Vaikka aamusella oltiinkin hieman talvisemmissa tunnelmissa, niin nyt kuitenkin paluu tähän hetkeen. Kotia koristaa tällä hetkellä aivan ihana syyshortensian oksa, jonka sain eilen mukaani vanhempieni pihalta. Siitä tulikin mieleeni alkukesä, jolloin sain ensimmäisen kerran kotiinviemisiä heidän pihaltaan – tuolloin ne olivat syreenin oksia. Muistatteko kuinka aikaisin tänä kesänä huumaavan tuoksuiset syreenit kukkivatkaan!
Muistan vielä tuon alkukesän illan, kun tulin kotiin ja asettelin syreenit maljakoihin ja ripottelin niitä sitten ympäri kotia. Nautiskelin siinä samalla lasillisen valkoviiniä ja fiilistelin kesää, joka oli vasta aluillaan ja moni kiva juttu vasta edessäpäin.
Niin nopeasti se kesä taas vierähti! Onneksi tuli vietettyä monia kivoja hetkiä, joita näin jälkeenpäin on mukava muistella. Pihaistutukset jäivät hieman vaiheeseen, mutta mitäpä noita stressaamaan – tuleehan noita kesiä! Nyt on talvi aikaa miettiä, minne istuttaa syreenejä, minne pari lumipalloheisiä ja mitäs muuta… Aika näyttää!
Tältä näyttää ruokapöytäämme tällä hetkellä koristava syyshortensian kukkanen:
Kukinto muistuttaa kovasti syreeniä, ihana! Täytyy varmaan istuttaa jossain vaiheessa tällainenkin pihallemme, niin upea väritys siihen syksyn edetessä tulee. Löytyykö tällainen kaunotar teidän pihaltanne?
Olen täällä puuhastellut erään kivan blogiprojektin parissa, josta enemmän lähipäivinä. Mutta nyt sytyttelen muutamat kynttilät ja ryhdyn ruuan valmistukseen – mökkiraksalta ja tenniksen peluusta kotiutuu kohta eräs nälkäinen. Aloitan yksinkertaisen, mutta herkullisen kermaviilikastikkeen valmistamisesta; sitä en olekaan hetkeen tehnyt. Toivottavasti siitä tulisi yhtä herkullista kuin koulussa oli aikoinaan… Kodikasta sunnuntain jatkoa!
