/

 

Mielessäni polttelevasta lattiavalaisimesta tuli useita veikkauksia Vaihtelua aulaan -postaukseeni. Yksikään veikkauksista ei kuitenkaan osunut oikeaan ja minä kun ajattelin, että arvaatte sen heti :). Tämä valaisin on blogissani esiintynyt aiemminkin pariin otteeseen, mutta pöytämallisena – olen ihastellut sitä siis jo pitkään. Jokunen kuukausi takaperin iskin kuitenkin silmäni saman valaisimen lattiamalliin (Pinterestissä…) ja se oli menoa! Olen ihastellut sekä mustaa että valkoista versiota ja kyseessähän on siis Barba Corsinin Gubille suunnittelema Pedrera-lattiavalaisin:

Missään en ole tätä valaisinta livenä nähnyt, mikä olisi tietysti aika tärkeää. Mutta tehoaako järkipuhe enää tällaisen ihastumisen jälkeen :P. Kun puhutaan hankinnoista, odotan aina juuri tällaista hullaantumisen tunnetta, sillä se takaa hankinnan onnistumisen. Mitä arvokkaampi hankinta, sen tärkeämpää se hullaantumisen tunne on. Saman tunteen koin ennen Soihtu-lattiavalaisimeni hankintaa ja tunne on jatkunutkin aina tähän hetkeen saakka. Olen oppinut, että jos tällainen tunne jää puuttumaan, ei hankintaa kannata tehdä.

Aluksi ajattelin, että jos tämän valaisimen jonain päivänä ostan, ostan sen mustana. Aika pian tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin: Soihtu-valaisimessani on musta jalka, samoin kolmijalkaisessa lattiavalaisimessani, jonka tilasin toissasyksynä Jotexilta. Joten valkoisena tämä olisi hieman erilainen ja näistä kahdesta muusta erottuva. Ensisijainen paikka tälle olisi aulassa, sinne tarvitaan lattiavalaisinta ettei aina tarvitsisi pitää seinävalaisimia päällä ja tämä olisi myös sopivan korkuinen tuohon tilaan: vain 113 cm. Toki tälle olisi tilaa myös makuuhuoneissa, olohuoneessa, ehkä jopa ruokailutilassa…

Minäpäs jatkan mietintöjä ja haaveiluja… Yllättikö muuten, että kyseessä oli tämä valaisin? Entäs onko jonkun onnekkaan kotona tämä kaunotar?

Kuvat lainattu Finnish Design Shop.

/

 

Katsoin tässä yhtenä päivänä ns. toisella silmällä Pomon päiväkirja -elokuvaa (Man about town). Elokuvassa oli kolme hyvää asiaa: päänäyttelijä Ben Affleck ja nämä kaksi upeaa haaveideni valaisinta:

Panthella on ollut haaveissani kauemmin kuin AJ, josta alunperin ajattelin, että ehdottomasti musta ja lattiamallisena. Sittemmin olen tullut toisiin ajatuksiin: pöytämallisena ja valkoisena! Sellaisena se oli tuossa elokuvassakin ja vahvisti tätä ajatustani entisestään.
Panthellan näkisin olohuoneessa tai ruokailutilassa, AJ pääsisi joko työpöydälle tai makuuhuoneeseen. En ole vielä edes päättänyt, tulenko hankkimaan näitä valaisimia, molemmat tai vain toisen tai en kumpaakaan, nämä nyt pyörivät vain haaveissani. Haaveillahan voi aina; osa haaveista jää haaveiksi ja osa käy toteen…
Tosin jo vuoden säästämäni FDS:n alekoodi polttelee mielessä siihen malliin, että sen voisi kohta käyttääkin :P. Säästeliäs luonne on saanut aikaan sen, että olen kasannut ostoslistaa nyt yli vuoden verran kasaan ja miettinyt ja pohtinut, pohtinut ja miettinyt… Ajattelin, että teen sitten kerralla isomman tilauksen, niin se -20 % tuntuukin jo jossain ;D. Nautin tällaisesta suunnitelmallisuudesta, mitä tulee hankintoihin. Mielestäni on mukava säästää rahaa jotain haaveilemaani juttua varten, nähdä kuinka potti kasvaa ja mielellään luopua joistain turhista (tilpehööri)hankinnoista sen vuoksi, että saan ostettua niillä rahoilla jotain mieluisampaa ja pitkäikäisempää. Kun näkee vähän vaivaa hankintojensa eteen, niitä arvostaa ihan eri tavalla. Koen, että jos samantien silloin aikoinani, kun tuohon Panthellaan huomioni kiinnitin, olisin sen tilannut, en varmastikaan arvostaisi sitä yhtä paljon kuin jos hankkisin sen vasta nyt, näiden vuosien jälkeen. Silloin se olisi ollut ikään kuin erittäin kallis heräteostos ja mieleni valaisimen suhteen voisi helposti ja piankin muuttua; huomaisin ehkä etten pidäkään siitä. Tämän vuoksi mietin aina tosi pitkään kalliimpia hankintoja, euroraja taitaa mennä tuossa viidenkympin paikkeilla :D. Ilman muuta riippuu mikä tuote milloinkin on kyseessä: jos maljakko maksaa 50 euroa, harkitsen ostosta aika pitkään, mutta jos valaisin maksaa sen verran, en harkitse kovinkaan kauan. Voi olla, että jostain blogin lukijasta tuntuu tylsältä seurata, kun taas haaveilen jostain enkä sitä ehkä kuitenkaan hanki – omasta mielestäni tämä on puolestaan järkevää ja tämä on minun tapani, ollut aina ja tulee toivottavasti myös aina olemaan.

