Ostin ensimmäistä kertaa elämässäni valmiin riisipuuron, Saarioisten. Yllätyin, yleensä Saarioisten valmisruuat on hyviä. No, tämä ei ollut, ei ainakaan yhtä hyvää kuin omatekoinen. Tiedän, aika jouluista tämä puuro ja vielä kanelilla :D, mutta joulun aikaan tein/söin tätä vain kerran ja nyt sitten teki mieli. Teen riisipuuron aina uunissa äitini vinkistä, superhelppoa eikä voi mennä pieleen!

4 annosta:
1l täysmaitoa

2dl puuroriisiä
suolaa

Ainekset voideltuun uunivuokaan, 175-asteisen uunin alatasolla 1,5 tuntia (tietysti välillä on hyvä vähän sekoitella) ja sitten herkuttelemaan!

Mitäpäs teidän lauantaihin kuuluu? Mulla ois vähän urakkaa yhden huoneen kanssa sillä välin kun mies on mökkiraksalla. Nimittäin tässä viime viikkoina kun olen käynyt kaappeja ja laatikoita läpi, olen kerännyt kaikki tarpeettomat tavarat yhteen makuuhuoneeseen ja siellä on nyt aika sekainen nurkkaus… Kivan osan olen jo ehtinyt myydäkin, mutta loput täytyisi viedä varastoon kesäkirppistä odottamaan. Sen jälkeen kissojen kanssa kunnon happihyppely kun pakkanenkin on lauhtunut – musta tuntuu et vanhempi kisuneiti on jäämässä kiinni tuohon divaanin selkänojaan, sen verran ahkerasti vuorokauden ympäri siinä viihtyy… Iltapäivällä sitten nakkikeiton valmistus, sille leivoinkin eilen sämpylöitä kaveriksi, slurpsista!

 

Pieni herkutteluhetki. Viimeksi muffinssistani pääsi osingoille pari kaveria, tällä kertaa ei (vaikka yritystä oli toisella nytkin…). Rauhallinen hetki kynttilänvalossa. Pöydällä on siistiä, mutta pöydän ympärillä hieman sekaista: taas yksi pieni järjestelyprojekti meneillään. Viime vuonna muuten tuntui, että kynttilät oli heti vuodenvaihteen jälkeen täysin out. Nyt ajattelen toisin ja polttelen niitä vielä ainakin maaliskuuhun asti, sen verran niitä vielä kaapeista löytyy ja monenlaisiakin. Myös illat on vielä niin kovin pimeitä, vaikka päivä onkin jo pidentynyt.
Kiva muuten käydä läpi kaikki kodin kaapit ajan ja ajatuksen kera: näkee samalla tarkkaan, mitä mahdollisesti tarvitsee lisää ja mitä ehdottomasti ei. Esimerkiksi kynttilöiden kohdalla annan itselleni luvan ostaa ainoastaan tuoksukynttilöitä, mutta niitäkin vasta kesän korvilla, kun nykyiset tuoksuversiot on palaneet loppuun.

Tällä viikolla tuli ostettua tämän vuoden ensimmäinen tulppaanikimppu. Ostelen tulppaaneja yleensä tammikuusta huhti-toukokuuhun, tulppaanit kuuluu mulla ehdottomasti kevääseen. Susannan blogissa ihastelin liloja tulppaaneja kivoissa pullomaljakoissa. Ajattelin käyttää omia mustia pikkupullojani tulppaaneille myös: kun varsi saa liikaa pituutta, nipsnaps ja pikkupulloon!

