/

 

089

Aurinkoisia terkkuja kauniista Kuopiosta! On se niin ihana kesäkaupunki, olimme siellä nyt toistamiseen. Ensimmäisestä reissustamme postailin otsikolla Kuopiossa kolme vuotta sitten. Kotimaan vakiosuosikkieni (Oulu, Vaasa & Tampere) joukkoon liittyy nyt kyllä myöskin Kuopio! Niin kauniita maisemia kun tuolta kotiin ajeli: mäkiä ja järviä siellä sun täällä. Aivan valloittavan ihana tämä meidän Suomenmaa! Yksi kesän kauneimpia maisemia on sellainen, jossa on vihreää peltoa (ehkä myös keltaista rypsiä) vaaleansinistä taivasta vasten, ehkä muutama valkoinen pilvenhattara siellä täällä ja jokin yksinäisen näköinen lato keskellä aavaa peltoa. Taustana tummanvihreää metsikköä. Sellaiseen silmät jumittuu. Niistä vesistömaisemista puhumattakaan! Joskus on kiva katsella näitä meille niin tuttuja maisemia ulkomaalaisen silmin: miltä ne heistä näyttävätkään.

Ensimmäinen lomamatkamme perheenä sujui oikein kivasti. Sukka irti -meiningillä pötköteltiin hotellilla ja iltalenkillä torin laitamilla ei tosiaankaan missään vaunuissa lepäilty. Sylissä sylissä, kasvot menosuuntaan päin – eihän sitä muuten mitään näe!

010

032

Nyt alan hieman hypistelemään ostoksiani ja sitten, kun mies on saanut toisenkin auton pestyä, taidamme suunnistaa hetkeksi rannalle. Täytyisi vain ensin löytää sellainen pienehkö aurinkovarjo, jonka voi varsineen tökätä hiekkaan… Mutta näitä matkakuvia lisää vielä myöhemmin – kivaa hellepäivää!

 

/

 

195

Kalajoen reissu onnellisesti takana! Hrrr miten kylmä keli oli, ohuehko talvitakki sai olla päällä tuona ensimmäisenä yhteisenä kesälomapäivänämme… Onneksi olimme hyvin varustautuneita, jotta ei mennyt paleluksi. Vauvakin oli mukana ja hienosti uni maistui: koko messureissun ajan = neljä tuntia :D. Aivan viimeisenä kävimme messuravintolassa lounaalla, silloin vaunuista kuului itkua. Syykin selvisi: hiki. Olimme hiukan innostuneet peittojen ja makuupussien määrissä, ettei vain tulisi kylmä pienelle… Nostin hänet sitten pulloruokailemaan, mutta ei; herra jatkoi uniaan heti kun peittoja hieman kevennettiin. Vaunut olivat niin täynnä lämmikettä, että hyvä kun niiden oma suoja meni paikoilleen… Mies sanoikin heti parkkipaikalta messualueelle kävellessämme, että hän olisi mieluummin noissa vaunuissa kuin katselisi niitä mökkejä :D. Miehen mukanaolo kävikin ehkä turhan kalliiksi: aivan näinä päivinä meille tullaan mittailemaan pääterassia mahdollisen lasituksen varalta…

045

Mutta mutta, mieheni tapaan en näitä ihan mökeiksi kuitenkaan kutsuisi:

011

026

Kaikissa 28 kohteessa emme käyneet. Piipahtelimme sellaisissa, jotka tuntuivat/näyttivät kiinnostavilta. Vuorotellen kiersimme, jotta toinen olisi aina vaunujen luona kohteen ulkopuolella. Eräässä kohteessa meinasi iskeä paniikkikohtaus, kun mies asteli sisäpuolella vastaan… Ystävällinen esittelijänainen oli tarjoutunut lullaamaan vaunuja siksi aikaa, että mies sai hakea rauhassa kupposen kuumaa ja pientä suolapalaa. Niin, pieni miehemme nukkuu vaunuissa tyytyväisenä yleensä vain silloin, kun ne ovat liikkeessä :).

