/

Huh, tässä meni heti aamusella koko perjantaipäivän suunnitelmat ihan uusiksi! Saimme suoraan aamiaispöydästä lähteä mummulleni, jonne eilen unohdin takkini! Siis miten voi unohtaa takin jonnekin kotiin lähtiessään, voi morjens… Isomummuhan oli tietenkin aivan innoissaan, kun näki poikaa jo toisena päivänä peräkkäin ja nuo mummulavierailuthan eivät ole mitään kovin lyhyitä… Siellä tarjottiin heti leipää, sitten keiteltiin makaronivelliä ja sen jälkeen paistettiin vielä lättyjä! Niin ja banaania, koska M niistä tällä hetkellä niin tykkää. Mummu ostelee aina jääkaapin pullolleen pojan herkkuja ♥. En ymmärrä, mihin mahaan tuo mussukkani noita kaikkia pisteli menemään :D. Kotona ei muuten syö läheskään noin paljoa! Autossa tulikin uni melkein heti, heh!

Aah, päiväuniaika – tuumaa kissatkin. Ajattelevat varmaan aina näihin aikoihin päivästä tulleensa kuuroiksi…

049

044

Sohvakin sen kertoo: tänään on imurointipäivä! Meillä kotityöt on jaettu jo suhteen alkuvaiheessa siten, että mies imuroi, minä teen muut askareet. Hän itse valitsi tuon imuroinnin edellisen kodin aikoihin, sillä hän ei voi sietää tiskaamista :D. Niinpä sovimme, että hän imuroi aina ja minä tiskaan aina. Tuo jako on jatkunut ihan tähän päivään saakka, tosin välillä tarpeen vaatiessa olemme tehneet vaihtojakin. Eikä mies ole muutenkaan sitä tyyppiä, että katselisi sohvalta, kun minä teen yksin kaikki muut kotityöt, vaan auttelee kyllä usein tuollaisen tilanteen huomatessaan. Olin tänään aikeissa yllättää miehen ja imuroida tässä päivän aikana pojan kanssa, mutta se taitaa nyt lykkääntyä pitemmälle iltapäivään, kunnes poika on herännyt päiväuniltaan. Ei tiennyt mitään, kun kannoin hänet autosta sänkyynsä unia jatkamaan! Illalle on sitten taas jo ihan omat suunnitelmansa.

Mutta, nyt kahvikone laulamaan ja itsekin hieman rentoutumaan! Onneksi tuolta sohvalta löytyy tuollaisia varpaiden lämmittäjiä! Mahtavaa viikonloppua täällä piipahtaville!

P.S. Ensi viikolla pakko jo höpötellä jotain jouluista, en voi pinnistellä sen pitemmälle!

/

004

On se hyvä, että päädyin ostamaan nämä molemmat kirppispalstalla olleet tuolit, sillä kuten kuvista näkyy, yksi ei vain riitä!

005

Vaikka noista ylemmistä kuvista voisi saada sen käsityksen, että kissa on ihan tyytyväinen ja nautiskelee tiukasta rutistusotteesta, niin ehkä tästä käy ilmi ne todelliset tunteet:

007

Odottelen sitä päivää, kun kissat eivät enää ole se mielenkiintoisin juttu kotona… Ei sitten minkäänmoista kyllästymistä (muuta kuin kissojen puolelta :D) tai tottumista havaittavissa! Poika oli eilisen päivän hoidossa vanhemmillani ja heti isänsä kanssa kotiin tullessaan huhuili ovelta äiiiti, äiiiti. Kuitenkin vain vilkaisi minua ja paineli täyttä vauhtia sohvalle hokien I-A, I-A! Kissa ei ollut tuosta jälleennäkemisestä yhtä innoissaan ja minäkin jäin huutelemaan perään, että eikö äiti saa ollenkaan halia…

Meillä oli tänään leikkikaveri käymässä, nyt poitsu päiväunilla. Molemmat pesukoneet pyörivät, minä syön tässä samalla porkkanatikkuja ja katselen terassille sen syys-/talvi-ilmettä suunnitellen… Terassin talvikausi alkoi eilen aivan upean punaisilla kanervilla, voiko ollakaan noin upeaa sävyä mikä tuolla auringonvalossa loistaa! Mulla menee muuten aina sekaisin kanervat, callunat yms. Nämä ostamani taitavat olla ericoita (Instagram-kuva täällä), joka on yksi kanervalajike? Olen yleensä ostanut callunoita, mutta näiden värikkyys oli niin upea, että päätös oli helppo! Näen noiden seurana terassilla valkoista, mustaa ja harmaata. Paaaljon lyhtyjä ja lampaantaljoja sekä jonkinmoista tunnelmavalosarjaa. Olen muuten tällä viikolla bongannut ihmisiltä ensimmäisiä pihan tunnelmavaloja! (Siis niitä jouluvaloja, joiksi osa niitä kutsuu…) Kyllä; näistä osista muodostuu meidän kotimme loppusyksyn ja alkutalven terassilook!

/

Toivoitte niitä kissakuvia niin tässäpäs toinen näistä innokkaista linssiludeista:

006

:D En näköjään aivan onnistunut lahjomisessa, vaan kuvaan tallentui tuo rehellinen tämänhetkinen fiilis… Eipä se ole kumma, että näinä vaatteet ylle suoraan kuivausrummusta -päivinä kissojakin väsyttää; sehän tarttuu!

012

Kissat on tykästyneet uusiin nojatuoleihin ja omineet ne heti! Ne on mukavan pyöreät ja pesämäiset, uni maistuu (jos vain saisi nukkua muulloinkin kuin öisin…). Tosin sisällä on tuoleista vain toinen, toinen on autotallissa. Vuorotellen makoilevat tuossa yhdessä. Voi voi sitä onnenpäivää, kun toinenkin tuoli tuodaan sisälle! Meidän kissakaksikko kun ei noin pienelle tuolille yhdessä mahdu, tosin tätä mieltä on lähinnä vanhempi kisuneiti.

Kävin tänään toisessa paikassa katselemassa verhoilukangasvaihtoehtoja. Näin liikkeessä juuri valmistuneen nojatuolin, jossa oli aivan ihana vaaleanharmaa verhoilu! Näytepalassa näytti aivan erilaiselta ja -väriseltä kuin valmiissa tuolissa, olin tosi hämmästynyt! Tuon toteaminen omin silmin hankaloitti tätä projektia (eli kankaan valintaa) entisestään…
Mulla on neljä vaihtoehtoa, missä tuolit verhoiluttaa. Kaksi on jo karsiutunut pois, yhtä en ole vielä tavoittanut ja tänään sain tämän neljännen paikan hinta-arvion. Pelkkä työ 180 € yhdestä tuolista, tuohon päälle vielä kankaan hinta. Hieman suuta kuivasi… Tuntuuko vain minusta vai myös teistä aika kovalta hinnalta?

010

Yläkuvassa näkyy yksi tuolin hiotuista jaloista, eikö olekin aivan ihana! Ja tässä alakuvassa syy, miksi uusi verhoilu on paikallaan (tosin ei tuo alkuperäinen värikään ole mieleeni):

007

Nyt yritän alkaa tavoittelemaan vielä sitä neljättä paikkaa, jotta saan hieman vertailua tuolle ensimmäiselle hinta-arviolle. Pojan käytyä päiväunille otin vartin tehotirsat sohvalla ja nyt kahvihammasta kolottaa! Aurinkoista päivänjatkoa!