Jos siellä ruudun toisella puolella on tällä hetkellä kissakuumetta, niin nämä kuvat ei ainakaan auta siihen :P. Haluan siirtää nämä kuvat blogiini, olivat niin suloisia (kuvat eivät ole itse ottamiani) vieläkin suloisemmista kohteista!
Nämä kissavauvat asustelee vielä emonsa ja sisarusparvensa kanssa tuttavani luona, luovutus on elokuun lopussa.
Itse menetin sydämeni tälle suloisuudelle, hänen nimensä on Helmiina kissamummunsa Helmin mukaan:
Osaa selkeästi poseerata, vai mitä sanotte?
Sopisi siis hyvin meidän kahden murmelin joukkoon :))
Ihana pieni nassu <3 Vähän toffeensävyäkin hänestä löytyy ja valkoiset sukat & ruokalappu, kuten meidän toiselta matikaiseltakin :)
Sisarusparvesta löytyy yksi kolli; komea pikkupappi, joka etsii vielä tulevaa kotiaan:
Tämä muru on Helmiinan sisko, puoliangora Pehmis, hänkin todennäköisesti etsii vielä kotia:
Tämä vasemmanpuolimmainen Repe-tyttö on jo löytänyt uuden kodin:
Kissat asustelevat tosiaan Kokkolan seudulla, jos joku kiinnostui. Tarkempia tietoja (omistajan yhteystietoja yms.) voin antaa sähköpostitse.
Laitoin nämä kuvat tänne ihan omasta tahdostani eli en tule tulevaisuudessa täällä kodittomista kissoista ilmoittelemaan, vain nyt tämän kerran ;).
Pieni Helmiina saa kodin meiltä, jos vain mies suostuu. Elämästä pitää nauttia kaikin mahdollisin tavoin, elämä on niin lyhyt ja kallisarvoinen.
Huomasin tuossa äsken sattumalta, että päivälleen vuosi sitten meidän kodissa oli ilo ja onni ylimmillään! Nimittäin vuosi sitten edellisenä yönä meidän 12 vuorokautta kateissa ollut kissamme oli löytynyt. Onko siellä vielä linjoilla senhetkisiä lukijoita? Joitain ainakin :).
Kun satuin noita vanhoja postauksia lukemaan, niin nehän piti sitten lukea kaikki (siis ne, joissa kisun karkumatkasta kirjoitin). Ja tulipas vollotettua! Luin teidän kaikkien kommentitkin uudestaan, oi ihanuutta <3. Oivalsin postaukset luettuani, miten hyvin asiat todella onkaan! <3
Ei murehdita pienistä, vaan iloitaan pienistä(kin). Jos joskus arki tuntuu tylsältä, on hyvä oivaltaa, että se tarkoittaa vain asioiden olevan tosi hyvin. Sillä heti kun jotain oikeasti pahaa tapahtuu, sitä tylsää normiarkea kaipaa ihan valtavasti.
Jos joskus joku oikein ottaa pattiin, ei saa alistua, vaan täytyy taistella vastaan kuin nyrkkeilykehässä konsanaan!
Kun vastoinkäyminen on ohi, sille voi ehkä jopa jo nauraa…
Sen jälkeen voi taas entistä ehompana ja vahvempana tavoitella & kurkotella kohti haaveitaan <3
Kuvituksen hoiti meidän nuorempi karvinen, ei karkuri-karvinen. Karkuri on tässä sohvalla pyyhkeeseensä käärittynä ihan turkki märkänä; lenkillä piti hiukan möyriä pusikoissa, vaikka vettä olikin satanut.
Omat perheenjäsenet on koko maailma. Muuta ei tarvita.
Onnellisia kesäpäiviä teillekin toivotellen,
