Talvilomat ovat tälle vuodelle pyörähtäneet käyntiin ja kohta koittaa talviloma täällä meilläpäinkin! Tässä lomamme lähestyessä ajattelinkin kysellä teiltä vinkkejä lomailuun Rukalla! Vinkkejä etenkin perheelle, joka ei laskettele… Omasta lasketteluhistoriastani mainitsin taannoin Faktoja minusta -postauksessani, joten ei siitä sen enempää.

Pulkkamäki tulee varmasti tutuksi ja todennäköisesti kylpyläkin. Myöskin jokin lyhyehkö huskyajelu alkoi kiinnostamaan, kun surffailin Rukan sivuilla, mutta mitäs muuta? Kaikki suositukset ja vinkit otetaan ilomielin vastaan! Tälle lomalle lähtee minun, mieheni ja poikamme lisäksi minun vanhempani sekä veljeni ja hänen tyttöystävänsä. Isäni täyttää matkan aikana 60 vuotta, joten siinäpäs aihetta juhlaan! :)

rukalla

Vanhempani ovat varanneet Rukalta kolmen makuuhuoneen paritalohuoneiston, joten majoitumme kaikki saman katon alla. Vanhemmilleni ja veljelleni Ruka on hyvin tuttu paikka; minun edellisestä Rukan visiitistäni on puolestaan 15 vuotta aikaa…
Loma-asunnostamme avautuvat maisemat rinteille ja Valtavaaran suuntaan. SkiBus-pysäkki on ihan loma-asunnon läheisyydessä, joten sillä on varmasti kätevä liikkua paikasta toiseen. Tämän vähälumisen talven vuoksi odotan enemmän kuin innoissani tämänkaltaisia lumimaisemia: (kuvat majoituspaikastamme)

Haaveena on nähdä myös aurinko tuon loman aikana! Olisi aikamoisen täydellistä saada viettää siellä tuollaisia aurinkoisia kevättalven päiviä ♥

(Kuvat lainattu Ruka.fi)

 

Pirteää uutta viikkoa! Olipa ihana nukkua viime yönä taas omassa sängyssä: etenkin, kun sänky on uusi (saapui viime viikolla)! Nollasimme stressaavan ensimmäisen päiväkotiviikon pienellä minilomalla Kalajoella. Kylpylässä rentoutumista, hyvää ruokaa, ulkoilua ja saunomista ihan vain oman pienen perheemme kesken. Loma-asunnostamme oli upeaa katsella ulos; kyllä näissä kauniissa maisemissa rentoutui!

Loma-asunnon keittiöstä, olohuoneesta ja saunasta oli upeat näkymät merelle. Asunnossa oli myös koko asunnon levyinen lasitettu parveke. Ulkoporeamme partsilla olisi kruunannut tämän kokonaisuuden! (Näin nimittäin, että joillain naapureilla sellainen oli…)

Nojatuolissa istuskellessani arvioin asunnon sisustusta ja yllätyin, kuinka hauskaa ja rentouttavaa se olikaan! Opin sen avulla paljon omasta sisustusmaustani. Asunnon sisustus ei ollut omaan makuuni, vaikka se aika neutraali olikin. Se mikä siinä ei kolahtanut minuun, oli harmaiden ja ruskeiden sävyjen sekoittaminen keskenään, tumma puu sekä bling-bling -jutut, jotka näkyivät erityisesti katto- ja pöytävalaisimissa. Pidän kyllä harmaista ja ruskeista sävyistä, jälkimmäisestä etenkin asunnon seinän maalisävy oli tosi kaunis! Sellainen hiekan ja beigen sekoitus. En kuitenkaan yhdistäisi ruskeaa ja harmaata näin suuressa määrin: täällä kun ei juuri muita sävyjä näkynyt. Mielestäni näiden kahden sävyn yhdistäminen on kauneinta silloin, kun pohja on valkoinen ja näitä sävyjä on vain maltillisesti, pieninä ripauksina.

