Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen.

Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien.
Valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen.

Haluan vielä liittää mukaan viime vuonna löytämäni runon, jota ei voi ilman kyyneleitä lukea:

Teille käsky kuului rajoillamme seistä,
oli tehtävänne silloin mahdoton.
Sinne jäivät ikuisesti monet teistä,
teki valintojaan käsi kohtalon.

Ovat rajalliset elämämme päivät,
emme koskaan tiedä kenen vuoro on.
Monet palas, mutta liian monet jäivät,
vuoksi kodin, isänmaan ja uskonnon.

Ilman ontuvaa ystävääni,
olisimme vain läntisin lääni.
Ilman miestä, jonka jalka on nyt puuta,
olis arkipäivä kuudes joulukuuta.
Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä,
puhuisimme nyt vierasta kieltä.
Ilman heitä, joiden ristit ovat puuta,
olis arkipäivä kuudes joulukuuta.

Eivät koskaan mene umpeen sielun haavat,
emme niitä pysty teille korvaamaan.
Aivan liian harvat teistä nähdä saavat,
kun me itsenäisyyttämme juhlitaan.

Vielä vapaa on ja itsenäinen maamme,
se on sitä vuoksi suuren urheuden.
Nöyrin mielin Suomen lippuun katsokaamme,
kiitos Teidän, se on sinivalkoinen.

Juhlavaa Itsenäisyyspäivää! 

Lainaukset: Jukka Kuoppamäki – Sininen ja valkoinen, Kari Kantalainen – Kuudes joulukuuta

Sunnuntaimoikat! Tulipas tässä juhannuksen huumassa pidettyä pienimuotoinen parin päivän tauko tästä internetin ihmeellisestä maailmasta :). Nyt on juhannusmuistoja molempien kameroiden muistikorteilla, alan niitä kohta käymään oikein ajan kanssa läpi. Varmasti tulee siirrettyä kuvia tänne blogiinkin, joten lähipäivien postausaiheet muodostuu niistä!
Jokos siellä on juhannus taaksejäänyttä elämää? Onko katseet tulevassa, odotteletteko alennusmyyntejä vai muisteletteko kenties vielä haikeana juhannusta? Joulun jälkeen muhun iskee aina muutaman päivän mittainen haikeus, mutta juhannuksen jälkeen ei. Odotan innolla huomenna alkavaa viikkoa, heinäkuuta ja sen jälkeistä elokuuta… On kiva tunne, että suurin osa kesälomasta on vielä edessä, vasta pieni osa takana.
Tänään ei aurinko paista, mutta muuten koko juhannuksen ajan saimme nauttia auringonpaisteesta. Eilinen päivä vietettiinkin kumiveneilemässä, olipas kivaa! Eilisestä päivästä on nyt muistona komea (onneksi melko pienimuotoinen) rusketusraita otsassa; oli vissiin huivi hieman vinossa siellä tuulessa :P.

Nämä kuvat on juhannusaaton aamupäivältä kun kutsuimme vanhempani juhannuskahveille; herkuttelimme juhannuksen alkajaisiksi kesäistä kakkua.

Kakun koristeina mansikoita, vadelmia, mustikoita, persikkaa ja sekä tummia että vihreitä viinirypäleitä.

Juhannuksena lähes asuimme terassilla. Juhannusaattona tuli otettua myös iltapäivätorkut terassisohvalla kisu kainalossa. Nyt meillä on vihdoin ne oikeat pehmusteet, kyllä kelpaa!

Vanhempieni pihalta leikkasin muutaman syreeninoksan maljakkoon terassia koristamaan: valkoisia ja liloja oksia. Kovin kauniita ja sopivat mielestäni erityisesti juhannukseen!

Saunaterassia emme ehtineet saamaan juhannukseksi valmiiksi (muut hommat meni edelle), mutta eiköhän sekin tässä kesän mittaan valmistu! Paljun ulkoverhous ja terassisermit nimittäin. Tänään en vielä tartu maalipensseliin, mutta huomenna taas saa saunaterassin sermit maalia pintaan. Muistin, että jääkaapissa on vielä rippeet tuosta kesäisestä kakusta jäljellä, suunta sinne siis! :P
Naapurissa leikataan nurmikkoa, kiva kesäinen ääni. Taidankin herkutella kakun rippeet terassilla!

Toivottavasti teillä kaikilla on meneillään oikein kiva ja rento juhannus! Aivan upeat ilmat saatiin; taivas on kauniin sininen eikä pilvenhattaraakaan näkyvissä.

Mies on ollut paljun lumoissa eilisestä lähtien eikä enää malttanut odottaa sen testausta. Paljun ulkoverhous on vielä vaiheessa eikä terassilla ole niitä sermejäkään, mutta niin vain tuli palju testattua :P.
Näissä merkeissä on siis kulunut tämän juhannusaaton iltapäivä ja alkuilta:

Aurinkoista juhannusaattoiltaa!