Esimerkkinä voisin käyttää vaikka tuota ylläolevissa kuvissa näkyvää Ikean valaisinta, jonka ostin vähän vajaa vuosi sitten. En muista tarkkaa hintaa, mutta 7 euroa ei varmasti kauas heitä. Tämän nähdessäni tykästyin kovasti valaisimen ulkonäköön enkä tainnut harkita sen hankkimista kolmea minuuttia kauempaa. Koen silti, että ostos oli onnistunut; pidän valaisimesta kovasti, vaikka se onkin ”ihan vain Ikeasta”. Voi silti olla, etten arvosta tätä valaisinta yhtä paljon kuin esim. Soihtuani tai Milk-pöytävalaisintani; tämän hankinta kun tapahtui hetken mielijohteesta eikä sen hankintaan tarvinut juurikaan säästöjään käyttää. Mutta kun tuntee oman makunsa tarkkaan, on suuri todennäköisyys että tällaiset pienet heräteostoksetkin onnistuvat! :)

Mun piti kirjoittaa vain noista kahdesta pöytävalaisimesta, mutta juttu lähti vähän paisumaan, heh! Tajunnanvirtaa… Mitäs teidän valaisinhaavelistalta löytyy vai löytyykö mitään?

Tuotekuvat lainattu ROOM21.

/

 

Rakentaessa tulee joskus tehtyä joitain hutivalintoja (kuulostaako tutulta?), mutta mielestäni se on vain inhimillistä niinkin mittavassa projektissa. Olen joskus hämmästellyt, miten vähillä hutivalinnoilla loppujen lopuksi talomme rakennusvaiheesta selvisimme. Etukäteissuunnittelu jäi meidän projektista pois lähes kokonaan, niin vauhdilla kaikki käynnistyi… Niinpä teimme valintoja sitä mukaa kun talo valmistui; koska rakensimme itse, se oli mahdollista (tosin joskus melkoisen hermoja kiristävää).
Yksi pienen pieni huti tuli tehtyä silloin, kun hankimme eteisen kattovalaisinta. Se oli saatava nopeasti, joten nappasimme silloin muistaakseni Clas Ohlsonilta lasisen plafondin mukaan. Viime syksyn aikaan, kun tuota valoa taas kesän jälkeen tarvitsi, huomasin aina silloin tällöin miettiväni tuon plafondin tilalle jotain toista valaisinta. Jotain riippuvalaisinmallia, joka saisi tilan näyttämään aavistuksen matalammalta.
Toinen pieni juttu, johon haluaisin muutosta, on eteisen ripustuskoukut. Meidän ulkovaatesäilytyshän on aulan puolella liukuovien takana, mutta tarvetta on myös eteisen puolella esim. laukuille ja usein vieraatkin jättävät takkinsa eteiseen. Tällä hetkellä eteisen seinässä on kaksi Ikean Vippa-koukkua, mutta ne eivät oikein tahdo riittää. Mielessäni onkin kummitellut tämän tästä eräs upea seinänaulakko, joka löytyykin kollaasista kahden mielessäni kummitelleen valaisinvaihtoehdon kera! Toteutan tässä samalla Padmerinelta saamani haasteen, sillä en taida saada ajatuksiani nyt niin jäsenneltyä, että kokoaisin kollaasin koko vuoden hankintahaaveistani. Aloitan siis eteisestä :)

Artekin A110-valaisin, &Traditionin Spinning BH1 -valaisin sekä Latva-seinänaulakko:

 

Parhaimmillaan nämä valaisimet taitaisivat olla jonkinmoisessa ryhmässä esim. ruokapöydän yläpuolella, mutta meidän kodissa moinen ei ole mahdollista. Ruokapöydän yläpuolella on vain yksi kattorasia enkä halua mitään pintavetojohtoja kattoon näkyviin. Yksinään tuollainen olisi taas hassun näköinen ruokapöytämme yläpuolella; tila on sen verran iso ja korkea, että vaatii kookkaamman valaisimen eikä näistä nyt kumpikaan olisi ruokailutilaan edes tulossa, sillä vasta vajaa vuosi sitten hankin sinne Kartellin FL/Y:n.

Näissä mietin vain valaisutehoa, kun en ole näitä vielä livenä nähnyt ja vaikka olisinkin, ei se liiketilassa aina ihan kaikkea kerro… Löytyykö teidän kotoa mahdollisesti jompikumpi näistä?
Lisäksi mietin valaisimen väriä – musta vai valkoinen? Haaveena/tarkoituksena olisi tämän vuoden aikana maalata eteisen ja aulan tapettiseinä valkoiseksi, mutta olen harkinnut sellaistakin vaihtoehtoa, että jos maalaisimmekin eteisen puolen seinän lähes mustaksi… Silloin valaisin sekä naulakko voisivat olla valkoiset; erottuisivat taustasta kivasti! Toisaalta taas eteinen on ilmansuuntien vuoksi aika pimeä, joten siinä mielessä valkoinen seinä olisi paras vaihtoehto. Tällöin valitsisin mustan seinänaulakon, ehkä myös mustan valaisimen sen kaveriksi..? Hmm, tätä täytyy vielä miettiä. Myöskin täytyy päättää, kumpi noista valaisimista… Näillä näkymin olen kallistumassa &Traditionin valaisimeen.

Tämä haaveiluhan herätti nyt valtavan vimman saada tuo vanha tapetti pois! Vaikka kissat on yhteen kulmaan ihan hyvän alun jo tässä 2,5 vuoden aikana tehneetkin, on siinä vielä urakkaa jäljellä… Ei teillä ois jotain kivaa kikkaa, miten saa helposti ja nopeasti vanhan tapetin pois? Esim. jotain et napsauttaa sormia kolme kertaa ni se on poissa?

Kuvat lainattu FDS.