/

Eilinen oli täysin tavallinen tiistai. Elimme keskellä arkea, mutta silti huomasin, että päivässä oli jotain erilaista ja erityistä. Olen viime päivinä huomannut ajattelevani asioita hieman eri kantilta. En ole koskaan pitänyt arkea mitenkään kovin tylsänä pakkopullana, vaan olen aina yrittänyt siitä parhaani mukaan nauttia, sillä pidän sitä hyvin tärkeänä. Elämähän on hyvin suurimmilta osin arkea! Ja se arki täytyy itse muokata sellaiseksi, että siitä voi nauttia; millä tavoin se sitten ikinä onkaan mahdollista. Säännöllisesti täytyisi kuitenkin olla sellaisia kivoja hetkiä, joista tulee hyvä mieli. Toiselle se saattaa olla tunnin hikilenkki, toiselle vartti kahvikupposen ääressä, toiselle leikkivän lapsen katseleminen, toiselle kissa kainalossa makoileminen tai näitä kaikkia. Tällainen tapa auttaa elämään hetkessä, kun nauttii niistä käsillä olevista päivistä eikä aina odota esimerkiksi tulevaa viikonloppua. Kun päivä kääntyy iltaan (ja pöly laskeutuu :D), voi sitten miettiä, mitä kaikkea kivaa koinkaan ja mietiskelinkään tänään.

Luin jonkin artikkelin (harmikseni en enää löytänyt siihen linkkiä) ja siitä mieleeni jäi mm. se, että tutkijat ovat todenneet kiitollisuudenaiheiden listaamisen todella lisäävän onnen tunnetta ja pitävän masennusta loitolla. Uskon, että tuossa on perää! Mitään kiitollisuudenaiheita en itse ole listannut, mutta iltaisin, kun poika käy nukkumaan, mietin usein päivän kulkua ja päivän kohokohtia. Olen huomannut, että tuo auttaa kiinnittämään huomioni entistä enemmän niihin elämän valoisiin puoliin. Jonkun korviin tämä saattaa kuulostaa hömpältä, mutta älä arvostele, ennen kuin testaat! Mitä haittaa on pienestä lisäonnentunteesta?

Mietin, että mitäpäs jos listaisi ihan ylös asti noita ”päivän parhaita”… Ja voisihan se olla vaikka yksikin asia/päivä eikä välttämättä useita. Aika äkkiä siitä tulisi varmasti tapa ja olisi hauska lukea niitä joskus jälkikäteenkin. Tähän mennessä tämä iltatapani on tuntunut ihan toimivalta, joten voisihan tuota kirjallistakin versiota kokeilla. Mistä nämä ajatukseni sitten alunperin lähtivät liikkeelle? No PikkuVaniljan Martinasta! Hänen Instagram-tilillään olen nähnyt tekstejä aiheesta ja kiinnostuin heti! Martina kirjoittaa mm. näin:

Ensimmäinen kiitollisuuspäiväkirjani tuli juuri täyteen. Vuoden kokemuksella voin sanoa, että kun ympäröit itsesi kiitollisuudella päivittäin edes pienen hetken ajan, alkaa uskomattomia asioita tapahtua!

Onko teillä kokemusta tällaisesta? Tuntuu, että nykyään jatkuvasti tavoitellaan jotain isompaa, suurempaa, hienompaa mitä sillä hetkellä jo on tai omistaa. Toki tuota on hyvä olla jossain määrin, kunnianhimoa, mutta jos se alkaa syömään tyytyväisyyttä elämän nykytilanteesta, ollaan menty metsään. Kun olimme viikonloppuna keilaamassa ja keilapallo kädessäni odottelin puomin nousua, mietin, että tämä elämä on ihan täydellistä. Just nyt ja just näin! Tuo pieni ja ohikiitävä hetki jäi mieleeni; se tunne, mitä silloin koin. Toki mielessä on erilaisia haaveita, isompia ja pienempiä, mutta ne tai niiden toteutumatta jääminen eivät poista onnea ja onnellisuudentunnetta nykytilanteesta.

