Voi älyttömyys, kuinka vaikeaa oli keksiä otsikkoa tällaiselle räpsypostaukselle, huh! Jälleen yksi kamerakurssi takana, jonka jälkeen en laskenutkaan kameraa kädestäni, vaan otin muutamia kotikuvia. Harvinaista ottaa kuvia silloin, kun ketään muita ei ole kotona!
Mutta nyt otan miehestä mallia ja oikaisen sohvalle! Aurinkoista sunnuntaita!
Koleat kelit tulivat tällä kertaa jotenkin niin yllättäen, lähes yhdessä yössä, että kotiin kaipaa jo kovasti lämpimiä ja pehmeitä elementtejä. Tekstiileissä kaipaan neutraalia värimaailmaa; vaaleanpunaiset ja -siniset lähtivätkin eilen kaappeihin odottelemaan seuraavaa pastellikautta. Yksi lampaantalja ilmaantui jo olohuoneeseen kuin itsestään… Torkkupeitotkin ajattelin vaihtaa tänään lämpimämpiin versioihin, joten koko kesän käytössä olleiden tekstiilien pesua olisi luvassa vielä tänään! Sitten kun nuo vaaleanpunaiset neilikat ovat mennyttä, tulee niidenkin tilalle jotain syksyistä.
On ollut ihana sytytellä tunnelmavaloja pitkästä aikaa, meillä kun ei sisällä valoja yleensä välillä maalis-syyskuu edes tarvitse. Myöskin kynttiläkauden olen tainnut tänä syksynä aloittaa huomattavasti aiempia vuosia aikaisemmin. Arki-illat starttaavat aina siitä, kun kävelen ympäri kotia sytytin kädessäni sytyttelemässä kynttilöitä sinne tänne. Joitain voi lähes ahdistaa ajatus pimenevistä illoista, minua se innostaa! Ei aikaakaan, kun jo seitsemältä on pimeää, sitten kohta jo neljän maissa… Tämä on valoisan kesän jälkeen ihanaa aikaa; kotoilun kulta-aikaa. Mutta ei sitä pimeää yksistään kovin pitkään halua katsella, niinpä alankin jo ensi kuun loppupuolella odottelemaan ensilunta. Tuntuu nyt tosi kaukaiselta ajatukselta, mutta ei siihen kuulkaas enää pitkästi ole!
Ja se ritisevä takkatuli, oi että! En malta odottaa! Usein muuten jo lokakuussa aamuni ovat alkaneet Michael Bublén joululevyllä, sillä se ei mielestäni ole kuitenkaan niiiiin jouluinen. Sitä on ihana kuunnella pimeimmän ajan läpi, se tuo niin kovasti iloa ja valoa. Pehmeä ääni ja jazzaava soundi yhdistettynä kauniisiin joululauluihin ♥. Se kun se levy pärähtää soimaan ensimmäisen kerran, se on erityinen hetki. Näin tämä vain taas meni jouluhöpinäksi, ehkä mun pitäisi pyyhkäistä kesäpölyt tuosta levystä jo huomenna..? :D Onneksi pikkumieheni on kovin musikaalista sorttia!
Mutta nyt teen tuon kynttiläkierrokseni ja sen jälkeen nautiskelen päivän kahvikupposeni! Olin päivällä niin puhki, että kahvin hurauttamisen sijaan oikaisin sohvalle ja nukuin puoli tuntia oikein sikeää unta. Mies ja poika ovat puistossa, joten täällä on tällä hetkellä hassun rauhallista. Tänään on myöskin saunailta; syksyisin huvittaa saunoa harva se ilta! Onko teillä muuten jo nautiskeltu ensimmäisestä takkatulesta tälle syksyä? Meidän takan edustalla oleva lasi särkyi jokin aika sitten yllättäen aivan pienestä imurin osumasta, nyt odottelemme uuden saapumista… Kivempi korkata takka vasta sitten, kun lattialla on suoja paikoillaan. Tunnelmallista iltaa!
Ostin viikolla peikonlehden ja kun se oli ollut meillä vuorokauden, osoitti yksi lehti jo maata kohti. Tuo on peikonlehdelle ominaista, mutta mietin, että täytyisiköhän siihen laittaa jokin tukikeppi? Vai katkaista se maljakkoon :P. Mutta on se ihana! Vihreän sävy on tuollainen vaalea ja kirkas, just mun mieleen. Ruukku on vielä ehkä aavistuksen liian iso, mutta ehkä se ei siitä häiriinny…
Siivoilin eilen olohuoneessa kaappeja ja laatikoita. Jostain syystä mulla kertyy aina tavaraa lipastojen päälle, vaikka pidänkin yksinkertaisesta ja pelkistetystä ilmeestä. Nyt päätin laittaa kaikki ylimääräiset tavarat kaappiin ja esille vain muutaman, joita tarvitsee. Valaisimella, maljakolla (ja vaunulenkiltä napatulla oksalla :D), kynttilällä ja kynttilöitä säilövällä kauniilla laatikolla pääsee jo pitkälle! Pölyjen pyyhkiminenkin on näin huomattavasti helpompaa. Puhumattakaan taaperon kanssa elämisestä…
Mutta nyt, ennen venetsialaisten viettoa, suuntaamme pikaiselle puutarhakierrokselle! Huomiselle olisi suunnitelmissa pientä pihapuuhastelua, joten ei muuta kuin tarvikkeita hankkimaan! Kivaa lauantaipäivää teillekin!