Joskus kuulee jonkun sanovan, että valkoiset sisustukset jättävät kylmäksi ja tuntuvat kolkoilta – tämän sisustuksen nähtyäni olen niin täysin eri mieltä! (Tiedän, että nämä ovat makuasioita, kerronkin tässä vain oman mielipiteeni.) Voitteko kuvitella: näistä harmaan ja ruskean sävyistä tuli kylmä fiilis! Sellainen kalsea tunne ja varmasti siihen vaikutti osaltaan myös mustan värin käyttö, esim. ruokapöydän tuolit olivat mustaa nahkaa ja kromia. Epätoivoissani yritin luoda ympärillemme lauantai-illan tunnelmaa kauniilla valonsäteillä. Lopulta raahasin toisesta makuuhuoneesta pari yöpöytävalaisinta oleskelutiloihin. Mutta koska nekin olivat hopeanharmaita, oli niidenkin antama valo jotenkin kalseaa. Toinen tuollainen valaisin näkyy postauksen ensimmäisen kollaasin kuvassa keittiön pöydällä.

Tietenkään tällaiset seikat eivät mitenkään lomamoodia lannista, mutta onhan se totta, että mitä kauniimpi miljöö, sitä mukavampi fiilis! Oli ihana kuvitella, miten itse olisin kyseisen asunnon sisustanut – siinä kun olisi ollut edellytyksiä vaikka ja mihin isojen ikkunoiden ja merinäköalan ansiosta! Valkoista, vaaleaa puuta sekä ripauksia vaaleanharmaata näkyisi minun sisustamassani asunnossa. Muhkeita ja lämpimiä tekstiilejä lämpöä tuomaan, koska Kalajoki – siellä tuulee aina, oli sitten kesä tai talvi :D. Tässä asunnossa lomailun jälkeen oman kodin näki ihan eri silmin! Kotiin tullessamme lähes häikäistyin tästä valkoisen värin määrästä, mitä kodistamme löytyy. Ja raikkaudesta! Näistä en olisi kyllä valmis luopumaan! Laitoin myös merkille, että valkoisuudesta huolimatta pidän kotiamme lämpimämpänä kuin tuota kyseistä loma-asuntoa – ihan pelkästään sisustuksen sävyjen vuoksi.

Testasimme tällä lomallamme ensimmäistä kertaa ruokaravintolapuolelta Sandy Kelt -nimisen irkkupaikan. Ruoka oli hyvää, mutta uskon, että ei Särkillä ole Pihvituvan voittanutta, na-am! Mies tykkäsi ruuasta kovasti täälläkin, minä vähän enemmän makustelin ja mietiskelin, mutta tykkäsin kuitenkin. Parasta oli, kun tarjoilija tuli syödessämme kysymään, maistuuko meille ruoka. Mies siihen, että oikein hyvin maistuu, kiitos! Tarjoilija oli jo kävelemässä pois, kun poika tuumasi meitä vanhempiaan vakavalla naamalla katsoen No maistuu hyvältä ja pahalta. Olen naureskellut tuolle kohta kaksi päivää! :D Oli kyllä niin osuvasti sanottu ja olin hiljaa mielessäni samaa mieltä, vaikka en ehkä olisi asiaa noin suoraan ilmaissutkaan. Pienten lasten aitous ja suorapuheisuus on vain niin ♥.

Sanoin viikonloppuna miehelle, että poika taitaa olla nyt juuri niin parhaassa iässä! Jutut on ihan mahtavia, hänen persoonansa ja huumorintajunsa tulee selkeästi esille ja silti hän viihtyy ainakin välillä sylissäkin ♥. Sanokaahan te kokeneemmat: onhan ihan yhtä ihanaa esim. viisivuotiaidenkin kanssa?

Näissä kauniissa maisemissa ihanan rauhallisuuden keskellä latasimme akut ja nyt ollaan taas virtaa täynnä sekä enemmän kuin valmiita uuteen viikkoon!

