

Sanoin tänään M:lle, että ei ole enää pitkä aika jouluun ja äiti rakastaa joulua. Hän mietti hetken ja sanoi Mää en rakasta joulua. Ai etkö, no mitä sinä sitten rakastat? Äitiä, mutta en joulua. Ihana maailman kallein ja kultaisin aarteeni ♥.

/

Kotivalmistelut on tärkeä osa matkalle lähtöä! Ehkä parin päivän reissulle voin ilman niitä lähteä, mutta tällaiselle viikon mittaiselle lomalle en voi lähteä tuosta noin vain ja jättää kotia pommin näköiseksi. Ei pysty, ei kykene! Kotivalmistelut on tehtävä siinä pakkaamisen lomassa tai vähän ennen, pikkuhiljaa… Nämä vaikuttavat suuresti siihen kotiinpaluufiilikseen. Vaikka tiedostin jo pakkaamisvaiheessa, että aina lomalta kotiin palattuani koen jonkinmoista ahdistusta, mutta ehkä silti toivon, että tällä kertaa sitä ei tulisi, jos koti on tip top -kunnossa odottelemassa… Niin paljon kuin kotona viihdynkin, ihmettelen tuota lomanjälkeistä alakuloisuutta. Mikä sen tarkalleen ottaen aiheuttaa, mistä se johtuu..? Aina mietin näitä ja silti se on aika mysteeri. Huomaan, että ennen lasta en kokenut tätä näin vahvasti ja olenkin tullut sellaiseen lopputulokseen, että suurin osa siitä johtuu siitä, että koska olemme loman ajan olleet hyvin tiiviisti yhdessä, on se arki kaikkien omine menoineen sitten taas niin erilaista… Sitä vain kaipaa sitä lomanaikaista rentoa yhdessäolon fiilistä. Loma on vapaa arjen kiireistä ja velvollisuuksista.

Kotivalmistelut – mitä ne sitten sisältävät?

* Juuri ennen matkaa kotona täytyy tehdä pikainen siivous: imurointi, enimmät pölyt pois, kaikki tavarat omille paikoilleen.

* Vessojen ja keittiön tulee olla puhdas: tasot pyyhitty, tiskit tiskattu, roskat viety, jääkaappi tarpeellisista tyhjennetty, astianpesukone tyhjänä seuraavaa, lomanjälkeistä käyttökertaa odottamassa.

* Puhtaat lakanat valmiiksi sänkyyn! Lomalta on ihana palata omaan, mukavaan sänkyyn ja lisäksi sen paluufiiliksen kruunaa omat, puhtaat lakanat ♥.

* Pyykkikorit mahdollisimman tyhjiksi eli ennen lomaa pesukone pyörii ahkerasti. Lomalla pyykkiä kertyy muutenkin riittävästi, joten ei niitä pyykkikoreihin enää ennestään kaivata!

Näin ne matkalaukuista pikkuhiljaa purkaantuvat epämääräiset tavaranyssykät eivät tunnu niin pahalta, jos koti on muuten siisti. Tai no, kyllä ne ehkä siltikin tuntuvat… Kyllähän koti on aina parhaimmillaan silloin, kun kaikki tavarat on omilla paikoillaan. Tosin minä taidan olla meidän perheestämme se, joka jättää eniten tavaroita sinne tänne lojumaan. Poikani on kyllä tässä oikein hyvällä kakkossijalla, tainnut äidinmaidossa saada tämänkin piirteeni… Onko teillä tällainen kotirutiini ennen matkaa?

Täällä istutaan lentokenttäbussissa ja ihaillaan toistaiseksi viimeistä kertaa Menorcan maisemia. Matkajuttuja luvassa heti, kun pääsen taas arkeen kiinni…