Kuten alussa kirjoitin, eilinen oli täysin tavallinen tiistai, mutta se ei tuntunut siltä. Leijuin jossain tyytyväisyyden pilvessäni, vaikka ruuaksi suunnittelemani jauheliha oli ihmeellisesti jääkaapissa harmaantunut ja jouduin taikomaan päivällisruuan tuosta noin vain pakastimen antimista. Söimme sitten tikkuperunoita, porkkana- ja palsternakkatikkuja sekä kalapuikkoja! Samalla pakastinta kaivaessani innostuin pesemään sen, sillä se jäi jokin aika sitten tekemättä. Pesin kaikki laatikot ja kävin jokaisen ruokatarvikkeen yksitellen läpi. Järjestin laatikot myös uudestaan siten, että jokaiselle tarvikkeelle on omansa. Esimerkiksi jääpalat ja kauratyynyt yhteen (jälkimmäisten on aina oltava kylmässä, sillä saatan tarvita yhtäkkiä!), leivät, lihat, kasvikset ja marjat omaansa. Lisäksi on aina oltava pari sekalokeroa muille ruokatarvikkeille! Mies on sellainen sujauttelija, että tämä järjestys ei varmasti kovin pitkään säily, mutta jos nyt edes hetken tai sitten teen lokeroihin lappuset :D.

Pakastimesta löysin yhden rasiallisen pakastamiani raparperinpalasia sekä pojan synttäreiltä ylijääneitä suklaakakun palasia. Niinpä keitin raparpereistä mehun ja herkuttelimme sen kanssa viimeiset suklaakakun muruset. Poika mutusteli puolivälissä palaansa ja tokaisi suu suklaassa, että otan kohta lisää tätä! Valitettavasti paloja oli vain kolme…

Tämän keskiviikkoiltapäivän ihana hetkeni tulee olemaan cappuccino aurinkoisella ja niiiin lämpimällä lasiterassilla, joten sinne siis! ♥

/

Vielä pieni harppaus pääsiäistunnelmiin, sillä toisena pääsiäispäivänä pöytäämme koristi leipomani sitruunapiirakka, jonka ohjeen ajattelin laittaa tännekin muistiin! Piirakka oli ihanan kirpsakka ja sen kylkeen nokare kermavaahtoa sopi melkoisen täydellisesti ♥.

Tein tämän niin pikaisesti, että pohjan kohdalla oikaisin mutkan ja nappasin sen mukaani kaupan pakastealtaasta – joskus voi hyvinkin tällä tavoin säästää aikaa! Itse tykkään, että Myllyn Paras -merkin suolainen ja makea piirakkapohja toimivat paremmin kuin hyvin enkä todellakaan ole aina maistanut eroa itse alusta asti leivotun ja sen välillä! Tämä piirakka on siis hyvin nopea ja helppo valmistaa; sitruunatäytteen ohje tulee tässä:

  • 2,5 dl kuohukermaa
  • 2 kananmunaa
  • 2 kananmunan keltuaista
  • 1-1,5 dl sokeria
  • 1-1,5 dl sitruunamehua (kaksi isohkoa sitruunaa)

Vatkaa täytteen ainekset kulhossa sekaisin ja kaada täyte pohjan päälle. Paista uunissa 180 asteessa puolisen tuntia, kunnes täyte on hyytynyt ja reunat saaneet hieman väriä. Jäähdytä ja nauti kermavaahdon kanssa!

Jos kaipaat viikonlopuksi jotain herkkua kahvipöytään, testaa tämä sitruunapiirakka! Tämä ei ole mitenkään erityisesti pääsiäiseen liittyvä, joten hyvin sopii nautittavaksi milloin tahansa.

Seuraavaksi minulla olisi ohjelmassa hieman työntekoa, ennen kuin pääsen viikonloppua viettämään! Mies lähti pojan kanssa puiston kautta kauppareissulle ja minä sukellan puuhelmien maailmaan. Jotenkin käynnistymisvaikeuksia, sillä huvittaa vain kuunnella Samu Haberin versiota Joutsenlaulusta… Yleensä aina se alkuperäinen on kaikessa parempi, mutta nyt tähän sääntöön tuli poikkeus. Aivan jumalainen ääni, jota ei kyllä voi tarpeeksi hehkuttaa! ♥ Onneksi työni on sellaista, että voin luukuttaa tuota tässä taustalla repeatilla!
Iltapäivällä saamme vieraiksemme veljeni avovaimonsa kera ja sen myötä olisikin luvassa mm. pojan hiustenleikkuuta… En tiedä ketään, jolla hiukset kasvavat samalla tahdilla kuin meidän M:lla! Voipi olla, että pyydän veljeltäni myös heidän uudenkarheaa Kärcherin ikkunapesuria lainaan. En tiedä mikä mua on pistänyt, mutta tällä viikolla on joka päivä huvittanut pestä ikkunoita tuolla pesurilla – vaikka aiempaa kokemusta asiasta minulla ei olekaan! Muutenkin huvittaa kotona putsailla ja puunailla vähän sitä sun tätä. Joku kevätsiivousampiaisen purema? Aamulla keksin, että voisin tänään tyhjentää ja pestä pakastimenkin. Jääkaappia putsaillaan joka viikko, mutta pakastin jää vähän vähemmälle huomiolle ainakin meillä… Tuli tuosta ampiaisesta mieleen, että poika muistaa edelleen viiimekesäisen ampiaisenpistoni! Oi elämä olen nauranut tälle asialle kohta viikon! Hän näki lastenohjelman, jossa pörräsi ampiaisparvi ja tuumasi, että nuo pisti äitiä! :D Voipi olla, että sillä mun miehekkäällä huutokonsertilla kainon tyttömäisellä kiljaisulla ja kymmenen minuutin hengenhaukkomisella on jotain osuutta asiaan… Kun sitä oli vieressä todistamassa niin ei sitä varmasti ihan helpolla unohda, hahah!

