/

Tämä lokakuun viimeinen päivä on omiaan pieneen muisteloon! Ajattelin nimittäin kurkistaa hieman taaksepäin ja muistella tekemiäni joulukattauksia aiemmilta vuosilta. Tämän idean sain Facebookin aamulla muistutellessa vuoden takaisista puuhistani: tuolloin vietin työpäivää tehden kattauksia ja valokuvaten niitä!

Ensimmäinen kattaus oli tummanpuhuva, jossa oli tehosteväreinä punaista ja kultaa:

Toinen kattaus oli vaaleampi ja luonnonläheisempi, mutta ei omaan silmääni niin erityisen jouluinen, vaikka pöydällä havuja olikin ja valosarjakin taustalla tuikki:

En yleensä koskaan suunnittele joulukattauksia mitenkään etukäteen, vaan ne syntyvät aattoaamuna aamusaunan jälkeen hetken mielijohteesta. Joskus saattaa tulla pieni kiirepaniikki, kun haluankin pöytään liinan, joka on vielä ihan ruttuinen… Poika puuhastelee isänsä kanssa jotain mukavaa (viime jouluaattona pelasivat tuossa vaiheessa ulkona jääkiekkoa) ja minä hääräilen kattauksen ääressä. Jouluaatto on niin ihania hetkiä täynnä! Se aamupäivä vielä suht hiljaisessa kodissa, kunnes sitten iltapäivän puolella on talo täynnä lämpöä ja puheensorinaa ♥.

Tällä kertaa huvittaa tehdä poikkeus ja suunnitella kattausta jo näinkin hyvissä ajoin, heh! Ajattelin näistä aiemmista kattauksistani poimia ne kivoimmat jutut tämän joulun kattaukseen. Vaikka jokainen kattaus on aina sinä käsillä olevana jouluna tuntunut juuri täydelliseltä, näin jälkikäteen huomaan, että yhtä sun toistakin yksityiskohtaa voisi jättää pois…

Viime vuonna katoin joulupöydän Vanamo Decon tekstiilein* ja kattauksen pääsävyinä olivat valkoinen ja harmaa. Tuolloin pidin muistaakseni taukoa kamerasta ja kuvia tuli taltioitua vain puhelimen kameraan. Kuvasaldoa mm. tuosta kattauksestani löytyy Välipäivien haahuilua -postauksestani. Tykkäsin kovasti kattaustekstiileistä, mutta tänä jouluna kaipaan kattaukseen ehkä jotain punaista!

Vuonna 2015 joulukattauksemme olikin raikkaan punavalkoinen, kuten Punavalkoinen joulupöytä -postauksestani näkyy. Kattaus oli ehkä jopa liiankin raikas ja siitä jäi ikään kuin se joulun tunnelma puuttumaan. Ehkä enemmänkin vain talvikattaus? Ne on kuulkaas tarkkoja juttuja nämä!

Poikani syntymävuonna, jouluna 2014, joulupöytämme näytti tältä (postaus Joulupöydän kattaus):

Ihan kiva kattaus tuokin, mutta ehkä liian valkoinen… Ja ehkä havut joulupöydässä eivät sittenkään ole oma juttuni…

Entäs sitten tulppaanit jouluna – ei, kerta riitti ja tuo testikerta osui jouluun 2012; postaus Kurkistus Joulupäivään. Tulppaanit edustavat minulle kevättalvea, valoisan kauden alkua ja kuuluvat tammikuuhun, kun päivä pitenee. Muutenkaan lemppareiden joukkoon eivät yletä tällaiset joulunpunaiset tulppaanit, mutta pitihän sitä kokeilla! Jouluna on omat, tunnelmalliset kukkansa. Kärkipäässä valkoiset amaryllikset ♥.

Vuonna 2012 ennen joulua vietimme erästä viiden naisen pikkujoulukahvitusta ja silloin tein tällaisen kattauksen, joka on edelleen yksinkertaisuudessaan kovasti mieleeni:

Vaikka kattaus oli hyvin simppeli ilman mitään hörsylöitä, siinä on jotenkin sellaista joulun tunnelmaa, jota tavoittelen tänäkin jouluna! Sen ainakin tiedän, että valkoinen pöytä vaatii ylleen muutakin kuin valkoisen pellavaliinani, koska astiatkin ovat valkoisia. Ehkä pellavaliinan päälle vielä nuo mustat kangastabletit tai sitten jotain punaista… Minulta löytyisi sellainen punavalkoinen, pienen kaitaliinan tyylinen, taidankin kokeilla sitä pöydän keskelle poikittain. Meillä vietetään tulevana viikonloppuna sekä lauantaina että sunnuntaina pikkujouluja, joten sitähän voisi samalla loihtia jonkin harjoitusjoulukattauksen?

