Näitä kuvia on pyydelty jo useampaankin otteeseen, tänään sain niitä napsittua! Meillä vielä harjoitellaan tarhailua tälle kesää, voin kertoa et helppoa ei ole! Sisällä sohvallakin kun istuu niin ikkunasta näkee, miten vanhempi neiti on nenu kiinni tarhaverkossa ja naukuu sohvalle katsoen :/. Ne ei siis tee siellä tarhassa mitään, kyyhöttävät vain ja odottavat, milloin heidät haetaan pois. Heti ku ulko-ovi käy, molemmat ryntää tarhan ovelle odottamaan. Nytkin kun menin tarhaan, vanhempi neiti yritti kaikin tavoin syliin, sillä tietää et tarhasta viedään sylissä pois :D.

Siis tuollahan ois niin ihanaa, kesäkeitaassa. Aivan kuin sademetsä ois ympärillä, niin vihreää ja kaunista :)). Mutta ei, tällaista naamaa näytetään…

Muistatteko viime vuoden puolelta isäni nikkaroiman modernin kattilan? Se on nyt päässyt tarhaan ja siellä siitä on muodostunut kerrostalo siten, että vanhempi neiti on kattilan sisällä ja nuorempi kattilan katolla :D

Näin täällä nautitaan, täysin rinnoin ;D. Niin kevyt on mieli; on kesä, kärpäset ja kaikkee…

Joskus ihan pöllönä…

Laita se kamera pois ja avaa tuo portti.  A v a a   p o r t t i  !

Niin mä vaan sitä et voisko olla jo vaikka lokakuu?

Leppoisaan sunnuntain viettoon voi kuulua jotain näinkin rentoa kuin riippukeinussa makoilu. Tosin ei valitettavasti tänään koska a) ulkona näyttää sateiselta ja b) työt kutsuu! Alkuun kotityöt ja sen jälkeen palkkatyöt.

Mutta viime viikonloppuna otettiin (tai mä yritin ottaa) minipäikkärit terassilla grillausten päätteeksi. Ajattelin et taitaa tulla hiukan vilu, kello läheni jo kuutta, joten kävin hakemassa sisältä riippukeinuun parit torkkupeitot. Asettelin niitä siinä kaikessa rauhassa ja sain niin hyvän asennon että! Suljin silmät ja varmaan jo arvaattekin mitä löytyi siitä parin sekunnin päästä mun mahan päältä:

Siis mä niin repesin! Riippukeinunautintohan ei ole mitään ilman kissaa (kuten ei elämä muutenkaan…)! Tämä vanhempi kisuneiti on niin arkajalka (tutut tietää), ettei ikipäivänä menis yksin mahdollisesti keinuvaan riippukeinuun mut mamin kans on eri asia! Tämä neiti on myös melkoinen torkkupeittofani: pieneen kissannaamaan tulee oitis haaveileva ja uninen katse kun näkee torkkupeittoa leviteltävän :D. Hän rakastaa myös sitä, kun hänet peittelee ♥.

Mun päikkärit meni sit siihen ku huolehdin et kissalla on mukava olla, luonnollisesti. Oliko peittoa joka puolella riittävästi yms. :D. Puoli tuntia vierähti kuin siivillä, näpsin siinä muutaman kuvatuksen… Tässäpäs siis maisemia riippukeinusta:



Sen jälkeen piti nousta jatkamaan puuhasteluja. Nostin kissan torkkupeittoläjässä ilmaan ja asettelin takaisin riippukeinuun. Sinnehän se pieni nautiskelija jäi, yksinäänkin. Hihittelin näkyä moneen otteeseen ohikulkiessani ku keinun ja peittojen uumenista näkyi vain korvapari :)). Oi miten siinä oli ihana kölliä, ilta-aurinko lämmitti pehmoista turkkia niin kovin ♥


Tämä ilme ei ole tyytymättömyyttä riippukeinuun, ei missään nimessä! Tämä ilme on tyytymättömyyttä kameraan, sillä tämä meidän vanhempi neitihän ei ole se linssilude… :)

Yksi kesän lempparipaikka on löytynyt, sekä minulle että matikaiselle :))

Muistuttelen vielä, että Room21-lahjakortin arvontaan on mahdollista osallistua klo 23 asti! Tulen ilmoittamaan voittajan viimeistään tiistaina.
Arvontapostauksen löydät tästä.

 Täällä mies lähti kesämökin purkuhommiin (tästä lisää joskus toiste) ja minä ajattelin siivoilla kotia. Mukavaa sunnuntaita!

Sitä on monenlaista, mutta varsinkin jäätelö on ihan siellä kärkipäässä! Siis niin namia, että kylässäkin siitä tarjotaan jämät!

Ei toki mitään kerjäämistä, ei ei! Se pilais koko homman! Maistiaiset saa aina kerjäämättäkin…

Varsinkin mansikkamaku laittaa samalla haaveilemaan…

Jätskipuikon ohella tulee nuoltua usein sormetkin…

Ja kaverinkin osuus menee kuin vahingossa omaan suuhun…

Mut onneks kaverukset tuntevat toisensa, paheineen päivineen!

Kivaa keskiviikkoa! :))