Halusin tässä samalla toivottaa uudet lukijat tervetulleiksi blogini pariin – teitä on löytänyt tänne mukavasti viime päivinä. Olitpa sitten uudempi tai vanhempi lukija niin mukava kun kävit! Suloista sunnuntaita, niin ja sitä Nuutinpäivää! :)

 

Tein jouluksi maapähkinävoi-fudgeja, joiden reseptin löysin Neiti M:n blogista (kiva blogi, käykäähän kurkkaamassa!). Tai oikeastaan omat fudgeni olivat maa- ja suolapähkinä -fudgeja. Ei mitenkään jouluisia, sopivat hyvin viemisiksi ympäri vuoden. Superherkullisia, ihana makean ja suolaisen yhdistelmä ja näitä voi aika hyvin itsekin säännöstellä muuttamalla reseptiä. Itse aion ehdottomasti tehdä näitä toistekin, seuraavalla kerralla ajattelin lisätä joukkoon kahvia saadakseni näihin herkullista kahviaromia.

Tein annoksen kaksinkertaisena, koska veimme näitä myös joulun ajan kyläpaikkoihimme. Ajattelin, että kirjoitan reseptin tänne ylös, jotta löydän sen helposti tulevaisuudessakin. Alkuperäinen resepti löytyy englanniksi täältä.
Tähän kirjaamani resepti on siis kaksinkertainen; kaksinkertaisena seos riitti täyttämään 25 cm x 30 cm kokoisen vuuan. Muutin alkuperäisiä ainemääriä vähän enemmän omaa makuani vastaamaan, vähensin esim. sokerin määrää aika reilusti: fudget olivat silti riittävän makeita!

Maa- ja suolapähkinä -fudget 

200 g voita
7 dl fariinisokeria
2 dl maitoa
2 dl siirappia
2 dl maapähkinävoita tai -levitettä
2 tl vaniljasokeria
1/2 tl (meri)suolaa (itse käytin tavallista suolaa)
2 dl murskattuja kuorettomia maapähkinöitä
2 dl murskattuja suolapähkinöitä
1. Paahda maapähkinöitä pannulla, kunnes ne saavat hieman väriä pintaansa.
2. Sulata voi kattilassa ja kuumenna, kunnes se alkaa vaahdota ja muuttua kullanruskeaksi.
3. Lisää sekaan fariinisokeri, maito ja siirappi – kuumenna kiehuvaksi ja säädä liesi miedolle teholle. Peitä kannella ja keitä seosta viisi minuuttia avaamatta välillä kantta.
4. Nosta kansi pois (varo tiputtamasta vesipisaroita seokseen) ja jatka keittämistä ilman kantta, kunnes seos saavuttaa ns. soft-ball stagen (120° C) eli kun jääkylmään veteen tiputettu pisara kinuskiseosta ei liukene, vaan pysyy kasassa ja on muotoiltavissa sormilla pehmeäksi palloksi.
5. Poista seos liedeltä ja lisää maapähkinävoi, vaniljasokeri ja (meri)suola – sekoita ja anna jäähtyä n. 50° C lämpötilaan.
6. Vatkaa vielä lämmintä seosta sähkövatkaimella, kunnes se jämäköityy ja seoksen läpikuultavuus/kiilto hälvenee. Kun seos on sopivan jämäkkää (mutta kuitenkin vielä helposti levitettävissä), lisää sekaan 3/4 murskatuista maa- ja suolapähkinöistä.
 7. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun tai voideltuun vuokaan, tasoita ja ripottele pinnalle loput maa- ja suolapähkinät (sekä halutessasi ripaus merisuolaa). Anna jäähtyä ja leikkaa paloiksi.

Ohje saattaa kuulostaa monimutkaisemmalta, mitä valmistaminen todellisuudessa on. Noita lämpötiloja en mitenkään kovin tarkkaan tarkkaillut, ihan mutu-tuntumalla ja hyvin onnistui! Sähkövatkaimella saa lopussa hyvin jämäköitettyä seoksen, jos se tuntuu vielä liian juoksevalta.

Tässä voisi olla kiva vieminen vaikka uuden vuoden kemuihin tai ystävänpäivänä omalle sydänystävälle <3. Muutama herkkupalanen sellofaanipussukkaan, ympärille nauhaa ja vaikka jotain muutakin teemaan sopivaa koristusta!

 Herkuttelemisiin!