Miau! Oonhan mä aika aamuntorkku, oon ollu aina, mutta viime aikoina oon heti muistanu, ettei tosiaan kannata nukkua aamuruuan ohi! Se on ollu mielessä siitä lähtien, kun tämä herkkupaketti saapui:

061

057

Mami on nimittäin mukana kivassa yhteistyössä: Indiedaysin ja PrimaCatin kampanjassa ja sen ansiosta saimme tuon herkkupaketin maisteltavaksemme. Jotain tällaista olen odottanut kuin kuuta nousevaa! En pelkästään itseni, vaan tuon kaverini vuoksi. Itsehän onnistun säilyttämään muhkeat muotoni ympäri vuoden, mutta tuo kamu; oi voi mikä ripakinttu laiheliini se on erityisesti kesäisin! Se kyllä syö kuin hevonen, mami sanoo, mutta ei liho yhtään. Liikkuu kuulemma niin paljon, voi mä en millään jaksa. Joten koska se on tuollainen ruikku, en kimpaannu, vaikka se joskus syö munkin murkinat. Se tulee vähin äänin tuon laatikon yli mun kupille ja mä sit vaan peruutan. Mutta jos esim. mami näkee sen, se komentaa kaveria heti. Kaveri sitten loikkaa ruokalaatikosta pois, jolloin se menee kiinni enkä mä silloinkaan pääse kupilleni, huoh. Mami kyllä avaa sen sitten mutisten jotain mistä en saa selvää…

006

Mutta tiedättekö, tuon uuden murkinan saavuttua kaveri ei enää syö mun ruokiani! Herkkuruokaahan tuo on, se on selvä (näen siitä usein uniakin, mikäs sen mukavampaa), mutta se on niin lihaisaa (huom. aitoa lihaa, mums!) ja laadukasta, että maha täyttyy vähemmästäkin! Mehän tykätään noista kaikista kympillä, aina yhdistelmistä kana-tonnikala-maksa yhdistelmään kana-jänis! Vaikeaa siis nimetä yhtä suosikkia ja vaihteluhan tunnetusti virkistää… Märkäruoka, tuo DeLuxe PrimaCat -niminen näissämeillä on päämurkinana ja kuivamuonaa puputamme aina silloin tällöin. Sekin on niin herkkua ja PrimaCatilla vehnätöntäkin, että söisin useamminkin, slurps. Kuulin joskus mamin puhuneen, että sen täytyy hieman katsoa mun linjojen perään, kun en itse sitä tee. Ei mitään hajua mitä ne linjat on, mutta ei sen väliä. Ajattelin et ihan sama, kyllä mun puolesta voi hyvin tehdä juttuja, mä mieluiten laiskottelen. Ja syön ja nukun.

Oletteko nähneet mun terassin?

011

Mä nautiskelen täällä kesäkauden, oon kuullu niiden puhuneen musta mm. terassikissana. Täällä mä hengailen ruoka-aikojen välissä. Aamiainen meidän murkinalaatikkoon kilahtaa klo 9, lounas klo 15 ja illallinen klo 21. Noissa väleissä on pieniä välipaloja, mm. sitä herkkua kuivamuonaa, se rouskuu ihanasti suussa. Nuo pääruoka-ajat on kyllä kieltämättä kätevät, usein astelen keittiöön minuutintarkasti silloin. Mun maha on kuin kello! Joskus nuo ei tajua, et jos mä joudun odottelemaan mun ruokaa, mä myöhästyn mun seuraavilta päikkäreiltäni! Oon sit keksiny, että voin nuokkua jo siinä odotellessa, niin kätevää!

073

Enhän mä muuten juuri tätä terassia ilman hyvää syytä valinnut (olisin voinut valita saunaterassinkin)… Tältä terassilta näkee vain niin hyvin, kun joku astelee keittiöön!

017

Mä muuten tunnistan jo sen äänen, joka syntyy kun tuollainen herkkupurkki avataan. Eipä tule sitten ainakaan turhia askeleita otettua!
Turhista askeleista puheenollen… Mähän menen aina vastaan, kun meille tulee joku. Siis jo autolle menen vastaan. Nauravat aina, että olen kuin koira, just joo. Mähän menen vastaan tuliaisten toivossa! Erittäin, erittäin harvoin niitä on… Sen vuoksi askeleet tuntuu hieman turhilta. Mutta mä oon niin toiveikas ja ennen kaikkea optimistinen luonne, että toistan tuon kuitenkin aina ja joka kerta! Hyvä muistisääntö noille vieraille vois olla se mitä mamikin hokee: PrimaCattia priimakateille! Tooodella helppo muistaa vai mitä.

Ruokalevotkin otan mielelläni tässä terassisohvalla. Kun maha on täynnä, on kiva oikaista tällä tavoin hieman hitaasti kyljelleen:

021

Joskus tuolloin mä saatan hiljaa mielessäni toivoa, ettei vaan kukaan nyt tulisi kylään tuliaisten kanssa. Nuo toiveet on kyllä harvassa.

