Tänään vuorossa kurkistus meidän aulaan; tästä aiheesta mainitsinkin jossain vaiheessa kesän mittaan. Lähdin tekemään blogiyhteistyötä Vimpelin Sähkötyö Ky:n kanssa ja heidän pyörittämästään Lamppukauppias.fi -verkkokaupasta sain valita kotiimme uusia valaisimia. Minut tietäen voitte ehkä arvata, että (valaisin)hankintoja en teekään ihan tuosta noin vain toisella kädellä, vaan pohdin ja tutkailen vaihtoehtoja ajan kanssa. Ensimmäisenä mieleeni tulivat aulan ja ruokailutilan seinävalaisimet, sillä olen toivonut niiden kohdalle vaihtelua. Ruokailutilan seinälle on todella haastavaa löytää sopivia valaisimia, joten niiden kohtalo on edelleen auki… Mutta aulan seinälle löysin aivan yli-ihanat yksilöt!

aula

Vimpelin Sähkötyö Ky on vimpeliläinen valaisin- ja sähkötarvikeliike, joka on vastikään viettänyt 25-vuotisjuhliaan. Taustalla on vahvaa ammattitaitoa: saman katon alta saa kaikki sähköön ja valaistukseen liittyvät asiat aina sähkö- ja valaistussuunnitelmista asennuksiin sekä kauniisiin sisustusvalaisimiin. Vuosi sitten yritys laajeni nimittäin myös Internetin ihmeelliseen maailmaan Lamppukauppias.fi -osoitteen alle! Näin nämä kauniit valaisimet saatiin kaikkien ulottuville, ympäri Suomen.

Lamppukauppias.fi -sivuilla seikkailin itsekin tovin jos toisenkin! Lopulta löysin sieltä nämä kuvissa näkyvät yksinkertaisen kauniit seinävalaisimet, jotka mielestäni sopivat aulaamme paremmin kuin hyvin. Kyseessä on Nordluxin Vanila-seinävalaisimet. Tätä valaisinta on saatavilla mustan ja valkoisen lisäksi myös violettina. Aulassamme on paikat kolmelle seinävalaisimelle ja mietinkin alkuun, pitäisikö kaikkien seinävalaisinten olla samaa sävyä vai voisiko joukossa olla yksi erilainen… Mies hieman kauhisteli tätä erivärisuunnitelmaani, mutta lämpeni pian ajatukselle, sillä sain valaisimet kotiin sovitteille. Sen jälkeen päätös olikin helppo tehdä ja niinpä meille päätyivätkin seuraavat väriversiot:

038

098

Useinhan se ensimmäinen päähänpisto tai ajatus/idea on se paras ja niin tässäkin tapauksessa. Valitsin makuuhuoneemme oven molemmin puolin valkoiset valaisimet ja mustan puolestaan hieman etäämpänä olevalle seinälle. Valaisimissa on kaunis mattapinta ja nämä ovat todellinen ilo silmälle jopa silloin, kun niissä ei pala valo. Näissä seinävalaisimissa on lisäksi kiva kääntöominaisuus, joten valon kohdistusta voi halutessaan helposti muuttaa. Musta sopii mielestäni kuin nenä päähän tuohon lipaston yläpuolelle mustakehyksisen taulun kaveriksi:

aulassa

Valaisimissa oli kiinni johto, jonka mies irrotti ennen kuin asensi valaisimet paikoilleen. Johto katkaisinnappeineen on pistorasiaa varten, jos itse seinässä ei satu olemaan valaisinvalmiutta. Nämä saa käyttöön siis myös pistorasian avulla.

086

Pari-kolme viikkoa olemme nyt saaneet käyttää näitä ihan valon kanssa, sillä pimeä vuodenaika on taas täällä. Ihastelen noita valkoisia usein olohuoneestakin käsin, sillä ne näkyvät myös sinne. Valaisimet luovat seiniin kauniita valokeiloja – kyllä nyt on niin kivan tunnelmallista että! Mitäs sinä tuumaat tuosta eriväriratkaisusta?

Mutta nyt tämä sadepäivä vaatii vielä kupposen kuumaa, kynttilöitä ja taidanpa kaivaa villasukatkin vaatehuoneesta jalkaan! Katselen välillä silmät pyöreinä avojaloin touhottavaa poikaani – sukat pysyvät jaloissa maksimissaan viisi minuuttia. Itselläni on aina (paitsi kesällä) sukat jalassa ja siltikin varpaat kylminä, joten testailen pieniä varpaita tämän tästä… Onneksi hän on perinyt isänsä tehokkaan verenkierron, eipähän tarvitse palella!