Oli niin mukava tulla kotiin messupäivän jälkeen, otimme heti yhteispäikkärit! Kissojen vastaanottokomitea oli kovin kissamainen, kuten tästä Instagram-kuvastani näkee…

033

Selailin illalla ottamiani kuvia läpi ja kyllä niiden joukossa muutamia helmiä on! Täytyy esitellä niitä täällä lähipäivinä, sitä mukaa kun koneelle ehdin. Eräässä kohteessa oli sisustuksessa paljon (lähes kaikki?) Kodin Ykkösen tuotteita, ihastuin erityisesti tähän mattoon!:

096

Kauniita kattauksiakin kohteissa näkyi:

089

Seuraavan vapaahetken koittaessa alan valmistella toista messupostausta, siinä esittelen messujen sisustussuosikkini. Voi se oli niin upea!
Eilen kun hieman lomailtiin, niin nyt on luvassa taas pari arkipäivää vauvan kanssa kaksin (kera kisujen, toki) – sen jälkeen taas juhannuslomailua! Kivaa päivää sulle!

111

 

/

 

Onpas ollut vauhdikas päivä! Nyt lysähdin sohvalle (tai no tuli tuossa alkuillasta ennen iltalenkkiä jo yhdet minipäikkärit otettua…) loppuillaksi. Ollaan oltu aika lailla koko päivä menossa: aamusta hieman autotallin siivousta ja kärryn tyhjentämistä hyötykäyttöasemalle, pyörähdys K-Raudassa (vessan taso oli saapunut, mutta asennus saa nyt vielä jonkin aikaa odottaa) ja sen jälkeen päiväksi Kalajoelle raikkaaseen meri-ilmaan! Ollaan omistettu tämä viikonloppu kaikelle mukavalle ja sellaiselle ex tempore -puuhastelulle, sillä erittäin todennäköisesti meneillään on viimeinen viikonloppu tällä perhekokoonpanolla. Aika haikeaakin, kun pysähtyy miettimään, mutta onhan tuota vauvelia odotettu jo hyvä tovi :).

Niinpä tässä on elämä mennyt hieman törsäämiseksi ja söimme sekä eilen että tänään ulkona. Vauvan synnyttyä keskitämme elämän hyvin pitkälti kotiin, joten ravintolasyömiset taitavat sitten hetkeksi jäädä. Eilen mies kävi vain pyörähtämässä töissä ja niinpä treffasimmekin keskustassa puoliltapäivin. Askeleemme johtivat Rossoon :P. Herkullista pizzaa omavalintaisilla täytteillä ja jälkkärit päälle, tottahan toki. Mun lempijälkkäri taitaakin olla jokin jäätelöannos, huomasin eilen kun sellaisen taas tilasin. Tarjoilija kysyi, tuliko mahat täyteen. Mies tuumasi että no aika pyöreiksi kyllä tuli, ehheheh.

cats

Tänään suuntasimme Kalajoelle pääasiassa loma-asuntomessualuetta tirkistelemään! Otin siellä muutamia kuvia; näytän maistiaisia joku päivä. Vaiheessahan talot vielä ovat, mutta ehkä niistä jonkinmoista käsitystä jo saa. Itse kyllä tykästyin kompaktiin alueeseen ja sen antimiin; ihania modernin lookin asuntoja/taloja tulossa, en malta odottaa itse messuvierailua! Olettekos te menossa?

Samaan reissuun yhdistimme herkullisen päivällisen Pihvituvalla, oi naaams! Tähän aikaan vuodesta ravintolassa on vielä mukavan rauhallista; aivan eri meininki kuin kolme vuotta sitten kesällä jolloin siellä viimeksi kävimme. Mukavaa oli toki silloinkin, istua lämpimässä ilta-auringossa, kuplivan kera herkutellen. Olin ihan varma, että tuosta reissusta olisi aikaa kaksi vuotta, mutta ei: jo kolme vuotta tulee kesällä! Kamala miten aika rientää… Todistusaineistoa löytyi nimittäin täältä Kesänautiskelua-postauksestani. (Kuvat saattavat aiheuttaa kesän ja kuplivan kaipuuta!) Mutta niin hyvää ruokaa oli, ettei meidän pöydässä juurikaan puheltu. Sanoin miehelle, että on niin hyvää etten voi puhua :D. Itse tilasin pippuripihvin, mies härkää. Myöskin palvelusta täysi kymppi: tosi ystävällistä ja huomioivaa.

Tässä vielä viimeinen kuva ennen kotiinpaluuta. Onneksi tuo pieni paratiisi on alle tunnin matkan päässä!

cats-crop