Nyt tähän puheripuliin stop, että saan töitäkin tehtyä – kivaa lauantaipäivää teillekin! :)

/

 

Smoothiet on meidän perheessämme eräänlaisia kausiherkkuja. On kausia, kun niitä tehdään päivittäin ja sitten on kausia, kun ne unohtuvat aika lailla kokonaan. Nyt on taas sellainen kausi, että tehosekoitinkulhollinen smoothieta valmistuu, jos ei ihan päivittäin, niin ainakin joka toinen päivä! Näitä syödään joko aamiaisen tai iltapalan lisukkeena tai sitten välipalana. Nämä maistuvat meidän perheessämme kaikille ja etenkin poikani tykkää smoothieista ihan valtavasti! Äiti, minä haluaisin sitä muutiita! Usein pikkulapsilla saattaa esiintyä jonkinmoista nirsoilua uusien makujen suhteen, mutta olen huomannut, että smoothien muodossa uudetkin maut uppoavat meidän pikkumieheen :).

Ajattelin tällä postauksellani kalastella uusia reseptejä, jos teillä olisi sellaisia jakaa! Jossain vaiheessa kun alkaa aina tuntumaan, että pyörittää niitä samoja aineksia… Jaanpas tässä samalla pari hyväksihavaitsemaani reseptiä teidänkin suuntaanne.

Tähän keltaiseen smoothieen laitoin banaanin, persikoita, ananaspurkin, maitorahkaa ja pienen lorauksen kookosöljyä. Tuli kivan raikkaan makuinen!

Usein smoothiet syntyvät kaappien jämistä kuten tämä seuraava, johon laitoin pari banaania, pari avokadoa, pari persimonia, maitorahkaa ja mansikkarahkan jämät. Oli tosi hyvää! Eilen tekemäni smoothie nousi kuitenkin viime aikojen lempparikseni. Siihen käytin myös ihan mitä kaapista löysin, ajatuksella ”ennen kuin ehtivät pilaantumaan”. Tehosekoittimeen päätyivät banaani, avokado, päärynä, muutama lusikallinen maitorahkaa ja edellisen illan banaanilättyjen täytteistä ylijääneet mustikat. Maku oli alkuun hieman kirpsakka, joten laitoin joukkoon pikkuriikkisen fariinisokeria. Hunajakin olisi ollut hyvä vaihtoehto, mutta se oli päässyt loppumaan. Mitään leseitä tai hiutaleita en ole näihin nyt laittanut, seuraavaksi pitää kokeilla sellaisiakin versioita! Niin ja tuoretta mangoa, banaania, kiiviä ja avokadoa sekoitellen tulee kuulemma myös hyvää – itse en ole tätä ehtinyt vielä testaamaan.

Joskus olen laittanut smoothieihin mantelimaitoa tai kookosmaitoa, mutta harvemmin muistan niitä ostaa. Näihin mainitsemiini versioihin on riittänyt hedelmien oma mehu. Ne kuitenkin syödään lusikalla, joten ei väliä, vaikka eivät niin juoksevia koostumukseltaan olekaan – parempikin niin.

Kerran miehen vanhemmilla käydessämme herkuttelimme miehen äidin tekemällä smoothiella ja koska poika siitä niin tykkäsi, tein sellaista myös kotona! Tähän versioon tuli banaania, avokadoa, persimoneja, mustikoita ja maitorahkaa.

Taidanpas tekaista itselleni tänään smoothielounaan, niin alkoi smoothiehammasta kolottamaan… Nämä on kyllä tosi hyviä, täyttäviä ja terveellisiä välipaloja. Minkälaiset smoothiet ovat sinun makuusi? Jaa ihmeessä oma reseptisi!