En vieläkään tiedä miten mä sen tein, mutta niin vain kävi. Nimittäin sadepäivinä mulle kannetaan kaikki pehmusteet terassikatoksen alle, jotta voin jatkaa terassihengailuani kuivana! Siis mitä palvelua! En kyllä vaihtais tätä henkilökuntaani.

Niin joo! Meillehän muutti alkukesästä yks pikkutyyppi, oletteko tavanneet? Ihan jees pötkäle, ei pahemmin äänekäskään. Ainoa, mistä oon huolissani, on mun murkinat. Oon muilta kamuilta kuullu, että ne saattaa alkaa käymään samalla ruokakupilla! Siis voiko olla totta? En mielelläni ruokaani jaa (muille kuin tuolle ripakintulle), joten tätä mä mietin joskus, kun muistan tai jaksan. Niin ja vielä se, kun tuo pikkutyyppi ei ole edes mikään ripakinttu, näkisittepä!

Syömisen ja nukkumisen lisäksi tykkään rapsutuksista, muutamista tuokioista/päivä. Hengailen mielelläni myös olkapäällä.

083

085

cats-crop

Olettekos huomanneet PrimaCatin kampanjasivut? Siellä on käynnissä aika muikea kilpailu, jonka palkintona on yö designhotelli Klaus K:ssa lukijan valitsemassa erikoishuoneessa ja tastingmenu sekä suositusviinit ravintola Farangissa kahdelle. Kilpailuun voi osallistua koko elokuun ajan. Että jotain mukavaa meidän palvelusväellemmekin!
Kampanjasivuilla voi myöskin ilmoittautua testiryhmään (50 nopeinta matikaista pääsee mukaan, joten kannattaa toimia ripeästi!), lukea eläinlääkärin vinkeistä, napata kutkuttavia reseptejä myös palvelusväelle ja saada vähän luksusta arkeensa Spotify-soittolistan avulla.

Usein meitä hemmotellaan eri tavoin. Meidät viedään mm. aina silloin tällöin kesäaikaan ulos syömään, luxusta!

126

140

Oi vitsit, oon tainnu olla hereillä liian pitkään *haukotus*.

076

Teiltä löytyy varmasti myös monenmoisia kissanpäivät-fiiliskuvia? Näkisin niitä mielelläni Instagramissa, joten ei muuta kuin sinne kuvia hashtageilla #deluxeprimacat #kissanpäivät. Siellä on jo kivasti kuvasatoa! Facebooklaisia kiinnostaa varmasti myöskin tieto, että PrimaCat löytyy sieltäkin, tässä suora linkki!

Tässäpäs sitten muutama meidän otos Instagramista, onkin ollut melkoisen mahtava kesä aina riippukeinuiluista leikkimattomakoiluihin! Meille on muuten ilmaantunu monia mielenkiintoisia leluja ja härpäkkeitä viime kuukausien aikana, vihdoin mami hokas mistä mä tykkään, mutta oon huomannu, että pikkuhiljaa se pikkutyyppi omii ne!

cats

Mietihän tilanne, kun meet kissaperheeseen vierailulle. Astut autosta ulos, kissa astelee ystävällisesti vastaan eikä sulla ole sille mitään! Tuntuu hieman kurjalta vai mitä? No mä tarjoan nyt mahdollisuuden paikata tilanne; oli teillä sitten oma kissa tai vaikka ihan se kyläpaikan kissa! Täältä lähtee arvottavaksi yksi ihana PrimaCat-tuotepaketti! Vastaa osallistumiskommentissasi kysymykseen miten teillä vietetään kissanpäiviä?, niin olet mukana kisassa! Kilpailu päättyy 15.8.2014 klo 18 ja mami reippaana arpoo voittajan heti tuon jälkeen. Olkaahan kuulolla! Myöskin sähköpostiosoitteen jättäjille iso peukku, osoite tulee näkymään vain meille täällä tällä puolen. KILPAILU ON PÄÄTTYNYT.

cats

Huh miten pitkä tauko edellisestä välipalasta, mutta siis se kampanjasivu hemmottelukilpailuineenhan löytyy TÄÄLTÄ! Nyt päikkärit nro 7, miuh!

 

 

Mikä siinä on, että vaikka mittari näyttää tuhatta ja sataa (lämpöastetta) niin silti vauvalle tulee hyräiltyä ja laulettua joululauluja? Yhtenä päivänä hyräilin jingle bellsiä ja kysäisin sitten mieheltä, että hetkinen mikä toi biisi on? Nauraen huudahdinkin sitten samassa, että sehän on joululaulu ja sain reaktioksi silmien pyörittelyä. On se vaan niin mukava lauleskella sitä varovasti hiipi alta sillan, alta sillan -pätkääkin :D. Ehkä parasta oli se, että tuo jingle bells tarttui tässä yhtenä päivänä mieheenkin! Kyllä se vain niin on, että jouluihminen on jouluihminen!

