/

Ihanaa alkanutta toukokuuta! Täällä alkoi toukokuu kiireiden merkeissä, mutta kiireiden keskellä on tärkeää välillä vähän hengähtääkin, jotta taas jaksaa. Mikäs sen tehokkaampaa kuin lepuuttaa kiireistä mieltä kauniiden kuvien parissa! Pihistin itselleni tällaisen pienen tuokion, sillä mies ja poika lähtivät harrastamaan. Odottelen tässä samalla, että vanhaa sänkyämme tullaan noutamaan. Ette usko kuinka moni ostaja on ollut sängystä kiinnostunut ja kuinka monta oharia tämän tiimoilta on tehty! Toivottavasti kirppiskaupat eivät ala pysyvästi mennä näin takkuisiksi…

Mainitsinkin viikonloppuna, että olen aloittanut sisustuslehtieni karsimisen kolmen vuoden tauon jälkeen ja ai että miten isoa inspistä niistä lehtijutuista saakaan! Mikään ei kyllä syrjäytä oikeaa lehteä, jota voi itse selailla, taitella kiinnostavimmat jutut hiirenkorville ja se lehden tuoksu – se kuuluu tähän hyvin olennaisena osana! Sitä tuoksua ei nettikuvista saa, mutta itselleni nämäkin ovat tärkeitä ja synnyttävät ihania inspiroitumisen fiiliksiä. Esimerkiksi tämä koti:

Tuo ryppyinen sohva näyttää niiiin kutsuvalta ja odotan jo sitä illan hetkeä, kun voin heittää jalat sohvalle ja jatkaa keskenjääneiden sisustuslehtieni parissa. En voi käsittää, miten minulla oli mennyt ohi erään kodin esittely Avotakassa kahden vuoden takaa: siinä esiteltiin ala-asteen luokkakaverini helsinkiläiskoti! Toisaalta elin tuolloin vauvavuotta, joten laitetaan sen piikkiin (kuten sujuvasti moni muukin asia)!

Kuka tietää, mikä on nimeltään tämä herttaisen runsas viherkasvi? Upeat lehdet! Ihastelin tässä makuuhuoneessa myös noita ihanan boheemin rentoja verhoja: omaan kotiini en osaisi tällaisia ryppyineen päivineen laittaa, mutta sopivat tähän sisustukseen kuin nenä päähän!

Seuraavat kaksi viikkoa tulen olemaan normaaliakin kiireisempi, sillä yritykselläni MioSa. designilla on meneillään äitienpäiväsesonki. Muutaman äitienpäivätuotteen esittelinkin taannoin Äitienpäivälahjaksi MioSa. designilta -postauksessani – näitä lahjatilauksia ehtii tekemään vielä tämän viikon ajan, jotta ehdin ne myös äitienpäiväksi toimittaa! Tuotteiden valmistamisen lomassa kokoan verkkokauppaa aina kun ehdin (iiks!) ja järjestelen (tosin lähinnä vasta mietiskelen, apua!) poikamme syntymäpäiväjuhlia, jotka järjestämme tulevana viikonloppuna. Sitä seuraavana viikonloppuna juhlitaankin sitten äitejä! Nyt vietämme siis ensimmäistä kertaa pojan synttäreitä ja äitienpäivää eri viikonloppuina, sillä osuvat tänä vuonna sen verran kauaksi toisistaan.

Näistä kiireistä johtuen blogissakin voi olla hieman hiljaisempaa. Ja nyt tietysti pääkin pursuaa postausideoita, kun aika on niin kortilla – tyypillistä! On tulossa postauksia ainakin pojan huoneesta, synttäreistä, pohjapiirroksista ja siitä paljun teosta. Kukin aikanaan…

Nyt peukut pystyyn, että tuo vanha sänkymme pääsisi vihdoin tänään uuteen kotiinsa!