 

Äitin työhuoneessa on kamala sotku!, tuumasi hetki sitten työhuoneeni kynnyksellä piipahtanut napero. Että tiistaiterkkuja vaan täältä hallitun kaaoksen keskeltä! Omasta mielestäni tämä sotku ei ole ollenkaan paha, kun vertaa viereiseen (erään naperon) huoneeseen… Mietinkin, että taitaa poika olla ottanut tuossakin asiassa mallia äidistään: käydä kynnyksellä pyörähtämässä ja päivittelemässä! :D

Täällä vietetään hurjan kiireistä ja tapahtumarikasta viikkoa – päivät kiitävät! Tämän viikon jokaiselle päivälle on ollut ohjelmaa tiedossa jo monta päivää etukäteen. Tarvitsee vain pakastimen ovessa nököttävää kalenteria katsoa, niin pysyy kartalla. Tulostin tällekin vuodelle Suvin tekemän kalenterin, joka on parina viime vuotena osoittautunut arjessamme enemmän kuin tarpeelliseksi. Tuollainen koko ajan esillä oleva kalenteri on niin kätevä! Siitä myös mies näkee kaikki menot, vaikkakaan ei niitä siitä koskaan katso, vaan kysyy minulta, jos tarvetta… Olen huomannut, että pojan syntymän jälkeen näinä kotona viettäminäni vuosina kalenteri on ollut täydempi kuin koskaan aikaisemmin!

Huomenna minulla ja M:lla on ihanan erilainen päivä tiedossa, yhteistä laatuaikaa (sitähän ei muuten näin kotiäitinä olekaan :D), sillä lähdemme Ouluun ystävääni ja hänen pientä poikaansa tapaamaan! Ystäväni poika on minun poikaani vain vuoden ja kolme kuukautta vanhempi. Vauva-aikana tuo ikäero oli aika paljon, mutta ei enää! Idea tähän päiväreissuumme lähti siitä, että olen halunnut jo jonkin aikaa viedä poikani junamatkalle ja nyt tähän sitten tuli hyvä tilaisuus. Ikään kuin monta kärpästä yhdellä iskulla! Täällä onkin viimeisen viikon ajan raikunut Pienen pieni veturi tämän tästä ♥.

Junan ikkunasta näkyy myös isomummun talo, jonka pihamaalla poika kuvassa nököttää. Saapa nähdä, ehtiikö sitä moisia ikkunoista tiirailemaankaan, sillä junan leikkivaunu voi olla myös aika mielenkiintoinen paikka! Itse olen matkustellut junalla lukemattomia kertoja, mutta edellisestä junamatkastani onkin nyt useampi (neljä?) vuosi aikaa.

Ystäväni tulee meitä asemalle vastaan, josta kävelemme sitten keskustaan lounaalle. Ajattelin vähän kauppojakin kierrellä, pitkästä aikaa! Jos vain poika viihtyy rattaissa… Täytyy muuten taas kehaista valintaamme: Baby Jogger City Mini 3 -matkarattaat ovat olleet käytössämme reilut pari vuotta enkä pois vaihtaisi! Huipun näppärät laittaa kasaan ja säilöä auton peräluukkuun. Ne saa myös niin nopeasti käyttövalmiiksi, ettei tosikaan! Kulkevat hyvin ja kapeutensa ansiosta ihanteelliset myöskin kauppojen ahtaimmillakin käytävillä. Yhden miinuksen olen kuitenkin keksinyt: niitä on vaikea työntää yhdellä kädellä (meinaavat mutkitella), kun puhuu puhelimessa! :D

Huomenna huristelemme sitten iltajunalla takaisin kotiin. Tällaista laatuaikaa meillä tiedossa siis keskiviikolle ja nyt taidankin mennä jo haalimaan tavaroita kasaan, jotta ei tarvitse aamulla panikoida… Vieläköhän junassa jaellaan niitä lastenlippuja lasten iloksi? Muistan ne edelleen omasta lapsuudestani, joten aika iso juttu taisivat pienelle tytölle olla! Mukavaa illanjatkoa! :)