Nyt siellä on vietetty jo hyvät tovit, yhtenä päivänäkin useampi tunti putkella!
Tarhassa on aikaa koisia ja haistella kesän tuoksuja. Aikaa on myös sen verran hyvin et voi harjoitella tätä ilmettä: (ilme on käytössä ahkerasti aina ku joku tulee tarhaan)
Sit ku salaa kurkataan olkkarin tai ruokailutilan ikkunasta tarhaan, on näky tämä:
Karkuri rakastaa tyynyjä ja tyynykasoja, kuten näkyy :)
Tässä kisujen pieni maja, tää on hitti! Maja on myöskin sateelta suojassa (jos ei ihan vaakasuoraan sada). Tukipuina on oman pihan puita, joita on mukava raapia, jos jaksaa.
Takana on seinänpätkä selustaa turvaamassa, mut katto tuo jo turvaa. Kissatarhan takana on omaa pihaa/metsää, joten turvallisuus on taattu siltäkin osin.
Tarhassa tarjoillaan yleensä vettä ja kuivamuonaa. Pääruuat syödään sisällä.
Lauta in action! Maahan menevä lauta on tuossa nyt paremman puutteessa, mut ällistyneenä sain seurata miten jopa aavistuksen kömpelömpi nuorempi kisuneiti sipsutti jyrkkää lautaa pitkin maahan :D.
Tätä lähinnä tarkoitin sillä toisen neidin kömpelyydellä :)
Apinameininki oli valloillaan ainoastaan ensimmäisellä tutustumiskerralla!
Mahdollisesti lisätään vielä tasoja ja muita virikkeitä tarhaan, mut nyt näyttää et ne ois turhia ku tarhassa vaan torkutaan :D. Ja meillä on aika kiva läjä pihakiviä tossa odottamassa asentajaansa…
Ens kesänä on myös mahdollista laajentaa tarhaa, jos tarpeellista, sillä tonttia riittää tuolla puolen vielä hyvin.
Vaakalaudalta pääsee minitasolle, jolla on pesut käynnissä:
Minitaso on ihan oven vieressä, mikä on osoittautunut tosi hyväksi ratkaisuksi: nuorempi kisu kävelee aina minitasolle vastaan ku joku menee tarhaan. Ja kova kehräys on käynnissä! Ilman minitasoa kisu tulis vastaan maassa, josta vois jalkojen välistä helposti päästä livahtaan ovesta ulos!
Oon tosi hämmästyny ja äärimmäisen iloinen et kisut on ottanu tarhan näin hyvin vastaan! En ois ikinä ikinä uskonu et tää näin hyvin sujuu! Luulin et vanhempi kisu nostaa sellasen metelin et neiti on oman turvallisuutensa vuoksi päästettävä tarhasta riehumasta pois. Mut ihana olla väärässä!
Kissat osoitti jälleen kuinka viisaita eläimiä ne on!!!
Toki meillä on osaltaan auttanu se, että lenkitetään kisut edelleen pari kertaa päivässä. Ja vapaina ovat lenkillä edelleen ilman mitään ongelmia. Tosin meillä on usein taskussa herkkuraksuja, joita kisut saa aina tullessaan luo :D. Ja nehän tulee herkuttelemaan ja usein :P
Mutta että yhden lenkin päivässä tarha on korvannu ja siihen näyttävät olevan tyytyväisiä.
Tarhailun jälkeen mennään sisälle syömään ja masu täynnä tyynyn päälle nukkumaan <3
Voin suositella muillekin tätä vaihtoehtoa harkitseville tarhan rakennusta. Jos meidän kisut tottuu tarhaan ni kaikkien kisut tottuu tarhaan! Mutta ehdottomasti tarhan on oltava varjopaikalla! Meidän kissatarhaan paistaa vain osittain aamulla ja vain osittain illalla aurinko, muuten lähes kokonaan puiden ansiosta varjossa. Siellä on ihana helteelläkin makoilla varjossa ku pieni tuulenvire tuivertaa turkkia <3.
(Taidan kohta liittyä seuraan :P)