(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)

/

Mistä se johtuukin, että joinain päivinä kaikki menee jo aamusta lähtien päin mäntyä ja joinain päivinä kaikki menee just putkeen? Vaikuttammeko tähän itse vai mikä sen aiheuttaa? Omalla mielialalla on usein vaikutusta asiaan kuin asiaan, mutta nyt väitän, että tähän ei auta vaikka mitä mielelleen tekisi! Itse olen kokenut tällä viikolla molemmat päivät: tiistaina vastusti kaikki, oli niiiiin takkuinen päivä etten heti muista vastaavaa! Sitten eilen taas oli niin hyvä päivä, edellisen päivän vastakohta: kaikki tuntui onnistuvan kerrasta, joka vaan toi entisestään virtaa. Tämäkin päivä on selvästi muistuttanut eilistä enemmän kuin tiistaita, josta olen oikein hyvilläni. Kello lähestyy vasta yhtätoista ja olen saanut jo monta asiaa hoidettua, jes! Niinpä otin cappuccinon tähän aamupäiväseurakseni ja vietin pienen nautiskelutauon erilaisten kauniiden kuvien parissa. Oikeastaan silmäilin lastenhuoneita, sillä pojan huone kaipailee pientä muutosta (tästä lisää myöhemmin), mutta nyt blogiin päätyivätkin nämä inspiskuvat:

Aivan täydellinen tuo näkymä ruokailunurkkaukseen, jossa taustana inspiraatiokuvien ikisuosikkini: rosoinen punatiiliseinä! Tuosta tulikin mieleeni, että rakennusaikana suunnittelimme keittiömme välitilaan beigen ja valkoisen sävyistä rosoista tiiltä! Voitteko kuvitella! :D Pääsimme pohdinnoissamme jo niin pitkälle, että mietimme sen puhtaanapitoa sun muuta… En yhtään näkisi meillä sellaista välitilaa, joten hyvä ettemme sitä valinneet. Ja nyt muuten ensimmäistä kertaa nuo ruokaryhmän tuolit miellyttävät omaakin silmääni – ehkä toistoa on nyt riittävästi ja osaan vasta nyt sanoa, tykkäänkö vai en?

Tämän kodin olohuone on ihanan valoisa ja ikkunat syvennyksineen hyvin kauniit! Meiltä puuttuu noista kolmesta viherkasvista vielä tuo silkkimaija, josta olen aiemminkin kirjoittanut pitäväni. Jospas ensi syksynä tai talvena olisi aika kotiuttaa se! Palmuni hankin viime kesänä ja se oli juuri noin tuuhea kuin tämä kuvan yksilökin. Pari kuukautta sitten mietin jo, että se on entinen, mutta nyt niiden parin-kolmen talvesta selviytyneen lehden joukkoon on ilmestynyt uusia lehtiä… Ehkä se sittenkin vielä jää meille! Kissaakaan en ole hetkeen yllättänyt palmua maistelemasta. Voisinkin laittaa sen jonkinlaiseen koriin, kuten kuvassa! Sopii tosi kivasti ja korin ansiosta lehdet olisivat entistä kauempana kissan hampaista.

Tällaiset inspiskuvat tällä kertaa, nyt takaisin töiden pariin – hyvää päivää teillekin!

P.S. MioSa. designilta on tulossa ihania äitienpäivälahjaideoita ihan lähiaikoina, joten pysykäähän kuulolla! :)

(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)

/

 

Aurinkoista torstaita! Lounastauolla tuli pitkästä aikaa tehtyä pientä silmäkarkkikierrosta sisustuksen saralla. Alunperin tarkoituksena oli ottaa muutamia kuvia olohuoneestamme, mutta koska se ei onnistu syödessä ja olen tänään jo sen verran paljon kameran kanssa heilunut, niin sitten näin :D. Tykästyin tähän asuntoon tuon kauniin maitokahvin sävyn ansiosta: ihanan sävyiset seinät, jotka luovat koko sisustukselle kivan rauhallisen pohjan!

Erityisesti tämä ruokailunurkkaus näytti ihanan rauhalliselta ja lämpimältä:

Löytyypä sieltä ikkunalaudalta myöskin eräs viherkasvi, johon olen jo jokunen kuukausi sitten silmäni iskenyt… Kyseessä on tietääkseni silkkimaija. Sen hankinnan harkinta-aika on vieläkin meneillään, sillä nyt just tuntuu siltä, että meillä on vihreää jo vähän siellä sun täällä. Täytyy katsoa, miten nykyiset menestyvät ja jos hyvin käy, palkitsen itseni vielä tuolla ihanuudella! Tai jos joku kuolla kupsahtaa, niin täytyyhän sen tilalle jotain hankkia…

Valkoiset huonekalut ja keittiökalusteet erottuvat kivan raikkaina lämmintä seinää vasten. Myös lattian sävy sopii kokonaisuuteen tosi hyvin!

Täällä alkaa olla kello sen verran paljon, että on aika hakea poika päiväkodista kotiin! Vaikka töitä olisi vielä iltaan asti, niin eipä ne työt varmaan tekemällä lopu ;). Mukavaa torstaipäivää!

(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)