Täällä osoitteessa toivotaan, että helle jo hellittäisi. +23 olisi täysin riittävä, kiitos! 29 lämpöastetta sisällä vuorokauden ympäri tekee tästä elosta nimittäin melkoisen tukalaa. Välillä sylissä on vauva ja välillä kissa kuuman turkkinsa kanssa, huh huh :). Meren äärellä olisi paras, mutta vauvan kanssa ei viitsi rannalla pitkiä aikoja viettää. Kodissamme makuuhuoneemme on ainoa hieman viileämpi huone, se on vuorokauden ympäri varjossa ja lisäksi siellä tuuletin puhaltaa koko ajan. Siellä vauva nukkuu kaikki minipäikkäritkin päivisin, jos ei olla liikenteessä. Päivisin on niin kuuma, ettei oikein ruokakaan maistu (vauvalle kyllä maistuu, hyvä niin). Virkistävää juomaa, hedelmiä ja marjoja – niitä jaksaa popsia, niin ja jäätelöä :P.

111

Mies viettää tänään varpajaisia. Olen varustautunut herkuilla, mm. Ben & Jerry seuranani. Olen maistanut tuota jäätelöä vain kerran joskus kauan sitten, nyt maistoin tuota oikeanpuolimmaista ja nam! Erittäin herkullisia ovat myöskin Ingman Creamyn uutuusmaut, niistä lempparini on ehdottomasti Brysselin kinuskikeksi.
Haaveilen myöhäisillan hetkestä, jolloin vauva on nukahtanut yöunille ja minä hipsin jädepurkki kainalossa katsomaan jotain hyvää elokuvaa, jotain ihanaa hömppää! Boxilta löytyisi vaikka ja mitä. Todennäköisesti tuo ei tule toteutumaan; minimies on sen verran illanvirkku että äiti usein torkahtaa ennen häntä :D.

Postauksessani Turkishaalarit helteellä mietiskelimme karvaisten ystäviemme oloja näillä lämpöasteilla. Teiltä tuli hyviä hellevinkkejä, joista kokeiluun pääsi jääkylmällä vedellä kasteltu pyyhe! Laitoin sen sohvalla makoilevan kisun kyljen päälle, ajattelin että varmasti karkaa alta pois, mutta oikaisikin sohvalle entistä parempaan asentoon ja kehräsi äänekkäästi! Muutaman minuutin päästä kylki oli jo selvästi viilentynyt. Luin netistä (en enää muista sivua), että tuon viilennystavan kanssa saa kuitenkin olla tarkkana, että eläimen ruumiinlämpö ei pääse liikaa laskemaan. Uskon, että olennaista oli se, ettei pyyhe ollut valuvan märkä, vaan hyvin melko kuivaksi puristettu. Näin ollen se ei tuntunut niinkään märältä vaan ennemminkin vain ihanan kylmältä.

Toisen kivan hellevinkin sain äidiltäni, varmasti kissojen mieleen! Kylmälaukkuun kylmäkalleja! Kylmäkalleina toimii vaikka pakastettu vesipullo tai pari. Nimittäin onko olemassa kissaa, joka voisi vastustaa jonkinmoista laatikkoa? Meiltä löytyy styroksinen kylmälaukku, niitä saa kaupasta muutamalla eurolla. Uskon, että sukeltavat sinne ihan ominpäin (yksi kerrallaan toki…)!

cats

Seuraavaksi jotain suolapalaa ja kylmä suihku! Mukavaa heinäkuun viimeistä viikonloppua!

 

 

Säälittää niin katsoa noita kisulaisia näillä lämpöasteilla, huh huh. Suomalaisten kissojen turkit on tehty hieman kylmempiin olosuhteisiin. Koiria voi käydä uittamassa, mutta mites kissoja… Kerran yritettiin viilentää heidän oloaan ämpärivedellä; kovin kiitollisia katseita emme osaksemme saaneet, mutta tulihan siitä hetken helpotus :).

Meidän vanhempi kisuhan pudotti aika lailla puolet turkistaan tuossa maalis-huhtikuun vaihteessa. Kaljuja kohtiakin turkkiin ilmestyi. Mikään lääke ei vaivaan tehonnut, ainoastaan synnytys eli kisu-raukka stressasi raskauttani <3. Kuinka viisas ja herkkävaistoinen! Nuorempi kattimus ei reagoinut mitenkään, hän on muutenkin enemmän sellainen lonely rider –tyyppinen matikainen. Kerroin tämän jo toistamiseen siksi, koska saan tasaiseen tahtiin kysymyksiä kisun voinnista. Hänen vointinsa on siis normalisoitunut ja turkkinsa sopivasti näiksi hellepäiviksi takaisin kasvanut :P.

074

Kuvissa kisu on omalla vakiopaikallaan. Nyt pötköttelee tässä vieressäni sohvalla. Tässä on mukava olla, sillä tuuletin puhaltaa juuri tähän kohtaan.

Heidän suhtautumisensa vauvaankaan ei ole muuttunut. Yhtä rauhallisesti ottavat asian eivätkä karta uusinta perheenjäsentään millään tavalla. Jopa syliin ovat samaan aikaan änkeämässä ;). Näillä helteillä pelkkä ajatuskin saa kaipaamaan virkistävää suihkua!

075

Täällä odottelemme ystäväperheen saapumista pohjoisesta, ohjelmassa ainakin uimista ja hyvin syömistä! Nauttikaamme kesästä!