105

117

Meidän aula on aina ollut jotenkin keskeneräinen tai siltä minusta itsestäni on ainakin tuntunut. Välillä olen saanut sen kivan näköiseksi, mutta sitten taas hetken päästä olen ajatellut vain että plääh. Säännöllisin väliajoin olen ollut tyytymätön aulaan, se on aina ollut liian jotain. Vaihtelevasti liian sekava, liian romanttishenkinen tai liian täynnä. Kotimme tiloista selvästi haasteellisin sisustaa ja kalustaa, se kun on lähinnä läpikulkutila. Silti haluan sen näyttävän kivalta, sillä se ja eteinen ovat ensimmäisinä kotiin tultaessa vastassa. 

Nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa tuntuu siltä, että olen ratkaissut aulan ongelman ja kalusteet ovat löytäneet omille paikoilleen. Toivottavasti tämä fiilis nyt säilyy! Kaikki lähti oikeastaan liikkeelle siitä, kun löysin kivan blogiyhteistyön kautta aulaan uudet seinävalaisimet (postausta tulossa myöhemmin, kuvissa näkyy näistä kuitenkin jo yksi); olin ihan kyllästynyt entisiin, sillä ne olivat alkaneet näyttämään niin kovin maalaisromanttisilta. Tämä tervetullut muutos lähti siis liikkeelle valaisimista. Ne toimivat voimakkaana töytäisynä siihen oikeaan, kaipaamaani suuntaan! Aulan kokonaisesittelyä on luvassa tässä syksymmällä, kunhan saamme tilan valmiiksi asti.

133

Aulaprojekti muodostui entistä haasteellisemmaksi, kun en millään saanut Covon Latva-seinänaulakkoa sinne istumaan: monelle seinälle sitä yritimme, mutta ei! Jouduin erittäin harmistuneena myöntämään, että olin tehnyt virheostoksen. Joku, jota olin pitkään haaveillut ja ihastelen monessa paikassa edelleen, ei istunutkaan meidän omaan kotiimme. Ajattelin, että jos saan sen myytyä, voin miettiä jotain muuta ratkaisua. Niinpä lähetin naulakon uuteen kotiinsa ja aloin miettimään naulakkoratkaisua Muuton Dotsien ympärille; niitä kun löytyi pari kipaletta jo valmiina. Tilasin niitä muutaman lisää ja tänään ne pääsevät paikoilleen. Kolme siellä seinällä asti jo onkin, mutta pojan nälkä keskeytti puuhastelut :).

146

Ihanaa, kun huvittaa taas puuhastella sisällä jotain muutakin kuin niitä ainaisia kotitöitä! Se on lähestyvän syksyn ansiota. Sillä vaikka kuinka hokee, että nyt on vasta elokuun ensimmäinen päivä, ei luonto kuuntele. Puiden lehdet ovat jo kovasti kellastumaan päin. Kaikista näistä asioista innostuneena ajattelinkin, että tänään meillä vietetään tunnelmallista koti-iltaa. Luvassa on terassilla istuskelua, saunomista sekä Kadonnut-sarjan jännittävä, viimeinen jakso. Näiden kaikkien kruununa luonnollisesti paljon kynttilöitä! Tunnelmallista lauantai-iltaa teillekin!

aula

Voisikohan tätä kutsua jo blogivaunuksi? Ehkä! Joka tapauksessa, se löytyy myös tästä osoitteesta. Ikean Vindalsö-tarjoiluvaunu:

177

En tiedä kuka tuota vaunua alunperin lähti tuunailemaan, eikä sillä varmaan mitään väliä olekaan, mutta itse bongasin vaunun kauniin muutoksen alunperin Valkoisesta Harmajasta. Näitä onkin näkynyt siellä sun täällä, erilaisia versioita. Itsekin ajattelin toteuttaa tähän pienen muutoksen, sillä tuo tumman punertava puu ei ole niin mieleeni. Mietin monenlaisia vaihtoehtoja aina lasitasoista laattoihin ja betoniin… Kahdella jälkimmäisellä tasomateriaalilla vaunusta tulisi vain turhan painava. Tummat puuritilät halusin kuitenkin vaihtoon; niiden tapaan uusien tasojen tulisi soveltua ulkokäyttöön, sillä tarjoiluvaunu muuttaa sivupöydäksi terassillemme. Niinpä mies keksi kivan idean koivuvaneritasoista. Kävin leikkauttamassa palat alkuviikosta ja nyt vaunussa on valkoiset tasot paikoillaan. Vielä on sitten tuo puinen kahva; sen ajattelin maalata mustaksi. Kiitos kumipäällysteisten pyörien, vaunu liikkuu tosi ketterästi ja pehmeästi. Oi oi, kesä ja grilliherkut – kohta nähdään! 8)

cats