Tänäänkö se sitten vihdoin alkoi. Kesä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja ehtihän se ennen heinäkuuta, jee! Nyt takaisin ulos nauttimaan – paistaahan sielläkin? :)
Täällä tänään
Kotipäivää vietellään! Poika saa rauhoittua kunnolla kotiin koko päiväksi, sillä juhannuksena olimme joka päivä johonkin suuntaan joko menossa tai tulossa. Laitoin hänet hetki sitten päiväunille sadekuuron yllättäessä. Hieman kateellisena katsoin pientä nukkuvaa; nukkumaan käyminen on mukavaa, kun sade ropisee kattoon ja ikkunoihin.
Valmistin itselleni cappuccinon, otin lehden kouraan, napsautin bluetooth-kaiuttimesta musiikin soimaan ja istahdin alas. Lehti jäi sivurooliin ja musiikinkin laitoin ihan hiljaiselle – oli niin mukavaa katsella ulos sateeseen ja nauttia sateen synnyttämistä äänistä. Olla lämpimällä terassilla kastumatta ja hyttysiä huitomatta, ihan parasta!
Eilisen päivän lähes asuimme terassilla, koko sakki. Tosin kissoille paikka oli liian kuuma, kävivät välillä kuitenkin pyörähtämässä. Poika puuhasteli terassilla innoissaan. Hiuskiehkurat kihartuivat entisestään, niin hiki tuli puuhastellessa, joten keksin kylvettää hänet terassin puolella suihkun sijaan. Voi mikä ilme, kun isänsä toi sinne kylpyammeen parin kylpylelun kera :D. Siinä tuoksinassa saimme me vanhemmatkin viilentäviä vesiroiskeita…
Meidän nurmikon on vallanneet niittyleinikit, voi ärsytys! Vaikka itse nurmikko olisi lyhyt, puskevat kukkaset hirmuisella vauhdilla mahdollisimman korkealle…
Nyt siirryn tästä pikkuhiljaa toisten puuhien pariin ennen kuin poitsu herää.
Kivaa viikkoa kaikille!
Meidän perhejuhannus
Heipparallaa! Mitäs teille kuuluu? Niin mukavia kuin nämä pyhät ovatkin, niin on niiden jälkeen koittava arkeenpaluukin mukavaa. Saadaan rutiinit taas kohdilleen, tosin eipä ne pojan kohdalla kovin paljoa juhannuksen aikana edes muuttuneet. Yritämme aina järjestää menomme sen mukaan, että poika voi nukkua ja ruokailla totutun rytminsä mukaisesti. En halua riepotella häntä mihinkään nälkäisenä tai väsyneenä. Tokikaan tuo ei aina täysin onnistu, kuten tulevien kesälomareissujemme aikana, mutta noin yleisesti ottaen se on ihan järjestelykysymys.
Juhannuksena oltiin sekä kotona, mökillä että vanhempieni luona. Oikein perhekeskeinen juhannus siis. Vaikka sekä juhannusaatto että juhannuspäivä alkoivat sateisina, saimme molempina päivinä nauttia auringosta aina iltapäivästä iltamyöhään asti.
Juhannuksenvieton päätti paljunautiskelu eilen illalla. Tosin hyttysiä oli enemmän kuin laki sallii… Siinä vaiheessa, kun miehen päähän laskeutui mun siideripullon korkkia about kolme kertaa suurempi öttiäinen, nousin kuin salamaniskusta ja kipittelin kylppärin puolelle. Hyttysten sun muiden lentävien lisäksi toinen inhotus kesässä on muurahaiset: alkoivat juhannusaattona tunkeutumaan kotiimme eikä meillä tietenkään ollut kaapissa valmiina mitään karkottimia. Senpä vuoksi suuntaammekin tästä ihan näillä näppäimillä Prismaan. Edellisen kerran tuollainen muurahaishyökkäys tapahtui kolmisen vuotta sitten kevättalvella; silloin päämääränään vallata keittiömme. Suihkuttelin sitruunantuoksuista pesuainetta hysteerisenä joka nurkkaan ja karkottimia oli joka askeleella… Tehosi, joten toivotaan samaa tulosta nyt!
Eilen pelasimme veljeni ja hänen tyttöystävänsä kanssa mölkkyä; itselleni ja miehelle ensimmäinen kerta kyseistä pihapeliä. Ei taatusti viimeinen, niin hauskaa ja mukaansatempaavaa se oli! Pelasimme neljä pelikierrosta: voitin kaksi (tosin toisen voiton jaoin veljeni tyttöystävän kanssa). Huippuhauska peli kyllä, sai nauraa posket kipeiksi monessakin kohtaa! Tällaiset yksinkertaiset (ja taktikoinnin sallivat) pelit taitavat olla niitä hauskimpia. Juhannukseen kuuluu pihapelit, jouluun lautapelit. Olenkin muuten jo hieman salaa itsekseni intoillut, että jouluun on enää puoli vuotta :).
Tänään on tuntunut kyllä niin sunnuntailta kuin vain mahdollista! Tänään oli minun vuoroni nukkua aamulla pidempään (poikamme kun on alkanut heräämään jo seiskalta, ääh mitä mun pienelle aamutorkulle on tapahtunut…) ja tuntuu, etten vieläkään ole kunnolla herännyt tähän päivään. Kun poika oli käynyt päiväunille, yritin torkahtaa sohvalla ja taisinkin pariksi minuutiksi vaipua uneen. Illalla ehdottomasti ajoissa (eli ennen yhtätoista) nukkumaan! Yleensä tuo jää vain aikomukseksi, mutta nyt se täytyy myös toteuttaa…