/

 

On tämä erikoinen talvi! Lunta (tai räntää) sataa vain juhlapäivinä kuten jouluna ja nyt uudeksi vuodeksi… Eipä siinä mitään, ihan kiva näinkin!

Meidän vuosi tulee vaihtumaan rauhallisissa merkeissä. Ensimmäistä kertaa ikinä mietin, olenkohan edes hereillä kun vuosi vaihtuu ;). Jossain vaiheessa suuntaamme mökille, jossa sekä miehen vanhemmat että miehen veljen perhe ottavat uutta vuotta vastaan. Haluan kuitenkin olla myös kotona kissojen seurana, raukat pelkäävät pommeja eniten yksin ollessaan <3. Yksi ilotulitus on nähtävä; onneksi kaupunki järjestää perinteiseen tapaan lasten ilotulituksen alkuillasta, jotta ei tarvitse väkisin puolille öin sinnitellä… Itse emme mitään pommeja osta, isot tähtisadetikut ovat riittäviä.

081

Isot kiitokset teille jälleen neuvoistanne, tällä kertaa raskausajan närästysongelmaan, josta mainitsin postauksessani Joulun kaunein kimppu. Nyt täytyy vähän hurrata: hurraa! Nimittäin nukuin koko viime yön ilman mitään ikäviä tuntemuksia; en hetkeen muista samanmoista yötä. Yöllä kolmen aikaan piti kuitenkin herätä ja tutkiskella, että onko nyt ihan totta ettei mua tosiaan närästä :D.
Erona aiempiin öihin oli se, että olin syönyt illalla kulhollisen luonnonjogurttia. Maidosta ei ole juurikaan apua ollut, piimää en saata juoda enkä viiliäkään kovin mielelläni söisi. Mutta onneksi on herkullinen luonnonjogurtti! Ennen raskautta söin lähes päivittäin turkkilaista jogurttia (tunnetaan ehkä paremmin Partaäijänä…), mutta alkuraskaudessa jouduin hylkäämään sen: se alkoi maistua jotenkin kummalliselta. Jätin sen siis suosiolla pois miettien, että toivottavasti se maistuu taas viimeistään ensi kesänä. Todennäköisesti närästys vielä palaa, jolloin täytyy varmaan turvautua neuvolalääkärin suosittelemiin reseptilääkkeisiin, mutta sitä ennen iloitsen tästä luonnonmukaisemmasta menetelmästä! Luonnonjogurtti on nyt pysyvästi muuttanut jääkaappiimme.

091

Joulua en ole vielä riisunut kodista lainkaan, mutta huomenna tuntuu olevan sen aika. Uusi vuosi on aina mukava aloittaa ns. puhtaalta pöydältä; joulu, niin ihana kuin se olikin, kuuluu sitten jo menneeseen vuoteen. Muutaman tunnelmavalon jätän, valoa tämän pimeyden keskelle kuitenkin tarvitaan.

Mutta pitemmittä puheitta:

Mukavaa & turvallista vuodenvaihdetta sekä iloa & onnea vuoteen 2014 toivottaen,
Satu

064

 

/

 

059

cats

066

Jouluaaton pöytäkattaus syntyi suhteellisen nopealla aikataululla aatonaattoiltana. Vaikka yritin tehdä kaiken valmiiksi hyvissä ajoin, niin silti jäi yllättävän paljon pientä puuhastelua vielä aatonaatollekin. Kuten jossain postauksessani jo mainitsinkin, tuli lopullisesta joulukattauksesta hieman erilainen kuin Iso osa joulua: kattaus -postaukseni koekattauksesta.

068

Jälkiruokakulhot vaihtuivat lasisiin maljoihin ja niiden myötä lautasliinoiksi sopi paremmin valkoiset kuin mustat versiot. Nauhajemmaajan laatikon kätköistä löytyi satiininauhaa pieniksi ruseteiksi, joista ajattelin aluksi tehdä lautasliinarenkaat, mutta päädyinkin kietaisemaan minirusetit jälkiruokamaljojen jalkaosaan.

