Tampere on yksi ehdottomia lempikaupunkejani Suomessa, ollut jo jotakuinkin puolet elämästäni ja käynkin siellä melko säännöllisesti. Olen myöskin asunut Tampereen lähettyvillä kolmisen vuotta, joten kaupunki on tuttu niiltäkin ajoilta. Lisäksi mulla asuu Tampereen seudulla ystäviä ja sukulaisiakin. Isoksi kaupungiksi Tampere on mielestäni kovin kaunis, yleensä kun isot kaupungit tapaavat olla hieman rumiluksia ja kolkkojakin. Kesällä kaupunki on ihanan vehreä!
Eräs lukija tätä ehti jo pyytämäänkin, joten tässäpäs muutama kuva reilun viikon takaiselta viikonloppulomaltamme, joka suuntautui Tampereelle. Yövyimme Sokos Hotel Ilveksessä, koska mulla oli viime talvena blogiyhteistyön kautta saatu Sokos Hotel -lahjakortti vielä käyttämättä. Ajattelimme käyttää lahjakortin Ilvekseen, koska siellä majoittumisesta meillä ei ollut aiempaa kokemusta. Varausta tehdessäni ilmoitin toiveen: huone mahdollisimman ylhäältä hyvällä näköalalla ja sen saimme. Huone sijaitsi 14. kerroksessa (kerroksia yhteensä 19) kivalla näkymällä Hämeenkadun ja Tammerkosken suuntaan.
Hotelli vaikutti hyvältä: tilat oli viihtyisät ja huone kiva sekä kokonsa että sisustuksensa puolesta. Sisustuksessa oli käytetty neutraaleja maanläheisiä sävyjä; myös puuta löytyi melko runsaasti mm. kalusteista.
Lauantaipäivän vietimme kaupungilla liikuskellen ja muutamia kauppoja kierrellen. Saunoimme hotellilla ja sen jälkeen suuntasimme Pancho Villaan syömään, ensimmäinen kokemuksemme tuosta ravintolasta, mutta ei varmaankaan viimeinen. Ruoka oli herkullista ja voi miten runsaat annokset sieltä sai, vähän liiankin runsaat. Minä söin itsekokoamiani broilerfajitaksia (tortillakuoressa broileria, paprikasipulipaistosta ja aivan ihanan raikasta vihersalaattia!) ja mies jonkin hampurilaisaterian (kamera lepäili hotellihuoneessa). Emme kerta kaikkiaan jaksaneet syödä kaikkea ja kun tarjoilija haki astiamme pois, hän tuumasi että ihan tyypillistä heidän ravintolassaan että ihmisiltä jää ruokaa. Siitä jäi hiukan harmistunut mieli, kun joutuvat paljonkin heittämään ruokaa roskiin :/. Mielestäni annoksia voisi sitten pienentää ja listassa voisi olla maininta, että jos haluaa oikein tuhdin annoksen, sen saisi muutaman euron lisämaksusta.
Ruuan päätteeksi teimme pienen kävelyn Tampereen yössä ja piipahdimme vielä yömyssyillä Koskikadun Hemingway’s:ssä, johon kesällä kovin tykästyimme. Myöskin Oulun Hemingway’s-ravintolat ovat makuumme: kiva ja viihtyisä tunnelma, sellainen ihan omanlaisensa tunnelma, jossa on mukava nauttia lasillinen hyvässä seurassa.
Yksi pieni pettymys hotellilla mielestämme oli ja se oli aamiainen. Aamiainen oli tarjolla klo 11 saakka, mutta kun kymmeneltä aamiaisravintolaan saavuimme, oli sieltä lähes kaikki loppu. Lämpimiä niukanlaisesti; vain rippeet jäljellä, leipää oli saatavilla vain yhdenlaista, muut leipäkorit ammottivat tyhjyyttään, hedelmiä ei juuri minkäänlaisia (lähinnä luumuja). Meillä oli kuitenkin jonkinlainen aikataulu, joten ei siinä kovin kauaksi aikaa valitettavasti ehtinyt jäädä odottelemaan täydennyksiä. Tämä ei mielestäni ihan vastannut korkealaatuiseksi itseään kutsuvan hotellin tasoa. Ihan pakko vielä todeta, että ei ole Scandic-aamiaisten voittanutta ;).
Mutta kaiken kaikkiaan tosi mukava kokemus oli tämä hotelli; erittäin rauhallinen, huoneet hyvin äänieristetyt, jonka ansiosta sai hyvin nukuttua. Voi olla, että ilman lahjakorttia tätä hotellia ei ehkä olisi tullut testattua!
