Kuten tässä viikolla mainitsinkin, saimme joulupäivänä vieraita, joiden kanssa istahdimme syömään joulupäivän päivällistä. Katoin pöydän vähän ennen hämärän tuloa.
Tämä oli muuten ensimmäinen joulu, kun ostin tulppaaneja: punaisia ja valkoisia. Olin jo unohtanut kuinka pian ne menevät huonon näköisiksi: lehdet kellastuu ja näyttävät muutenkin huonoilta. Joulupäivänä pelastin punaiset tulppaanit kattaukseen; katkoin tulppaanit ja heitin kellastuneet lehdet pois.
Asettelin tulppaanit noihin Iittalan laseihin (en tiedä yhtään mikä sarja on kyseessä?), joita sain lapsuudenkodistani mukaani reilut 10 vuotta sitten muuttaessani omilleni. Pelkässä vedessä näyttivät vähän valjuilta, joten lisäsin lasiin reilun kourallisen hopeisia koristekivitähtiä (näkyvät myöhemmissä kuvissa), jotka kynttilänvalo toi kivasti esiin.
Enää en taida jouluksi hankkia tulppaaneja: mulle tulppaanit kuuluu olennaisesti kevääseen ja kevään odotukseen, ei jouluun. Ja ennen kaikkea ihanissa, hempeissä, mutta aika pirteissäkin sävyissä: valkoisia, keltaisia, hennon vaaleanpunaisia ja pinkkejä, ehkä lilojakin, mutta ei näitä tummanpunaisia, nämä ei tunnu omilta. Mutta tulipahan tämäkin nyt koettua, testattua ja todettua :)
Kattaus ei ollut tässä vaiheessa vielä ihan valmis: jälkiruokakulhot lusikoineen puuttuivat.
Multa on jotenkin mystisesti kadonnut yksi kirkas Iittalan Kivi-kynttilälyhty. Mulla on ollut niitä kirkkaina neljä, ennen joulua oli vain kolme. Joululahjaksi sain yhden, joten niitä on taas neljä, mutta häiritsee kovasti missä se yksi on. Oon yleensä aika tarkka tavaroistani ja siitä, missä niitä säilytän, joten tuntuu hassulta että yksi olisi noin vain kadonnut…
Takkatulen sijasta takassa paloi taas kynttilät; lämpöä oli riittämiin ilman takkatultakin. Ruokailun ja kahvittelujen välissä pelasimme kivaa Iskelmä-peliä; siinä missä elokuvat niin myös seurapelit kuuluvat joulunpyhiin!
Viimeisiä viedään; ei vain joulupostauksissa vaan tämän vuoden päivissä, joten ei muuta kuin mukavaa vuoden viimeistä viikonloppua!