071

cats

Jouluaattona pöytäämme istahti vanhempani sekä veljeni, sen vuoksi yksi paikka on tyhjänä. Tuolla tyhjällä paikalla oli sopivasti juomatarjoilu, ruuat olivat perinteiseen tapaan tarjolla keittiön tasoilla.

Kiitos aatonaaton lumisateiden, saimme kattauksen taustaksi aivan upean valkoisen lumimaiseman:

077

078

082

080

Toivottelen teille kivaa Tapaninpäivän jatkoa ja mietiskelen, maistuisiko tänään vielä kolmatta päivää peräkkäin jouluruoka vai mitä sitä keksisi… Joko te olette siirtyneet joulupöperöistä muihin murkinoihin?

 

/

 

Jokos muut on langoilla täällä nettimaailmassa..?
Ikäihmiset on ihania. Haimme 1930-luvun alussa syntyneen mummuni tänään meille joulupäivän viettoon, hän sitten kyseli tästä blogistani mm. että missä tämä on. Keskustelu meni kutakuinkin tähän tyyliin: Missä se blogi on? Netissä. Millä paikkakunnalla? No siis, netissä se on. Joo joo, mutta missä kaupungissa??!
Hymyilytti :).

103

Pakkasin aatonaattoiltana koneeni kahden vuorokauden joululomalle, myöskin kamerani on lomaillut hieman. Silti joitain kuvia on tullut napsittuakin, siirsin ne juuri äsken koneelle ja tulen siirtämään tästäkin joulusta muutamia kuvamuistoja tänne blogin puolelle. Mutta en vielä tänään, nyt on vielä hieman sellainen lomailu- ja laiskottelufiilis päällä. Meillä on miehen kanssa aina joskus iltaisin ns. koneaikaa, jolloin molemmat puuhaavat omilla koneillaan jotain mieluisaa – tällä hetkellä on menossa tuollainen pieni tuokio. Tuokion jälkeen saunaan ja sitten ehkä jokin elokuva. Tosin tiedän jo nyt, että olen unessa elokuvan ensimmäisen puolen tunnin sisällä… Mikäs sen mukavampaa!

Tänä jouluna emme miehen kanssa lahjoneet toisiamme sen kummemmin; ajattelimme että uuden ykkösauton hankinta oli aika kiva joululahja, vauvasta puhumattakaan. Vauvahan se tarjoilikin upean ja ikimuistoisen joululahjan: kun olin aatonaattona puolilta öin käymässä nukkumaan, tunsin ensimmäiset aivan selvät potkut. Pidin käsiä vatsan päällä ja aivan pienesti jopa kiljahdin, kun sormi liikkui potkujen voimasta! Olipa ihana ajankohta kokea tuollainen asia ensimmäistä kertaa elämässään. Vauva selvästi jo tietää, että äiti on jouluihminen ;). Taitaapa sielläkin kasvaa pieni jouluihminen!

093

Yhdet lahjat kuitenkin toisillemme ostimme: kylpytakit. Miehelle musta kokopitkä ja minulle valkoinen polvipituinen. Ei sellaista perinteistä froteeta, vaan aivan unelman ihanan pehmoiset <3. Jouluaattoaamun saunan jälkeen kietouduimme niihin ensimmäistä kertaa, olipa ihanat! Kohta sukellan saunaan ja kietoudun siihen toisen kerran. Kovin kauan se ei kyllä enää hyvin kiinni mahdu, joten ehkä joudumme sitten miehen kanssa vaihtamaan kylpytakkejamme hetkeksi :D. Ennen saunaa nautin kuitenkin hetkisen noista peilin kautta näkyvistä joulutähdistäni – tunnelmallista Joulupäivän iltaa teillekin!

111