On lomia, joiden jälkeen toteaa, että olipa ihana ja rentouttava loma. Sitten on lomia, joiden aikana ja jälkeen hokee, että olipa ihana, mahtava, huikea, täydellinen, rentouttava ja silmäkarkkia tarjoava loma; milloin lähdetään uudestaan?! Meillä oli tällä kertaa tuo jälkimmäinen loma ja voitte ehkä kuvitella, miten edelleen haahuilen täällä lomamuistoissani ja niissä huikean upeissa maisemissa, joita Menorca tarjoaa. Mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, miten täydellisen tyytyväinen olin sekä kohde- että hotellivalintaamme. Hotelli miljöineen tarjosi sellaisia visuaalisia elämyksiä, että en voinut kuin katsella ja ihailla, huokailla ja miettiä, milloin voimme tulla takaisin…

Olimme TUI:n matkalla ja kohteenamme oli luonnonkaunis, Espanjalle kuuluva Menorcan saari ja siellä lomakylä Cala’n Bosch. Hotellinamme oli Grupotel Tamariscos eli Blue Star Tamariscos. Tämän kuvan otin hotellin aulasta heti saavuttuamme, kun jonotimme respasta lomahuoneistoamme:

Kuvassa näkyy hotellin toista allasaluetta. Allasalueita oli siis kaksi, joissa molemmissa myös lastenaltaat. Molemmat allasalueet ovat aivan Välimeren rannalla, sillä hotelli sijaitsee hauskasti ikään kuin rannan paikalla.

Tässä näkymää parvekkeeltamme toiselle allasalueelle. Kuvan taka-alalla näkyy hotellin viereinen ranta, joka sijaitsi kauniissa poukamassa:

Vesi Menorcalla on uskomattoman puhdasta ja turkoosia. Joissain paikoissa vesi oli puolestaan smaragdin vihreää (mm. Cala Galdanassa). Rannat olivat hienoa, vaaleaa hiekkaa. Mietin lomaviikkomme aikana useaan otteeseen, että kunpa voisin ottaa kuvia silmilläni: joka suunnalla oli jotain kuvattavaa. Pienempi Olympuksen kamerani oli matkalla mukana, mutta koska kannoin lähinnä crossbody-laukkua mukanani, mahtui sinne oikeastaan vain lompakko ja kännykkä ja kaikki kuvat otinkin lopulta kännykällä. Nämä ovat siis käsittelemättömiä kännykkäkuvia, mutta toivottavasti näistä välittyy lomatunnelmat edes jossain määrin!

Menorca on yksi Välimeren vihreimmistä saarista ja sen ilmasto on muita saaria kosteampi. Näiden seikkojen vuoksi siellä viihtyvät jopa lehmät! Näin alkusyksystä Menorcalle on ominaista voimakkaat tuulet ja niitä koimmekin heti ensimmäisenä päivänä niin, että rantapallo lähti hotellin pihalla käsistämme kohti Välimerta sellaisella vauhdilla, että Usain Boltkin olisi jäänyt toiseksi. Pojan suusta pääsi melkoista huutoitkua, mutta selitimme, että pallo matkaa kohti Afrikan lapsia, koska heillä ei tuollaista palloa ole… Muina päivinä tuuli oli maltillisempaa, mutta hyvin monipuolisia säitä saimme todistaa. Oli kuumaa auringonpaistetta, pari vesipisaraa, kunnon sadepäivä, ukkosmyrskyjä… :D Erästä perheenäitiä vaihtelevat säät näyttivät häiritsevän hieman enemmänkin, mutta itse taisin olla saareen niin umpirakastunut, että ajattelin tuon vaihtelevuuden vain lisäävän kohteen vetovoimaa. Opas kuitenkin kertoi, että normaalisti syyskuussa säät eivät noin paljoa vaihtele. Lämmintä siellä oli kuitenkin, vaikka välillä pilvistä olikin. Ihokin vaihtoi ihan riittävästi väriä, joten kyllä siellä paistoikin!

Tämän kuvan otin seisoskellessani hotellin pihalla, kuvasta vasemmalla on ranta. Jyrkänteeltä on noin viiden metrin pudotus ja innokkaimmat hyppivätkin veteen tästä kohdasta:

Tässä sitten taas tämä ensimmäisissä kuvissa näkynyt allasalue, johon paistoi aurinko aamusta auringonlaskuun saakka:

Tämä sitten taas se toinen allasalue ja huoneemmekin oli tämän altaan suuntaan. Tässä kuvassa parvekkeemme on vasemmalla kulmauksessa, ylimmässä kerroksessa:

Altaalta otettu kuva Cala’n Boschin rannan suuntaan:

Peruslomapäivämme taisi olla sellainen, että aamupalan jälkeen menimme altaille ja siellä polskimmekin aina lounasaikaan asti. Sitten siirryimme snack bariin kevyelle lounaalle ja samalla jäimme tälle snack barin viereiselle altaalle:

Välillä kävimme ehkä viereisellä rannallakin tai sitten olimme koko päivän altailla. Hotellin aulassa oli kätevä kierrätyspiste, johon sai jättää itselleen tarpeettomaksi jääneitä uimaleluja sun muita. Sieltä haimme pojalle ämpäreitä ja uimapatjoja, mitä milloinkin oli tarjolla.
Kovasti mietimme ennen matkan varaamista puolihoidon ja all inclusiven väliltä, mutta päädyimme lopulta puolihoitoon ja se oli kyllä täydellinen ja oikein riittävä valinta. Puolihoitoon kuului aamiainen ja illallinen erittäin runsaista ja vaihtuvista buffeteista. Lounaan söimme sitten yleensä buffetravintolan viereisessä snack barissa. Pizzaa, paahtoleipää, spagettiannoksia… Tässä iltakuvassa näkyy snack barin terassi:

Tuolla baarissa oli aina illallisen jälkeen tunnin verran ohjelmaa, joka oli suunnattu koko perheelle. Poika jaksoi aina innoissaan sen tunnin keskittyä milloin mihinkin: oli taikurishowta, Disney Show ja kerran aivan ihanaa livejazzia! ♥

Hotellissa oli enimmäkseen pohjoismaalaisia, mutta oli joukossa muutamia saksalaisia ja brittejäkin. Poika löysi aina itselleen seuraa ja etenkin ihanat, kymmentä ikävuotta lähestyvät suomalaispojat ottivat hänet aina mieluusti seuraansa. Juoksentelivat ravintolan viereisellä nurmikkoalueella meidän vanhempien siemaillessa ruuan päätteeksi sangriaa. Oi että, melkein itkettää nuo ihanat lomamuistot! Se kiireettömyys, yhdessäolo, kaukaiset arjen velvollisuudet… Meillä oli niin ihana ja rentouttava loma, joka saa vieläkin pienen palan nousemaan kurkkuun. Mies on jo arkitouhuissa kiinni, mutta onneksi antaa minun vielä haahuilla eikä yritä palauttaa maan pinnalle, sillä hän tietää kokemuksesta, että palaudun sinne sitten pikkuhiljaa omia aikojani… Pyykkäämisen lomassa olen selaillut kuvia ja videoita kymmeniä kertoja, ihana pieni poikani kainalossani ♥. Täydestä sydämestäni voin sanoa, että ikinä ennen lasta en nauttinut lomista tässä mittakaavassa kuin nyt. Oman lapsen kanssa lomailu on niin täysin erilaista ja sata kertaa rikkaampaa. Nyt sitä nautti sekä omasta että lapsen puolesta, joten kaikki ilot, onnen ja naurun hetket koettiin tuplana!

Tässä viimeisenä iltana ottamassani kuvassa näen jo pientä haikeutta. Olimme viimeistä kertaa illallispöydässä upeasta auringonlaskusta ja niistä kaikista herkkuruuista nauttien:

Pakko oli ottaa kuva toiseenkin suuntaan, sillä laskeva aurinko valaisi snack barin edustan ja allasalueen niin upealla tavalla:

Auringonlaskun suunnassa horisontissa näkyi naapurisaari Mallorcan siluetti ♥. Mietinkin tuossa juuri, että tämä oli neljäs tästä kodista tekemämme ulkomaanmatka: Sardinia, Sicilia, Mallorca ja nyt Menorca. Meistä on tullut aikamoisia saarimatkaajia :D. Näistä neljästä taisi nyt Menorca nousta kärkeen, hyvänä kakkosena Sardinia ja hännän päässä Mallorca. Vaikka Menorca on pieni saari, ei se ole kuitenkaan liian pieni. Viikon matkalla ei ehdi läheskään kaikkea nähdä, joten siinäkin hyvä syy palata saarelle uudestaan ja uudestaan… Yhtenä päivänä kiertelimme saarta vuokra-autolla, mutta niitä kuvia toisessa postauksessa.

Edellisestä ulkomaanlomastamme ehti vierähtää neljä vuotta ja tuon lomaviikon jokaisena päivänä ihmettelin, että mitä ihmettä olemme miettineet, kun emme ole aiemmin moiselle matkalle lähteneet! Suurimpana esteenä on varmastikin ollut lentopelkoni ja sitten se, että ne tonnit on halunnut käyttää johonkin muuhun. Mutta nyt tästä eteenpäin, jos vain on mahdollista, käymme tällaisella lomalla vuoden tai maksimissaan kahden välein! Niin ikionnellinen olen, kun saimme tarjota lapsellemme vielä viikon kesää, kun sitä ei täällä tänä vuonna juurikaan ollut.

Muistan elävästi ne hetket hiekkarannoilla, kun hän rakenteli hiekasta milloin mitäkin ja suu kävi koko ajan, vaikka yksinään puuhastelikin. Hän oli onnellisena vaipunut omaan leikkikuplaansa ja ne muistot lämmittävät tämän äidin sydäntä vielä pitkään ♥.