Kaunista Ystävänpäivää! Täällä ollaan oltu koko päivä menossa, mutta onneksi päivä ei kuitenkaan alkanut samalla tavoin kuin tasan vuosi sitten… Tapahtumarikas Ystävänpäivä -postaukseeni tuon päivän muistoja silloin raapustelin, heh kun naurattaa (ja hengästyttää) nuo muistot vieläkin!
Mies ei ole vielä tullut töistä kotiin ja siltä varalta, etten saa mitään ystävänpäivämuistamista, kävin ostamassa itse itselleni pari tulppaanikimppua. Ei sitten pettymys kirpaise ehkä ihan niin paljoa! Itse ostin miehelle pienen ystävänpäiväherkun, joka jotenkin kummasti huutelee tuolta keittiöstä mun nimeä…
Pentikin pallolampunjalat valaisivat yöpöytiämme pari ensimmäistä asuinvuotta, sitten kyllästyin niihin totaalisesti, samoin yöpöytiimme. Myinkin toisen valaisimista, mutta toisen laitoin kaappiin. Nyt se löysi paikkansa vauvanhuoneesta, lipaston päältä. Kummasti ei kyllästytä enää, kun oli tarpeeksi kauan poissa silmistä!
Vauvan valtakunnassa ei toki näytä näin seesteiseltä, mitä kuvat ehkä antavat ymmärtää… Lattialla sain puikkelehtia taidokkaasti näitä kuvia ottaessani: on hieman kamat levällään etten sanois. Joskos tämän viikonlopun aikana otettaisiin taas kunnon harppaus senkin suhteen ja saataisiin vaatekaappikin paikoilleen!
Tämän suloisen Teddy Bearin ostin parisen viikkoa sitten BR-Lelusta. Olin etsimässä kivoja puisia leluja huoneeseen (alkuun koristeiksi, myöhemmin käyttöön), mutta päädyinkin nallenurkkaukseen. 19,95 euron hinta tippui kassalla yllärialen myötä 5 euroon – olisin voinut ostaa vaikka sylillisen! Nalle on kivan pehmoinen ja kookas ja sen ilmeet vaihtelevat sen mukaan, mistä kulmasta sattuu katselemaan; joskus näyttää surumieliseltä ja joskus iloisen veikeältä!
Tämä ilta otetaan kuitenkin ihan löhöilyn kannalta: jalat sohvapöydälle, popcorn-kulho mahan päälle ja Suomen Leijonia kannustamaan!
Mutta pitemmittä puheitta: