Tänään pojan herättyä päiväunilta suunnistamme juhliin: kummitätini täyttää pyöreitä. Kun on viime aikoina maalannut lähestulkoon vain ja ainoastaan satoja puuhelmiä, niin tuntuu mukavalta sutia ”maalia” omaankin naamaan (ja kynsiin) ihan ajan kanssa :D. Pojallemme löytyy juhlavieraiden joukosta ikäistänsä leikkiseuraa, aurinko paistaa ja kevät tekee näilläkin leveysasteilla jo kovasti tuloaan. Nyt kahvikupposen kanssa hiuksia kihartamaan. Hymyilyttää! Toivottavasti teitäkin! :)
Pääsiäisenvieton viimeiset kuvat tulevat tässä. Pääsiäiskokko on ihana perinne jo lapsuusvuosiltani ja saman perinteen haluan siirtää omalle lapsellenikin. Hänen reaktionsa kokon sytyttyä olivatkin aivan ainutlaatuisia ♥. Aivan lumoutuneena tuijotti kokkoa ja huudahteli oiiiijjjhh, oiiiiiijjjjhh! Malttoi pysyä koko illan ajan rattaissaan kuralätäköissä hyppimisen sijaan, niin kokon lumoissa oli.
Meidän vakiokokko on Halkokarin kokko. Olen Halkokarilta kotoisin ja mielestäni tuo kaupunginosa on vain yksinkertaisesti paras paikka kaikelle ja siellä toivon vielä joskus (taas) asuvani… Tuo on muuten tosi erikoinen juttu: minulla on monta ystävää, jotka ovat myöskin Halkokarilta kotoisin ja heistä jokainen, joka on Halkokarilta pois muuttanut, kaipaa sinne takaisin. Jotain maagista tuossa kaupunginosassa selvästi on eikä sitä ymmärrä kuin sellainen, joka on siellä itse joskus asunut!
Näistä mietteistä toivottelen teille mukavaa iltaa!
Yksi trullikuva muistoksi blogiinkin. Tässä pieni poikamme katsoo peilistä, että mitä ihmettä se äiti mun kasvoihini piirsi! Hieman poskipunaa ja pisamia – se riitti vallan mainiosti pääsiäisnoidan lookin luomiseen. Eräs paikallinen äiti tekee tuollaisia miniessuja, jonka ostin pojalle trullivaatteeksi. Essu mahtuu varmasti päälle vielä ainakin vuoden verran. Sitä voi käyttää sitten leipoessa ja askarrellessakin :).
Otin kuvan lauantaiaamuna juuri ennen kuin lähdimme trullikierrokselle, alahuulessa taitaa näkyä vähän lakujämiä… Ensimmäinen palkka kun tuli jo kotona. Kävimme molemmilla isovanhemmilla, veljeni ja hänen tyttöystävänsä luona sekä miehen veljen perheen luona. Kaikki olivat pienestä ihan haltioissaan eikä ihme ♥
Miehen kanssa innoissamme virpomisvitsoja autosta koriin asetellessamme kysyinkin häneltä, onko tämä enemmän meidän vai M:n päivä :D. Niin sitä hieman vanhempikin nuortuu… Ja muistui mieleen monet omat trullikokemukset!
Emmerdale-maraton vei illalla voiton enkä jaksanut enää konetta avata, mutta nyt heti aamutuimaan arvoin pääsiäiskisan voittajan. Kiitos teille osallistumisestanne sekä kivoista kommenteistanne! Arpaonni osui tällä kertaa seuraavan kommentin kohdalle (lähetin voittajalle jo sähköpostia):
Kivaa pääsiäistä! Taitava olet käsistäsi, ja aivan tosi nätti on tuo avaimenperä :)
Keittiössä pärähti hetki sitten kahvikone käyntiin ja nyt täällä tuoksuu ihana herkkukahvi! Taidanpas itsekin nauttia sen päivän kupposeni heti aamutuimaan päiväuniajan sijaan… Sitten kupponen kuumaa kädessä päivän ohjelmaa miettimään – mukavaa päivää teillekin!