>

Ei edelleenkään mun murusta…
Pakko välillä väkisin ajatella jotain muuta, niinpä tehtiin tienvarsikyltit tiistaista pihakirppistä varten. Järjestän sen ystäväni kanssa tässä meidän tienvarressa, jännää, ei oo aiempaa kokemusta moisesta!
Jos teillä on kokemuksia pihakirppiksen järjestämisestä, saa antaa hyviä vinkkejä :)
Mainoksia ollaan jaeltu lähiseudulle, samoin kauppojen ilmoitustauluille. Netissä on myöskin ilmoituksia. 
***

Sain yhteydenoton Suomen Asuntomessuilta; tarjosivat ystävällisesti mulle pressikorttia Kokkolan asuntomessuille. Aivan huippua ja mä ku oon monesti miettiny et huvittais mennä messuille useamman kerran ku ne nyt kerran on täällä, jei!
Eli tällä pressikortilla pääsee 2hlöä vapaasti messualueelle vaikka jokaikinen messupäivä!
Ja mikä parasta; Asuntomessut Kokkolassa -tapahtuman lehdistöpäivä pidetään 14.7., jolloin messualue on avoinna vain median edustajille. Myöskin minä menen tuolloin paikan päälle pressikorttini kera :)).
Eli ehkä saamme tänne blogiinkin muutamia messukuvia ennen kuin messut virallisesti yleisölle aukeaa!
***

Nuorempi kisu kaipaa enemmän syliä kuin normaalisti vai kuvittelenko vaan..?
Tämä kotihiiri nukkuu nytkin terassilla :)


Välillä käy sieppaamassa ”leluja”…


Mamii, älä itke, ota sisilisko

Oi oon aina toivonutki et kisu tulee mun luo sisilisko suupielessä ja nyt sitä ihanuutta ollaan saatu kokea jo pariin otteeseen ;D

Tuuppasin liskoa kengällä, jolloin se pääsi pakenemaan terassilautojen alle. Kissa ei ollu uskoa silmiään et menin tekemään jotain niin tyhmää :P



On jotenki semmonen lamaannus-olotila, ei huvita etsiä kisua mistään ku se tuntuu niin turhalta ja toivottomalta! Mahdollisia paikkoja on miljoonia ja nytki tuulee ihan hulluna ettei viheltelyt kuulu juuri mihinkään. Jotenki on sellanen fiilis et turha etsiäkään, se tulee esiin/ihmisten ilmoille varmasti sit ku haluaa kotiin. 
Haluaisin vaan nukkua siihen hetkeen saakka…
Sit toisaalta joku ääni sanoo et pakko etsiä, jos sillä on jossain hätä.
Et kai me illemmalla taas lähdetään, laantuis tuo tuuli ees vähän…


Tarhaakin pikkuisen tänään suunniteltiin, mies kyllä totes ettei se oo mitään kissanelämää, mut näinkään ei voi jatkua! Jos nyt vielä kisun kotiin saan, en kestä enää uutta karkureissua. 
Ehkä nyt on meidän vuoro olla itsekkäitä.


>

Tulin pikaisesti päivittämään että kisu on edelleen reissussa…
Kiitos lukuisista kommenteista, viesteistä ja muista yhteydenotoista, ne kyllä lämmittää sydäntä tosi paljon!
Ihana nähdä miten paljon välittäviä ihmisiä täällä on <3 
Voi ku me kaikki voitaiski kokoontua porukalla neitiä etsimään :).

Ollaan nyt kierrelty monessa paikassa etsimässä, tulosteltu kuvallisia ilmoituksia moneen paikkaan. Tänään jatkuu samat hommat ja joka päivä siihen asti et kisu löytyy. 
Edelleenki uskon et neiti on kesäreissulla, en usko kuolleen. (Ja kyllä kuolleenki kisun joku ois nähny.) Tosiaan siihen suuntaan viittaa se kolmen vuoden takainen 10-päivän reissukin… Se päätty sillon niin et kisu alko seuraamaan erästä naista kovasti naukuen, jolloin nainen kiinnitti häneen huomiota, muisti lehti-ilmoitukseni ja soitti mulle. Kisu oli sillon eksynyt eikä enää omin avuin kotiin osannut, osas onneks pyytää ihmisiltä apua. 
Voi sitä jälleennäkemistä silloin <3. 
Juoksin tiellä kisua vastaan ääneen itkien ja kisu juoksi mun luo voimakkaalla puolinaisella äänellä naukuen (äänensä lähes menettänyt). 
Sitä muistellen jaksan ja yritän uskoa et saan pienen vielä syliini <3.


Luulen et nyt käy samoin ettei kisu enää osaa kotiin, joten ihmisten apua ja tarkkaavaisuutta tarvitaan!
Mä en koskaan ala pitämään kissoja pihalla narussa, kuten joku yritti neuvoa. 
Kissa ei ole koira. 
Jos kissaa pitää pihalla narussa, se on täysin puolustuskyvytön muita eläimiä (esim. kissoja) kohdatessaan. Meidän kissojen kohdalla tuo ois täysin rääkkäämistä. Joten ollaan puhuttu et rakennetaan se kissatarha tohon takapihalle, yhdessä kohdassa ois hyvin tilaa, on varjoa yms. Valjaita meidän vanhemman neidin päälle ei saa, ei sitte millään! Kerran onnistuin ne hänelle pukemaan ja sain vetää kisua perässä ku lattialuutua; ei askeltakaan! :D
Syytän kyllä itteeni ihan kiitettävästi et oon päästäny kisun vapaana ulkoilemaan. En vaan osannu arvata et näin käy taas. Ajattelin et se yks kerta kaikkien näiden vuosien aikana ois ollu vaan se yks kerta, mut tässä sitä taas ollaan. Ajattelin liikaa kisua; sitä onnellista ilmettä ja hännän heilutusta ku saa kävellä vapaana omalla pihalla erilaisia tuoksuja haistellen ja hiiriä pyydystäen. Neitille ei vaan oma piha riitä. Meidän nuorempi kisu taas on ihan kotihiiri :D. Koko ajan omassa pihapiirissä ja heti ku vihellän, menee max. yks minuutti ja neiti sipsuttaa kurnuttaen luo :). 

 Voi tule äkkiä kotiin pikkunen, saat tästä lähtien sen oman makkaran joka kerta!!! <3



Viime yönä taas kovasti toivottiin et kisu yön aikana kotiutuis, meillä on ystäviä viikonloppua viettämässä ja ihana ystäväni sanoi et heti ku kisu yöllä tulee, avataan skumppapullo, oli kello mitä hyvänsä :D. 
Mut vielä on pullossa korkki kiinni…
***
Muut aiheet on nyt luonnollisesti tauolla…
Ehkä joku päivä jotain postailen et saan muuta ajateltavaa, nyt päivä kerrallaan ja kaikki aika ja energia (ja kesäloma) menee kisun etsimiseen!

>

Hei,
aika kurjaa kuuluu…
Meidän vanhempi kisuneiti on ollu kadoksissa maanantai-illasta lähtien. En aluks pelänny, koska neiti on viime viikkoina harrastanu sitä et on poissa kotoa vuorokauden tai puolitoista… Varsinkin helteillä. Tänään illalla tulee kuluneeksi jo 3 vrk, joten huoli on kova. Ollaan yritetty etsiä, tuloksetta :/. 
Ilmoituksia netissä ja pian naapurustossa.

3 vuotta sitte koimme saman, neiti häippäs ja oli kateissa 10 päivää! Ei enää osannut kotiin, mut onneks oli paljon ystävällisiä ihmisiä silmät auki ja löysimme kisun. 
En nytkään usko et kisu on kuollu, on niin taitava ulkoilija. 


Maanantai-iltana se oli vielä tässä, ihan vieressä <3

Surffailin ja silittelin viereisessä tuolissa makoilevaa <3

Otin kuvia pihalla… 

Neiti seuras mua joka askeleella…

Kaappasin syliini <3

Ei tykänny riippukeinusta…

Voi tule pian kotiin pieni <3
Sydämestä puuttuu niin valtavan iso pala.