084

Viimeksi juuri ennen Milanon matkaamme valmistimme herkullista karjalanpaistia ja kysyinkin silloin, jos olisi kiinnostusta kuulla mun resepti tähän ruokaan. Kirjoitin kyllä, että mitään erikoista ei ole luvassa, vaan ihan perusresepti, jonka avulla voi helposti lähteä kokeilemaan tätä ruokaa, jos ei sitä ole koskaan aiemmin valmistanut. Tämä ruoka on ihanan helppo: uunissa kolme tuntia, jonka aikana voi tehdä kaikkea muuta tarpeellista!
Kattaus tuona sunnuntaina oli kovin yksinkertainen, mutta kuitenkin hieman arkipäiväistä kivempi, olihan sunnuntai ja loma alkamaisillaan :)

089

087

Karjalanpaisti:

Karjalanpaistilihoja 500 g
porkkanaa
sipulia
suolaa
maustepippureita
laakerinlehtiä

Paista lihoja pannulla voissa sen verran, että saavat vähän väriä pintaansa. Laita lihat uunivuokaan ja lisää joukkoon porkkanaviipaleet sekä sipulilohkot. Määrä ihan oman maun mukaan; itse laitan 4 porkkanaa (mikä on aika reilusti) sekä puolikkaan sipulin makua tuomaan (koska en siitä niin hirveästi välitä :P). Kun ainekset on vuuassa, maustan ne: ripottelen joukkoon suolaa ja maustepippureita noin parikymmentä. Laakerinlehtiä laitan 5-7 kpl (näitäkin ihan oman maun mukaan), ne tuo ruokaan aivan ihanan maun ja huumaava tuoksu valtaa kodin heti, kun ruoka alkaa uunissa lämmetä. Tämän jälkeen kiehautan paistinpannulla veden ja lisään sen uunivuokaan. Vettä saa olla niin reilusti, että kaikki ainekset vuuassa peittyvät.

Paista uunissa kannen alla 200 asteessa noin kolmisen tuntia, jolloin liha on ihanan mureaa. Tarjoa perunamuusin ja keitettyjen herneiden kera. 

090

Paitsi että tämä kokki kolmonen oli unohtanut ostaa herneitä muistellen, että pakastimessa niitä vielä olisi. Ei ollut. Ja niitä herneitä tämä murkina kyllä lisukkeeksi kaipaa, ovat se piste iin päälle, mutta hyvää se on ilmankin!
Karjalanpaistilihojen perään on joku lattiatasolla zoomailevakin:

cats

Nälkä! Eikö se oo kohta lounasaika? :)

 

Viimeiset Milanon matkan syötävät tuliaiset pöydällä. Fazerin Sininen sai vahvan kilpailijan, ensimmäistä kertaa. Ensikosketus näihin suklaaherkkuihin tuli FoxTown Outletiin saavuttuamme; suklaapuodin myyjä jakeli suklaita ostoskeskukseen saapuville asiakkaille. Toimi! Suklaapussillinen mukanamme lopulta bussille palasimme.
Tosi herkullisia sveitsiläisen Lindtin Lindor-suklaita. Kovempi kuori kätkee sisälleen herkullisen pehmeän suklaasydämen.

Makuja laidasta laitaan – omaksi lempparikseni taisi päätyä tämä aika perusmaku: na-am!

Oli pakko laittaa vielä tämä kuva, vaikka tarkennus on vähän missä sattuu. Niin hauska tuo mun linssilude huomionkipeydessään!

Kisulla on myös sellainen omaperäinen tyyli, että jos vain mahdollisesti silitystä antava käsi on lähellä, siihen pusketaan omaa päätä ja kasvoja – silitä mua, silitä mua! Joskus myös tuota kättä vähän nuolaistaan ja saadaan siten samalla omat kasvot kätevästi pestyä :D. Tuon keinon kisu oppi pentuna steriloinnin jälkeen: kaulassa oli kauluri, joka esti oman naaman pesun, joten silittäjä sai pesun hoidettavaksi kädellään. Mitä kekseliäisyyttä!

Nyt taidan vetäistä uuden, pirtsakan värisen takin niskaani ja lähteä pienelle happihyppelylle! Eilinen vilukohtaus taisi johtua siis vain ja ainoastaan pienestä hytinästä pakkassäässä, hyvä näin. Kivaa sunnuntaita!

 

Sunnuntaimoi! Tässäpäs viikon takaisen sunnuntain herkkuruoka: uunilohi timjamiperunoiden ja kasvisgratiinin kera. Niin hyvää ruokaa että! Pari vuotta sitten en syönyt kalaa vielä juurikaan, ihan siitä yksinkertaisesta syystä etten pitänyt kalan mausta ja mietin vain että mitä ne kalat syö ja sitten me syödään niitä yms. :D. (Lapsellista, I know…) No, pääsin kuitenkin tuosta ajatuksesta yli ja aloin pikkuhiljaa lisätä kalaa ruokavaliooni, aina silloin tällöin. Mies pitää kovasti varsinkin uunilohesta ja päätimme, että alamme valmistamaan sitä säännöllisesti, nykyään huomattavasti useammin kuin esim. vuosi sitten eli voisi sanoa myös minun tykästyneen ruokaan kovasti (kunhan lohi on ruodoton). Nykyään voisin syödä uunilohta joka viikko, mutta en nyt ihan niin usein sitä kyllästymisen pelossa valmista :). Tälle ruualle myös helposta valmistamisesta plussaa: lohi uuniin ruokakerman ja smetanan kera, vähän suolaa ja sitruunapippuria, loput valmistuu itsestään.

Mausteiset timjamiperunat sopii aika miedon makuisen lohen kanssa mainiosti. Timjamiperunat taisin bongata ensimmäistä kertaa Soilen blogista, jokunen vuosi sitten. Timjamimausteseoksen teen ruokaöljyyn eli sekoitan öljyn joukkoon timjamia, suolaa, perunamaustetta, sipulijauhetta ja vähän milloin mitäkin ja voitelen perunat seoksella. Molemmat vuoat; sekä lohi- että perunavuoka, kypsyvät meillä uunissa lähes tunnin. Perunoista teen mielelläni melko ohuita lohkoja, jotta niiden reunoista tulee kivan rapeita uunissa.

Kasviksina yleensä joko uunikasvikset tai kasvisgratiini, kuten tällä kertaa. Valmiina pakasteena myydään tätä Apetit-merkkistä kasvisgratiinia, hyvää!
Niin ja miehen lautanen on näissä kuvissa tyhjä ihan siitä syystä, että hän ei ollut kotona. Meillä oli eri aikataulut eli olimme kotona eri aikaan = söimme eri aikaan. Katoin hänelle vain valmiiksi ennen töihin lähtöäni :).

Nyt kuppi kahvia ennen kuin miehen äiti hakee mut mökkiraksalle: suunnittelupäivä edessä siis :)). Muistattehan, että kattauskisa on vielä käynnissä! Tuleva tiistai on viimeinen päivä, jolloin otan kisakuvia vastaan.