*Saatu osana blogiyhteistyötä.

/

Ikea kuuluu siihen joukkoon, jonka joulukuvia odotan yleensä aika innokkaasti. Ikean joulumallisto 2017 onkin julkaistu nyt lokakuun alussa ja ehkä olettekin nähneet siitä jo kuvia? Itse kurkkasin kuvia vasta tänään ja sen verran kivoja olivat, että pääsivät tännekin. Paras karkki ensimmäisenä:

Tuo kuva oli niin upean mystisen tunnelmallinen että! Ei mitenkään valtavan jouluinen (ehkä enemmänkin vain talvinen) eikä sellainen, jollaisen joulun omaan kotiini loihtisin, mutta todella kaunis kokonaisuus silti. Rento, luonnonläheinen ja tummanpuhuva. Herättääkö kuva teissä joulumieltä?

Tuossa ensimmäisessä kuvassa näkyy Ikean uutuustuotteitakin kuten ruokapöytä, penkki ikkunan edessä ja tuolit. I-H-A-N-I-A!

Mielestäni Ikean tämän vuoden joulumallisto stailauksineen eroaa aiemmista eniten juuri siinä, että stailaukset ovat tällä kertaa hyvin tummasävyisiä ja niistä puuttuu sellainen blingbling-henkisyys monine valosarjoineen, jota joskus on nähty. Nyt lopputulos on luonnonläheisempi ja karumpi, mutta vain ja ainoastaan kauniilla ja hyvin onnistuneella tavalla!

Kattauksessa valkoisia kynttilöitä ja ripaus havunvihreää:

Luin, että tämän vuoden mallistossa perinteistä joulua edustavat ainoastaan nämä punaiset tonttuset:

En ole koskaan käynyt Ikeassa siten, että olisin nähnyt joulumalliston livenä – en ainakaan muista. Nyt ensimmäistä kertaa huvittaisi lähteä käymään ja hypistelemään mm. noita ihania tyynyjä, joita sohva pursuilee:

Odotan innolla, että pääsen leipomaan pipareita poikani kanssa! Viime vuonna loppuvuosi oli yhtä hullunmyllyä, sillä kun poika oli kotihoidossa, tein kaikki illat töitä ja tuollaiset yhteiset joulufiilistelyhetket jäivät hyvin vähiin. Ja sitten kun sellaiseen olisi ollut enemmän aikaa, sairastuin siihen kamalaan influenssaan… Tänä vuonna on kuitenkin onneksemme toisin ja taidammekin harrastaa joulupuuhasteluita viime vuodenkin edestä ♥. Sanoin pojalle aamulla aamiaispöydässä, että vielä tänään on päiväkotipäivä ja huomenna on jo vapaapäivä ja meidän viikonloppumme alkaa. Hän kysyi innostuneena Onko sitte joulu?! Olen laittanut merkille, että hän odottaa joulua hyvin suurella innolla äitinsä tapaan. Mitenkään en ole yrittänyt hänestä jouluihmistä tehdä :D, mutta toki ne fiilikset ja tavat puhua joulusta vaikuttavat ja tarttuvat lapseenkin.

Avattiinpas tunniste joulu nyt sitten tällekin vuodelle! :) 

(Kuvat lainattu Ikea.)

/

 

Vuoden ensimmäisiä: vuoden ensimmäinen postaus sekä vuoden ensimmäinen kimppu! Jälkimmäinen on perinteisesti kodissamme ollut tulppaanikimppu, mutta nyt tein poikkeuksen. Keräsin nimittäin eilen siellä täällä kotia olleet ruukkuamaryllikset, napsaisin kukkavarret talteen ja asettelin ne maljakkoon. Tuli niin kiva kimppu eikä mielestäni yhtään jouluinen; amarylliksiä voisi minun puolestani olla tarjolla ympäri vuoden! :D

Ja pahoitteluni, jos jollain sattuu olemaan totaalinen joulukuusiähky… Itseäni huvitti vielä tänään kuusta katsella ja uskon sen johtuvan pitkälti myös siitä, kun sairastelin reilun viikon ihan joulun alla ja otimme kuusen esille normaalia myöhempään. Silloin ei ehtinyt juurikaan kuusta kuvata, joten tein sen nyt! Tässä syy, miksi halusin kuusen tänä vuonna tuohon kulmaukseen ruokailutilan ja olohuoneen rajalle: se näkyy niin ihanasti myös ruokapöytään! ♥

