Meillä kaikilla on omat ärsyttävät tapamme. Näin myös kissoilla. Kerronpas teille hieman meidän nuoremman kisuneidin ärsyttävästä piirteestä (tiivisteiden ja ovenkarmien raapimisen lisäksi…)! Kun olen saanut pojan päiväunille, valmistanut itselleni kahvin ja istahtanut alas, hän saa jonkin ihmeellisen hepulin! Te kissaihmiset varmastikin tiedätte nämä kissojen selittämättömät, aamuöiset hepulikohtaukset? Kun mennään tuhatta ja sataa pitkin kotia, törmäillen oviin ja seiniin, hirnutaan, nau’utaan ja kaikkea mahdollista siltä väliltä. Ja vielä niiiiin äänekkäästi ja vaativasti että! No Sissy saa usein tuon hepulin M:n päiväunien aikaan. Arvaattekin varmaan: mua ei juurikaan silloin naurata. Se ainoa hetki, kun saisi istua ja olla hetken rauhassa omien ajatustensa kanssa (herkkukahvin jäähtymisestä puhumattakaan…), niin ei.
No tässä yhtenä päivänä tein niin, että laitoin Sissyn rauhoittumaan lasitetulle terassille. Ajattelin, että purkakoon siellä energiansa, minä juon tämän kahvini nyt ja kaikki muu saa odottaa. Kello oli jotain kaksi tuolloin ja kun kello tuli viisi, jätti sydän lyönnin välistä terassille vilkaistessani: kissa oli siellä edelleen! Olin kiireissäni unohtanut koko asian! Heti sekunnin päästä säikähdyksestäni saatoin jo nauraa, sillä ei tuo kattimus kovin kärsivältä siellä näyttänyt vai mitä mieltä te olette?
Kuva on surkea, koska jouduin ottamaan sen ikkunan läpi, jotta oven aukaisu ei herättäisi sikeässä unessa olevaa kattimattia. Nauratti niin, kun podin järkyttävän huonoa omatuntoa ja toinen vain nautiskeli! Tuolla oli varmasti ihana makoilla viileänä sadepäivänä; kuunnella sateen ropinaa ikkunoihin, nukkua rauhassa ilman häiriötekijöitä ja vieläpä pehmoisella sohvalla ♥. Pakko tähän väliin huomauttaa, jos joku sattuu huolestumaan, että en koskaan aurinkoisena kesäpäivänä laita kissoja terassille niin, että ovet olisivat kiinni! Siellä on silloin liian kuuma ihmisillekin, saati sitten näille turkki päällä eläville. Tämä oli tosiaan tällainen viileämpi kesäpäivä alle kymmenen plussa-asteen kera… Tuollaiset päivät ovat oikein omiaan kissojen terassifiilistelyyn – kissa ja kissanpäivät!
Poika on tällä viikolla oppinut hauskasti kissojen ”ojentamista”. Hokee tämän tästä kuuleppas Sissy, ei sinne mennä! Alle vuoden ikäisestä on taputtanut käsiään yhteen, kun näkee kissan keittiön tasolla ja tomerasti kutsuu kissoja syömäänkin. Mainiota seurattavaa! Mitä ärsyttäviä piirteitä teidän lemmikeistänne löytyy vai löytyykö mitään? :)