046

Saimme pojan kanssa tänään vieraiksemme äitini sekä kaksi tätiäni. Poika juoksi ovelle vastaan ja ensimmäisenä halasi vieraita, heh! Leivoin aamulla mustikkapiirakkaa; maistuipas se vaniljakastikkeen kera herkulliselta pitkästä aikaa! Valkoinen pellavaliina on edelleen ruokapöydällä, mutta taidan laittaa sen vielä tänä iltana pyykkikoriin. Nyt tuntuu siltä, että sekä mieli että koti kaipaavat raikastusta ja helppoutta: miten helppo onkaan lapsiperheessä paljas ruokapöydän pinta! :D

Iltapäivällä päätin, että nyt saa myös kuusi lähteä odottelemaan seuraavaa, ihanaa joulua ja karsinkin jo koristeet kaappiin. Vielä kuusen taittelu laatikkoonsa ja niin alkaa joulu pikkuhiljaa poistumaan kotoamme. Jotain valoja (mm. ikkunatähdet) haluan pitää vielä esillä ainakin tämän viikon. Mutta on se kuulkaas niin, että se täytyy saavuttaa se fiilis, että kuusen haluaa pois, ennen kuin sitä kannattaa alkaa riisumaan. Mitä sitä muiden mielipiteiden vuoksi hötkyillä; omaan tahtiin on paras! Nyt olenkin taas ihan innoissani, kun olohuoneen ilme on illalla taas erilainen ja kuusen kohdalla näyttää jälleen niin avaralta. Pitkästä aikaa tuntuu, että huvittaa sisustellakin, kun olohuoneessa on vihdoin se hyllykin! Tosin sen puuttuvat osat odottelevat vielä asentajaa, joka on tätä nykyä iltaisin aika kiireinen oman moottoripyöräprojektinsa kanssa. Eipä tässä kiireitä, pikkuhiljaa… Jos tammikuun loppuun mennessä on hyllyn tiimoilta valmista, niin olen tyytyväinen :).

vuoden_ensimmainen

Jouluilmeemme syntyy vuosi toisensa jälkeen kynttilöistä, valoista, joulukukista ja havuista. Vaikka näitä kaikkia on vielä esillä, niin silti kotona ei enää näytä niin kovin jouluiselta. Hämmästelin muuten tuossa joulukuun alkupuolella, kun moni tuntui yhdistävän kynttilät jouluun ja alkoi omien sanojensa mukaan poltella niitä silloin. Meillä poltellaan kynttilöitä ihan vuoden ympäri! Kesällä toki vähemmän ja silloinkin lähinnä tuoksukynttilöitä, mutta kyllä syyskuu on meillä jo täyttä kynttiläsesonkia; samoin tämä aika aina maaliskuulle saakka. Mites teillä?

Tein muuten ennätykset ja kuuntelin vielä eilen joulumusiikkia! Ikinä ennen en ole joulun jälkeen moista tehnyt, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Tänään puhelin miehellekin, että mitä ihmettä nyt kuuntelisin, kun joulumusaakaan ei enää viitsisi… Ei siksi, että se kyllästyttäisi, mutta tauko on poikaa ihan senkin vuoksi, että ensi lokakuussa se on taas niin mukavaa jatkaa niiden parissa! Niinpä päräytin Frank Sinatran parhaat tähän taustalle soimaan ja se tuntui jotenkin niin lohdulliselta: sama tuttu ääni kuin joulumusiikissa, mutta ilman joululauluja. Oikein pehmeä lasku joulunajasta arkeen!

021

Miehet ovat lumitöissä ja minä taidan napata pari palaa leipäjuustoa lakkahillon kera, nams! Olemme miehen kanssa innostuneet taas tauon jälkeen Wallandereista ja eräs jakso jäi eilen kesken, kun allekirjoittanut nukahti jälleen kymppiuutisten aikaan… En tiedä mistä se johtuu, mutta ai että miten tehokasta uniohjelmaa nuo uutiset! Jospas tänään pysyisi hereillä sen jäljelläolevan parikymmentä minuuttia, jotta saadaan jännittävä loppuratkaisu selville! :)

Lopuksi näistä lörpöttelyistä tärkeimpään: Ihanaa, onnellista ja tervettä vuotta 2017! ♥